Toiminnot

Ero sivun ”Tito Colliander” versioiden välillä

Ortodoksi.netista
 
(11 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Tito Fritiof Colliander''' oli suomenruotsalainen kirjailija.
'''Tito Fritiof Colliander''' oli suomenruotsalainen kirjailija.
[[Kuva:TitoC1956.jpg|thumb|250 px|<center>Tito Colliander v. 1956<br><small>(''kuvaaja tuntematon, isä [[Sergius Colliander]]in albumista'')</small></center>]]

[[Kuva:TitoC-Vesa Takala.jpg|thumb|250 px|<center>Tito Colliander<br><small>(''Kuva: isä [[Vesa Takala]], isä Sergius Collianderin albumista)</small></center>]]
Hän syntyi 10. helmikuuta 1904 Pietarissa eversti Sigfrid Joakin Collianderin ja hänen vaimonsa Dagmar Ilmatar os. von Schoultzin perheeseen ja hän kuoli 21. toukokuuta 1989 Helsingissä 85-vuotiaana. Tito Colliander kääntyi ortodoksiksi ja meni [[Joensuun ortodoksinen seminaari|ortodoksiseen seminaariin]], jossa opiskeli vuosina 1949-1953.
Hän syntyi 10. helmikuuta 1904 Pietarissa eversti Sigfrid Joakim Collianderin ja hänen vaimonsa Dagmar Ilmatar Constance os. von Schoultzin perheeseen ja kuoli 21. toukokuuta 1989 Helsingissä 85-vuotiaana. Tito Colliander liittyi ortodoksiseen kirkkoon Petserissä vuonna 1938 ja meni [[Ortodoksinen seminaari (Joensuu)|ortodoksiseen pappisseminaariin]], jossa opiskeli vuosina 1949-1953.


== Perhe ==
== Perhe ==


Tito Colliander oli naimisissa kuvataiteilija [[Ina Colliander]]in (os. Behrsen, 1905-1985) kanssa ja tästä avioliistosta syntyivät lapset: Maria Colliander-Saanio (ent. Lybeck) v. 1931, Katarina (Kati) Bondestam v. 1939 ja nuorimpana nykyinen isä [[Sergius Colliander]] v. 1949.
Tito Colliander oli naimisissa kuvataiteilija [[Ina Colliander]]in (os. Behrsen, 1905-1985) kanssa, ja tästä avioliitosta syntyivät lapset: Maria Colliander-Saanio (ent. Lybeck) v. 1931, Katarina (Kati) Bondestam v. 1939 ja nuorimpana nykyinen isä [[Sergius Colliander]] v. 1949.


== Elämä ==
== Elämä ==


Elämänsä aikana kirjailija töskenteli monissa ammateissa, mm. piirustuksenopettajan ja ortodoksisen uskonnon opettajana.
Elämänsä aikana kirjailija työskenteli monissa ammateissa, mm. piirustuksenopettajan ja ortodoksisen uskonnon opettajana. Hän itse piti itseään ennen muuta kirjailijana, ja toimikin vailla muuta toimeentuloa vuosina 1930-50.


Seitsenosaisessa omaelämäkerrallisessa sarjassaan Tito Colliander kertoo elämästään emigranttina Venäjän vallankumouksen pyörteissä ja hänen omasta uskonnollisesta taipaleestaan ja etsinnästään. Kirjojen lisäksi Tito Colliander maalasi myös [[ikoni|ikoneita]], joita aikaisemmin oli nähtävissä [[ikonostaasi]]ssa mm. Jyväskylässä, jonka ortodoksinen kirkko oli Suomen ensimmäinen ns. jälleenrakennuskauden ajan kirkko. Jyväskylän kirkon ikonostaasi on ainoa kokonaisuus, jonka hän maalasi. Lähtökohtana hänen työlleen oli Käkisalmesta evakuoidut hopeiset [[riisa]]t, jotka sijoitettiin Jyväskylän Kristuksen ylösnousemisen muistolle vihittyyn kirkkoon. Colliander maalasi ikonit kesäkuukausina 1954–56 [[Uuden Valamon luostari|Valamon luostarissa]] ja käytti malleinaan luostarin ikoneita. (Kts. -> [[Jälleenrakennuskauden ikonit]])
Seitsenosaisessa omaelämäkerrallisessa sarjassaan Tito Colliander kertoo elämästään emigranttina Venäjän vallankumouksen pyörteissä ja omasta uskonnollisesta taipaleestaan ja etsinnästään. Kirjallisen työnsä ohella Tito Colliander maalasi myös Jyväskylän Kristuksen ylösnousemisen kirkon [[ikonostaasi]]ssa olevat ikonit. Tämä kirkko oli Suomen ensimmäinen jälleenrakennuskauden kirkko. Jyväskylän kirkon ikonostaasi on ainoa kokonaisuus, jonka hän maalasi. Lähtökohtana hänen työlleen olivat Käkisalmesta evakuoidut hopeiset [[riisa]]t, jotka sijoitettiin Jyväskylän kirkkoon. Colliander maalasi ikonit kesäkuukausina 1954–56 [[Uuden Valamon luostari|Valamon luostarissa]] ja käytti malleinaan luostarin ikoneita. (Ks. -> [[Jälleenrakennuskauden ikonit]])

