Ero sivun ”Stefanos bar Sudaile” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Stefanos bar Sudaile''' (tunnetaan myös nimellä ''Stefan Scribe'' [kirjailija, kirjanoppinut])oli vuonna 480 syntynyt edessalainen [[munkki]] ja [[erakko]], joka kirjoitti muun muassa syyriankielisen teoksen ''Pyhän Hierotheoksen kirja Jumalan huoneen kätketyistä salaisuuksista'' (Hierotheos on tässä [[Dionysios Areopagita]]n kirjoituksissa mainittu opettaja). Sisällöltään Pyhän Hierotheoksen kirja liittyy monissa kohdin Dionysioksen kirjoituksiin, jotka oli käännetty syyriaksi Stefanoksen elinaikana. Kirja mainitsee mm. Dionysioksen yhdeksän [[Enkeli#Hierarkiat|enkeli]]luokkaa. |
'''Stefanos bar Sudaile''' (tunnetaan myös nimellä ''Stefan Scribe'' [kirjailija, kirjanoppinut]) oli vuonna 480 syntynyt edessalainen [[munkki]] ja [[erakko]], joka kirjoitti muun muassa syyriankielisen teoksen ''Pyhän Hierotheoksen kirja Jumalan huoneen kätketyistä salaisuuksista'' (Hierotheos on tässä [[Dionysios Areopagita]]n kirjoituksissa mainittu opettaja). Sisällöltään Pyhän Hierotheoksen kirja liittyy monissa kohdin Dionysioksen kirjoituksiin, jotka oli käännetty syyriaksi Stefanoksen elinaikana. Kirja mainitsee mm. Dionysioksen yhdeksän [[Enkeli#Hierarkiat|enkeli]]luokkaa. |
||
Kirja koostuu viidestä osasta, joista ensimmäinen käsittelee ''[[kosmologia]]a'' ja kolme seuraavaa ihmisen hengen nousemista erilaisten tasojen läpi täydellistymistä kohden. Viimeinen luku käsittelee ''[[eskatologia]]a''. |
Kirja koostuu viidestä osasta, joista ensimmäinen käsittelee ''[[kosmologia]]a'' ja kolme seuraavaa ihmisen hengen nousemista erilaisten tasojen läpi täydellistymistä kohden. Viimeinen luku käsittelee ''[[eskatologia]]a''. |
||
500-luvulla Stefanoksen persoona jakoi mielipiteitä voimakkaasti. Häntä syytettiin harhaoppisuudesta, hän joutui muuttamaan noin 30 vuoden iässä Palestiinaan, mutta samalla hän säilyi suosittuna ja siteerattuna opettajana, jonka spekulaatiot ja näyt olivat kiinnostava yhdistelmä filosofista oppineisuutta ja inspiroitunutta karismaattisuutta. Elämänsä loppupuolella |
500-luvulla Stefanoksen persoona jakoi mielipiteitä voimakkaasti. Häntä syytettiin harhaoppisuudesta, hän joutui muuttamaan noin 30 vuoden iässä Palestiinaan, mutta samalla hän säilyi suosittuna ja siteerattuna opettajana, jonka spekulaatiot ja näyt olivat kiinnostava yhdistelmä filosofista oppineisuutta ja inspiroitunutta karismaattisuutta. Elämänsä loppupuolella Stefanos palasi takaisin kotiseudulleen Edessaan. |
||
Muiden muassa [[Filoksenos Mabbugilainen]] ja [[Jakob Sarugilainen]] kritisoivat tämän hurskaan munkin kirjoituksia. Heidän mukaansa Stefanos oli saanut oppinsa Johannes Egyptiläinen-nimiseltä munkilta. Stefanoksen oppien kiistanalaisin kohta on eskatologinen panteismi eli kaiken lopullinen sulautuminen Jumalaan, ''apokatástasis''. Munkki |
Muiden muassa [[Filoksenos Mabbugilainen]] ja [[Jakob Sarugilainen]] kritisoivat tämän hurskaan munkin kirjoituksia. Heidän mukaansa Stefanos oli saanut oppinsa Johannes Egyptiläinen -nimiseltä munkilta. Stefanoksen oppien kiistanalaisin kohta on eskatologinen panteismi eli kaiken lopullinen sulautuminen Jumalaan, ''apokatástasis''. Munkki Serafim toteaa kirjassaan ''Paratiisi on idässä'': |
||
