Ero sivun ”Stefanos Tunnustaja Surožin arkkipiispa” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: Pyhittäjä '''Stefanos Tunnustaja''' oli kotoisin Vähästä-Aasiasta Kappadokiasta. Hän opiskeli Konstantinopolissa osoittaen loistavia lahjoja ja kuitenkin samalla suurta nö...) |
p (siirsi sivun ”Stefanos Tunnustaja, Surožin arkkipiispa” uudelle nimelle ”Stefanos Tunnustaja Surožin arkkipiispa”) |
||
(6 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Pyhittäjä '''Stefanos Tunnustaja''' oli kotoisin Vähästä-Aasiasta Kappadokiasta. Hän opiskeli [[Konstantinopoli]]ssa osoittaen loistavia lahjoja ja kuitenkin samalla suurta nöyryyttä. Patriarkka Germanos (muistopv. 12.5.) kutsui nuoren miehen luokseen asumaan ja |
Pyhittäjä '''Stefanos Tunnustaja''' (tunnetaan myös nimellä '''Stefanos Surožilainen''') oli kotoisin Vähästä-Aasiasta Kappadokiasta. Hän opiskeli [[Konstantinopoli]]ssa osoittaen loistavia lahjoja ja kuitenkin samalla suurta nöyryyttä. Patriarkka Germanos (muistopv. 12.5.) kutsui nuoren miehen luokseen asumaan ja kohta Stefanos meni erääseen luostariin ja vihkiytyi [[Munkki|munkiksi]], minkä jälkeen hän siirtyi kilvoittelemaan muutamaksi vuodeksi vaikenemiskilvoitusta autioon paikkaan. |
||
== Surožin piispaksi == |
== Surožin piispaksi == |
||
Rivi 7: | Rivi 7: | ||
== Ikonoklasmin vastustaja == |
== Ikonoklasmin vastustaja == |
||
Samoihin aikoihin Bysantin valtakunnassa alkoi [[ikonoklasmi]]n aika, kun keisari Leo III Isaurilainen (717-741) syrjäytti patriarkka Germanoksen ja nimitti uudeksi patriarkaksi syyrialaisen Anastasioksen. |
Samoihin aikoihin Bysantin valtakunnassa alkoi [[ikonoklasmi]]n aika, kun keisari Leo III Isaurilainen (717-741) syrjäytti patriarkka Germanoksen ja nimitti uudeksi patriarkaksi syyrialaisen Anastasioksen. Stefanos meni Konstantinopoliin ja moitti keisaria [[ikoni]]en häpäisemisestä, minkä seurauksena Stefanosta lyötiin julmasti ja hänet suljettiin vuosikausiksi vankityrmään. |
||
== Takaisin hiippakuntaan == |
== Takaisin hiippakuntaan == |
||
Vasta Leon kuoltua ja hänen poikansa Konstantinos V:n Kopronymoksen noustua valtaistuimelle 741, |
Vasta Leon kuoltua ja hänen poikansa Konstantinos V:n Kopronymoksen noustua valtaistuimelle 741, tämä - vaikka oli hänkin ikonienraastaja - vapautti Stefanoksen vaimonsa pyynnöstä ja Stefanos palasi hiippakuntaansa. |
||
Tämän jälkeen Stefanos eli omassa hiippakunnassaan vielä pitkään ja kuoli iäkkäänä vuonna 787 joulukuun 15. päivänä. |
Tämän jälkeen Stefanos eli omassa hiippakunnassaan vielä pitkään ja kuoli iäkkäänä vuonna 787 joulukuun 15. päivänä. |
||
Rivi 17: | Rivi 17: | ||
== Muistopäivä == |
== Muistopäivä == |
||
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhittäjä Stefanosta, Surožin arkkipiispaa vuosittain hänen kuolinpäivänään, joulukuun 15. päivänä. Pyhittäjä Stefanosta ei pidä |
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhittäjä Stefanosta, Surožin arkkipiispaa vuosittain hänen kuolinpäivänään, joulukuun 15. päivänä. Pyhittäjä Stefanosta ei pidä sekoittaa toiseen samannimiseen pyhään, pyhään [[Stefanos Tunnustaja]]an, jonka [[muistopäivä]] on pari päivää myöhemmin, 17. päivänä joulukuuta. |
||
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
Nykyinen versio 12. joulukuuta 2012 kello 09.59
Pyhittäjä Stefanos Tunnustaja (tunnetaan myös nimellä Stefanos Surožilainen) oli kotoisin Vähästä-Aasiasta Kappadokiasta. Hän opiskeli Konstantinopolissa osoittaen loistavia lahjoja ja kuitenkin samalla suurta nöyryyttä. Patriarkka Germanos (muistopv. 12.5.) kutsui nuoren miehen luokseen asumaan ja kohta Stefanos meni erääseen luostariin ja vihkiytyi munkiksi, minkä jälkeen hän siirtyi kilvoittelemaan muutamaksi vuodeksi vaikenemiskilvoitusta autioon paikkaan.
Surožin piispaksi
Kun nykyisen Krimin niemimaalla sijaitsevan Sudakin, silloisen Surožin piispa kuoli noin vuoden 730 tienoilla, patriarkka Germanos lähetti piispaksi erakko Stefanoksen, sillä enkeli oli ilmestynyt hänelle rukoillessa ja ilmoittanut asian. Surožin kaupunki oli tuolloin suuri kauppakeskus, missä eli moneen eri uskontokuntaan kuuluvia ihmisiä sekä pakanoita. Stefanoksen toiminta sai aikaan sen, että moni toisuskoinen kääntyi kristityksi.
Ikonoklasmin vastustaja
Samoihin aikoihin Bysantin valtakunnassa alkoi ikonoklasmin aika, kun keisari Leo III Isaurilainen (717-741) syrjäytti patriarkka Germanoksen ja nimitti uudeksi patriarkaksi syyrialaisen Anastasioksen. Stefanos meni Konstantinopoliin ja moitti keisaria ikonien häpäisemisestä, minkä seurauksena Stefanosta lyötiin julmasti ja hänet suljettiin vuosikausiksi vankityrmään.
Takaisin hiippakuntaan
Vasta Leon kuoltua ja hänen poikansa Konstantinos V:n Kopronymoksen noustua valtaistuimelle 741, tämä - vaikka oli hänkin ikonienraastaja - vapautti Stefanoksen vaimonsa pyynnöstä ja Stefanos palasi hiippakuntaansa.
Tämän jälkeen Stefanos eli omassa hiippakunnassaan vielä pitkään ja kuoli iäkkäänä vuonna 787 joulukuun 15. päivänä.
Muistopäivä
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhittäjä Stefanosta, Surožin arkkipiispaa vuosittain hänen kuolinpäivänään, joulukuun 15. päivänä. Pyhittäjä Stefanosta ei pidä sekoittaa toiseen samannimiseen pyhään, pyhään Stefanos Tunnustajaan, jonka muistopäivä on pari päivää myöhemmin, 17. päivänä joulukuuta.