Toimiessaan uskonnonopettajana Helsingin ruotsinkielisissä oppikouluissa vuosina 1950-69 Tito Colliander laati itse tarvittavan oppimateriaalin. Oppikirjoina toimivat ohuet A5-kokoiset monistevihot. Vuodesta 1953 hän opetti kotonaan, koska ei kipeytyneen polvensa vuoksi pystynyt matkustamaan koulusta toiseen. Monelle oppilaalle oppitunnit Tito Collianderin kotona jäivät elinikäiseksi muistoksi. Tito Collianderin kotona pidettiin myös hänen perustamansa Ortodoxa unga -kerhon teeiltoja, joiden aikana hän alusti pyhien isien opetusten pohjalta.

Tito Colliander oli Helsingin ortodoksisen seurakunnan neuvoston jäsen 1950- ja 1960-luvuilla. Hän toimi myös aktiivisesti Ortodoksinen Veljestö -järjestössä.

Suomen rajojen ulkopuolella Tito Collianderin nimi liitetään ortodoksien keskuudessa ennen muuta hänen kirjoittamaansa ortodoksista kilvoituselämää esittelevään kirjaseen [[Kristityn tie (kirja)|''Kristityn tie'']]. Alunperin ruotsinkielinen kirja on ilmestynyt käännettynä lukuisille kielille, suoe´men lisäksi ainakin kreikaksi, venäjäksi, ukrainaksi, romaniaksi, arabiaksi, italiaksi, ranskaksi, saksaksi ja englanniksi.