:: ''Stefanoksen kielikuvista monet ylittävät perinteisen teologian rajat, mutta - ehkä juuri siksi - hän on varsin antoisa luettava esteettisessä mielessä. Hänen kielensä on proosaa, mutta ajattelunsa runoa. Tältä pohjalta ei olekaan yllättävää, että hänet on tuomittu panteistiksi, epäraamatulliseksi ja harhaoppiseksi.'' |
:: ''Stefanoksen kielikuvista monet ylittävät perinteisen teologian rajat, mutta - ehkä juuri siksi - hän on varsin antoisa luettava esteettisessä mielessä. Hänen kielensä on proosaa, mutta ajattelunsa runoa. Tältä pohjalta ei olekaan yllättävää, että hänet on tuomittu panteistiksi, epäraamatulliseksi ja harhaoppiseksi.'' |
||
Hän kirjoitti paljon kirjeitä, kommentaareja ja opetuspuheita, mutta niistä on säilynyt vain tuo edellä mainittu tarunhohtoinen kirja. |
Hän kirjoitti paljon kirjeitä, kommentaareja ja opetuspuheita, mutta niistä on säilynyt vain tuo edellä mainittu tarunhohtoinen kirja. |
||
(lähde: munkki Serafim |
(lähde: munkki Serafim: ''Kerubin silmin'' ja ''Paratiisi on idässä'') |
||
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
||
== Katso myös == |
|||
| ⚫ | |||
* [[Salainen elämän puu]] |
|||
| ⚫ | |||
* [[Syyrialaisten mystikkojen opetuksia]] |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
Nykyinen versio 26. toukokuuta 2011 kello 08.16
Stefanos bar Sudaile (tunnetaan myös nimellä Stefan Scribe [kirjailija, kirjanoppinut]) oli vuonna 480 syntynyt edessalainen munkki ja erakko, joka kirjoitti muun muassa syyriankielisen teoksen Pyhän Hierotheoksen kirja Jumalan huoneen kätketyistä salaisuuksista (Hierotheos on tässä Dionysios Areopagitan kirjoituksissa mainittu opettaja). Sisällöltään Pyhän Hierotheoksen kirja liittyy monissa kohdin Dionysioksen kirjoituksiin, jotka oli käännetty syyriaksi Stefanoksen elinaikana. Kirja mainitsee mm. Dionysioksen yhdeksän enkeliluokkaa.
Kirja koostuu viidestä osasta, joista ensimmäinen käsittelee kosmologiaa ja kolme seuraavaa ihmisen hengen nousemista erilaisten tasojen läpi täydellistymistä kohden. Viimeinen luku käsittelee eskatologiaa.
500-luvulla Stefanoksen persoona jakoi mielipiteitä voimakkaasti. Häntä syytettiin harhaoppisuudesta, hän joutui muuttamaan noin 30 vuoden iässä Palestiinaan, mutta samalla hän säilyi suosittuna ja siteerattuna opettajana, jonka spekulaatiot ja näyt olivat kiinnostava yhdistelmä filosofista oppineisuutta ja inspiroitunutta karismaattisuutta. Elämänsä loppupuolella Stefanos palasi takaisin kotiseudulleen Edessaan.
Muiden muassa Filoksenos Mabbugilainen ja Jakob Sarugilainen kritisoivat tämän hurskaan munkin kirjoituksia. Heidän mukaansa Stefanos oli saanut oppinsa Johannes Egyptiläinen -nimiseltä munkilta. Stefanoksen oppien kiistanalaisin kohta on eskatologinen panteismi eli kaiken lopullinen sulautuminen Jumalaan, apokatástasis. Munkki Serafim toteaa kirjassaan Paratiisi on idässä:
- Stefanoksen kielikuvista monet ylittävät perinteisen teologian rajat, mutta - ehkä juuri siksi - hän on varsin antoisa luettava esteettisessä mielessä. Hänen kielensä on proosaa, mutta ajattelunsa runoa. Tältä pohjalta ei olekaan yllättävää, että hänet on tuomittu panteistiksi, epäraamatulliseksi ja harhaoppiseksi.
Hän kirjoitti paljon kirjeitä, kommentaareja ja opetuspuheita, mutta niistä on säilynyt vain tuo edellä mainittu tarunhohtoinen kirja.
(lähde: munkki Serafim: Kerubin silmin ja Paratiisi on idässä)