Toiminnot

Ero sivun ”Mandorla” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

(Ak: Uusi sivu: '''Mandorla''' on geometrinen kuvio, jota on käytetty symbolina taiteessa. Kuvio muodostuu, kun kahden ympyrän piirit leikkaavat keskipisteet. Nimitys mandorla tulee italian kielest...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(5 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Mandorla''' on geometrinen kuvio, jota on käytetty symbolina taiteessa. Kuvio muodostuu, kun kahden ympyrän piirit leikkaavat keskipisteet. Nimitys mandorla tulee italian kielestä, jossa se tarkoittaa ''mantelia''. Kuvion latinankielinen nimitys on ''vesica piscis'', joka sananmukaisesti tarkoittaa ''kalanrakkoa''.
'''Mandorla''' on geometrinen kuvio, jota on käytetty symbolina taiteessa. Kuvio muodostuu, kun kahden ympyrän piirit leikkaavat keskipisteet. Nimitys mandorla tulee italian kielestä, jossa se tarkoittaa ''mantelia''. Kuvion latinankielinen nimitys on ''vesica piscis'', joka sananmukaisesti tarkoittaa ''kalanrakkoa''.


Mandorlaa on käytetty kristillisessä bysanttilaisessa ja roomalaisessa taiteessa varhaiskeskiajalta lähtien. Joissakin uskonnoissa mantelinsiemenet ovat kuvanneet neitseellistä syntymää. Esimerkiksi kreikkalaisessa mytologiassa nymfi Nana laittoi kohtuunsa mantelin, josta syntyi Attis. Mandorla on yleinen myös muissa uskonnoissa, kuten buddhalaisuudessa. Kristillisen mantelinsymbolin taustalla voi nähdä myös hepreankielen sanaleikin, sillä hepreankielen sana ''schaked'' tarkoittaa mantelipuuta ja kuulostaa samalta kuin ''schakad'', joka tarkoittaa valvomista.
[Kuva]
Mandorla


[[Kuva:Pyha kolminaisuus01.jpg|thumb|[[Pyhä Kolminaisuus]] kuvattuna mandorlan sisään. [[Isä (Jumala)|Isällä]] ja [[Jeesus|Pojalla]] sädekehässä risti. Myös kyyhkyselle eli [[Pyhä Henki|Pyhälle Hengelle]] on kuvattu sädekehä.<br>(&copy; Petja Pyykkönen)]]
Mandorlaa on käytetty kristillisessä bysanttilaisessa ja roomalaisessa taiteessa varhaiskeskiajalta lähtien. Joissakin uskonnoissa mantelinsiemenet ovat kuvanneet neitseellistä syntymää. Esimerkiksi kreikkalaisessa mytologiassa nymfi Nana laittoi kohtuunsa mantelin, josta syntyi Attis. Mandorla on yleinen myös muissa uskonnoissa, kuten buddhalaisuudessa.

[Kuva] [[Pyhä Kolminaisuus]] kuvattuna mandorlan sisään. [[Isä (Jumala)|Isällä]] ja [[Jeesus|Pojalla]] sädekehässä risti. Myös kyyhkyselle eli [[Pyhä Henki|Pyhälle Hengelle]] on kuvattu sädekehä.
[[Kuva:Jainilainen patsas01.jpg|thumb|Jainilainen patsas takanaan mandorla. Brittish Museum, Lontoo.<br>(&copy; Petja Pyykkönen)]]
[Kuva]
Buddhanpatsaita kuvattuna mandorlaan.
Lähde: Wikipedia.org


[[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksisessa]] ikonitaiteessa mandorlaa on käytetty kuvaamaan [[Jeesus|Kristuksen]] taivaallista kunniaa. Joskus sitä käytetään myös [[Jumalansynnyttäjä]]n [[Ikoni|ikoneissa]] kuvaamaan hänen taivaallista kunniaansa. Useimmiten mandorla on kuvattu kolmena sinisenä tai harmaana kaarena, jotka lävistää henkilöstä lähtevät valonsäteet.
[[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksisessa]] ikonitaiteessa mandorlaa on käytetty kuvaamaan [[Jeesus|Kristuksen]] taivaallista kunniaa. Joskus sitä käytetään myös [[Jumalansynnyttäjä]]n [[Ikoni|ikoneissa]] kuvaamaan hänen taivaallista kunniaansa. Useimmiten mandorla on kuvattu kolmena sinisenä tai harmaana kaarena, jotka lävistää henkilöstä lähtevät valonsäteet.