== Kirjallinen tuotanto ==
== Kirjallinen tuotanto ==
Rivi 19: Rivi 26:
* Huset, där det dracks (1932), romaani
* Huset, där det dracks (1932), romaani
* Bojorna (1933), novelleja
* Bojorna (1933), novelleja
* Glimtar från Tyskland (1934),
* Glimtar från Tyskland (1934)
* Taina (1935; suomentanut Eira Hernberg, 1993), romaani
* Taina (1935; suomentanut Eira Hernberg, 1993), romaani
* Direktör Brenner (1936), näytelmä
* Direktör Brenner (1936), näytelmä
* Ljuset (1936)
* Ljuset (1936)
* Ristisaatto (Korståget, 1937; suomentanut Kyllikki Härkäpää), romaani
* Korståget (1937; Ristisaatto, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1978), romaani
* Armahda meitä (Förbarma dig, 1939; suomantanut Kyllikki Härkäpää), romaani
* Förbarma dig (1939; Armahda meitä, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1976), romaani
* Dagen är (1940), runoja
* Dagen är (1940), runoja
* Ilja Repin, ukrainalainen taiteilija (Ilja Repin, 1942; suomentanut Lauri Kemiläinen, Tammi, 1944), elämäkerta
* Ilja Repin (1942; Ilja Repin, ukrainalainen taiteilija, suomentanut Lauri Kemiläinen, 1944), elämäkerta
* Grottan (1942), romaani
* Grottan (1942), romaani
* Duncker, en av de tappras skara (1943)
* Duncker, en av de tappras skara (1943)
Rivi 32: Rivi 39:
* Två timmar och andra noveller (1944), novelleja
* Två timmar och andra noveller (1944), novelleja
* Bliv till (1945), romaani
* Bliv till (1945), romaani
* Vart tog det lilla livet vägen, (1945), näytelmä
* Vart tog det lilla livet vägen (1945), näytelmä
* Träsnittet (1946), runoja
* Träsnittet (1946), runoja
* Sallinen taiteilija (1948, Tyko Sallisen elämäkerta)
* Sallinen taiteilija (1948, Tyko Sallisen elämäkerta)
* I åratal (1949), novelleja
* I åratal (1949), novelleja
* Frödja dig: Akathisterna till vår högtvälsignade Härskarinna, Gudamoder och Eviga Jungfru Maria, och till vår allraljuvaste Herre Jesus Kristus, ruotsinnos (1949)
* [[Kreikkalais-ortodoksinen usko ja elämännäkemys|Grekisk-ortodox tro och livssyn]], 1951, ([[Kreikkalais-ortodoksinen usko ja elämännäkemys]], suomentanut Paula Kononen, Tammi, 1952)
* [[Kreikkalais-ortodoksinen usko ja elämännäkemys|Grekisk-ortodox tro och livssyn]] (1951; [[Kreikkalais-ortodoksinen usko ja elämännäkemys]], suomentanut Paula Kononen, 1952)
* Kristityn tie (Asketernas väg, 1952, suomentanut Paula Kononen, 1957)
* Asketernas väg (1952; [[Kristityn tie (kirja)|Kristityn tie]], suomentanut Paula Kononen, 1957)
* Farled (1936–1953, 1954), esseitä
* Farled (1936–1953, 1954), esseitä
* Fönster (1956, Ikkuna, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1984), novelleja
* Fönster (1956, Ikkuna, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1984), novelleja
Rivi 43: Rivi 51:
* Glädjens möte (1957)
* Glädjens möte (1957)
* Nu och alltid (1958)
* Nu och alltid (1958)
* Vår helige faders Johannes Chrysostomos gudomliga liturgi, ruotsinnos (1958)
* Vi som är kvar (1959), romaani
* Vi som är kvar (1959), romaani
* Med öppna händer (1960), novelleja
* Med öppna händer (1960), novelleja
* På en trappa (1961), runoja
* På en trappa (1961), runoja
* Seitsenosainen muistelmasarja (1964−73):
* Seitsenosainen muistelmasarja (1964−73):
** Lapsuuteni huvilat (Bevarat, 1964; suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1967)
** Bevarat (1964; Lapsuuteni huvilat, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1967)
** Aarnikotka (Gripen, 1965; suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1968)
** Gripen (1965; Aarnikotka, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1968)
** Nuoruuden sillat (Vidare, 1967; suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1970)
** Vidare (1967; Nuoruuden sillat, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1970)
** Kahdet kasvot (Givet, 1968; suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1971)
** Givet (1968; Kahdet kasvot, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1971)
** Kohtaaminen (Vaka, 1969; suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1969)
** Vaka (1969; Kohtaaminen, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1972)
** Lähellä (Nära, 1971; suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1973)
** Nära (1971; Lähellä, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1973)
** Ateria (Måltid 1973; suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1975)
** Måltid (1973; Ateria, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1975)
* Kortfattad ortodox troslära (1966)
* Kortfattad ortodox troslära (1966)
* Nya Valamo (kuvat Pertti Hietanen, teksti TC, suomeksi Uusi Valamo, 1974)
* Nya Valamo (1974, kuvat Pertti Hietanen, teksti TC, suomeksi Uusi Valamo, 1974)
* Ihmisen ääni (suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1977)
* Motiv (1977; Ihmisen ääni, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1977)
⚫
* Början (1979; Alku, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1979)
* Motiv (1977)
⚫
* Alku (Början, 1979; suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1979)
* Blick (1981)
* Blick (1981)
* Seitsemän satua (Sju sagor, 1981, kuvittanut Kati Bondestam; suomantunut Kyllikki Härkäpää, 1981)
* Sju sagor (1981, Seitsemän satua, kuvittanut Kati Bondestam; suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1981)


== Tunnustuksia ==
== Tunnustuksia ==
Rivi 69: Rivi 77:
* Lybeckin palkinto 1936 ja 1938
* Lybeckin palkinto 1936 ja 1938
* Svenska Litteratursällskapet i Finland -yhdistyksen palkinto vuosina 1949, 1965 (kunniajäsen 1970)
* Svenska Litteratursällskapet i Finland -yhdistyksen palkinto vuosina 1949, 1965 (kunniajäsen 1970)
* Ruotsalaisen akatemian kunniapalkinto: Svenska Akademiens Finlandpris (1969)
* Svenska Akademiens Finlandspris (1969)
* Pro Finlandia mitali (1968)
* Pro Finlandia -mitali (1968)
* Teologian kunniatohtori (Åbo akademi, 1970)
* Teologian kunniatohtori (Åbo akademi, 1968)
* Pyhän Karitsan ritarikunta, 1. luokan ritarimerkki (1969)
* De Nios stora pros (1973)
* De Nios stora pris (1973)
* Tollanderin palkinto (1974)
* Tollanderska priset (1974)
* Suomen kirkon palkinto (1976)
* Suomen kirkon kirjallisuuspalkinto (1976)

== Kaatso myös ==

* [[Tito Colliander (kirja)]] - kirjailijan elämänvaiheita TT Raili Gothónin kirjaamana.