Mandorlaa on käytetty [[Pääsiäinen|pääsiäisen]] ylösnousemus-, [[Helatorstai|taivaaseenastumis-]], kaikkien pyhien-, [[Kristuksen kirkastuminen|Kristuksen kirkastumisen-]] ja [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen|Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen]] ikoneissa. Mandorla osoittaa näissä ikoneissa, että Kristus on läsnä uskoville ajasta ja paikasta riippumatta. Kristuksen mandorla ja valonsäteet kuvaavat hänen jumaluuttaan, joka on ihmisen ymmärryksen ulkopuolella. Mandorlan käyttö ikonografiassa on yksinkertainen tehostekeino, jolla kuvataan taivaallista kunniaa, mysteeriota ja kuninkuutta. Joskus mandorlakuvion sijaan käytetään myös ympyräkuviota.
Mandorlaa on käytetty [[Pääsiäinen|pääsiäisen]] ylösnousemus-, [[Helatorstai|taivaaseenastumis-]], kaikkien pyhien-, [[Kristuksen kirkastuminen|Kristuksen kirkastumisen-]] ja [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen|Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen]] ikoneissa. Mandorla osoittaa näissä ikoneissa, että Kristus on läsnä uskoville ajasta ja paikasta riippumatta. Kristuksen mandorla ja valonsäteet kuvaavat hänen jumaluuttaan, joka on ihmisen ymmärryksen ulkopuolella. Mandorlan käyttö ikonografiassa on yksinkertainen tehostekeino, jolla kuvataan taivaallista kunniaa, mysteeriota ja kuninkuutta. Joskus mandorlakuvion sijaan käytetään myös ympyräkuviota.

'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''


[[Luokka:Ikonit]]
[[Luokka:Ikonit]]
[[Luokka:Sanasto]]
[[Luokka:Symbolit]]
[[Luokka:Ikonografia]]

Nykyinen versio 8. heinäkuuta 2022 kello 08.34

Mandorla on geometrinen kuvio, jota on käytetty symbolina taiteessa. Kuvio muodostuu, kun kahden ympyrän piirit leikkaavat keskipisteet. Nimitys mandorla tulee italian kielestä, jossa se tarkoittaa mantelia. Kuvion latinankielinen nimitys on vesica piscis, joka sananmukaisesti tarkoittaa kalanrakkoa.

Mandorlaa on käytetty kristillisessä bysanttilaisessa ja roomalaisessa taiteessa varhaiskeskiajalta lähtien. Joissakin uskonnoissa mantelinsiemenet ovat kuvanneet neitseellistä syntymää. Esimerkiksi kreikkalaisessa mytologiassa nymfi Nana laittoi kohtuunsa mantelin, josta syntyi Attis. Mandorla on yleinen myös muissa uskonnoissa, kuten buddhalaisuudessa. Kristillisen mantelinsymbolin taustalla voi nähdä myös hepreankielen sanaleikin, sillä hepreankielen sana schaked tarkoittaa mantelipuuta ja kuulostaa samalta kuin schakad, joka tarkoittaa valvomista.

Pyhä Kolminaisuus kuvattuna mandorlan sisään. Isällä ja Pojalla sädekehässä risti. Myös kyyhkyselle eli Pyhälle Hengelle on kuvattu sädekehä.
(© Petja Pyykkönen)
Jainilainen patsas takanaan mandorla. Brittish Museum, Lontoo.
(© Petja Pyykkönen)

Ortodoksisessa ikonitaiteessa mandorlaa on käytetty kuvaamaan Kristuksen taivaallista kunniaa. Joskus sitä käytetään myös Jumalansynnyttäjän ikoneissa kuvaamaan hänen taivaallista kunniaansa. Useimmiten mandorla on kuvattu kolmena sinisenä tai harmaana kaarena, jotka lävistää henkilöstä lähtevät valonsäteet.

Mandorlaa on käytetty pääsiäisen ylösnousemus-, taivaaseenastumis-, kaikkien pyhien-, Kristuksen kirkastumisen- ja Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen ikoneissa. Mandorla osoittaa näissä ikoneissa, että Kristus on läsnä uskoville ajasta ja paikasta riippumatta. Kristuksen mandorla ja valonsäteet kuvaavat hänen jumaluuttaan, joka on ihmisen ymmärryksen ulkopuolella. Mandorlan käyttö ikonografiassa on yksinkertainen tehostekeino, jolla kuvataan taivaallista kunniaa, mysteeriota ja kuninkuutta. Joskus mandorlakuvion sijaan käytetään myös ympyräkuviota.

Petja Pyykkönen