[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]


[[Luokka:Suomen ortodoksisen kirkon historian henkilöitä|Colliandet T]]
[[Luokka:Henkilöt]]
[[Luokka:Henkilöt|Colliander T]]
[[Luokka:Kuka kukin on|Colliander T]]

Nykyinen versio 16. toukokuuta 2023 kello 18.34

Tito Fritiof Colliander oli suomenruotsalainen kirjailija.

Tito Colliander v. 1956
(kuvaaja tuntematon, isä Sergius Collianderin albumista)
Tito Colliander
(Kuva: isä Vesa Takala, isä Sergius Collianderin albumista)

Hän syntyi 10. helmikuuta 1904 Pietarissa eversti Sigfrid Joakim Collianderin ja hänen vaimonsa Dagmar Ilmatar Constance os. von Schoultzin perheeseen ja kuoli 21. toukokuuta 1989 Helsingissä 85-vuotiaana. Tito Colliander liittyi ortodoksiseen kirkkoon Petserissä vuonna 1938 ja meni ortodoksiseen pappisseminaariin, jossa opiskeli vuosina 1949-1953.

Perhe

Tito Colliander oli naimisissa kuvataiteilija Ina Collianderin (os. Behrsen, 1905-1985) kanssa, ja tästä avioliitosta syntyivät lapset: Maria Colliander-Saanio (ent. Lybeck) v. 1931, Katarina (Kati) Bondestam v. 1939 ja nuorimpana nykyinen isä Sergius Colliander v. 1949.

Elämä

Elämänsä aikana kirjailija työskenteli monissa ammateissa, mm. piirustuksenopettajan ja ortodoksisen uskonnon opettajana. Hän itse piti itseään ennen muuta kirjailijana, ja toimikin vailla muuta toimeentuloa vuosina 1930-50.

Seitsenosaisessa omaelämäkerrallisessa sarjassaan Tito Colliander kertoo elämästään emigranttina Venäjän vallankumouksen pyörteissä ja omasta uskonnollisesta taipaleestaan ja etsinnästään. Kirjallisen työnsä ohella Tito Colliander maalasi myös Jyväskylän Kristuksen ylösnousemisen kirkon ikonostaasissa olevat ikonit. Tämä kirkko oli Suomen ensimmäinen jälleenrakennuskauden kirkko. Jyväskylän kirkon ikonostaasi on ainoa kokonaisuus, jonka hän maalasi. Lähtökohtana hänen työlleen olivat Käkisalmesta evakuoidut hopeiset riisat, jotka sijoitettiin Jyväskylän kirkkoon. Colliander maalasi ikonit kesäkuukausina 1954–56 Valamon luostarissa ja käytti malleinaan luostarin ikoneita. (Ks. -> Jälleenrakennuskauden ikonit)

Toimiessaan uskonnonopettajana Helsingin ruotsinkielisissä oppikouluissa vuosina 1950-69 Tito Colliander laati itse tarvittavan oppimateriaalin. Oppikirjoina toimivat ohuet A5-kokoiset monistevihot. Vuodesta 1953 hän opetti kotonaan, koska ei kipeytyneen polvensa vuoksi pystynyt matkustamaan koulusta toiseen. Monelle oppilaalle oppitunnit Tito Collianderin kotona jäivät elinikäiseksi muistoksi. Tito Collianderin kotona pidettiin myös hänen perustamansa Ortodoxa unga -kerhon teeiltoja, joiden aikana hän alusti pyhien isien opetusten pohjalta.

Tito Colliander oli Helsingin ortodoksisen seurakunnan neuvoston jäsen 1950- ja 1960-luvuilla. Hän toimi myös aktiivisesti Ortodoksinen Veljestö -järjestössä.

Suomen rajojen ulkopuolella Tito Collianderin nimi liitetään ortodoksien keskuudessa ennen muuta hänen kirjoittamaansa ortodoksista kilvoituselämää esittelevään kirjaseen Kristityn tie. Alunperin ruotsinkielinen kirja on ilmestynyt käännettynä lukuisille kielille, suoe´men lisäksi ainakin kreikaksi, venäjäksi, ukrainaksi, romaniaksi, arabiaksi, italiaksi, ranskaksi, saksaksi ja englanniksi.

Kirjallinen tuotanto

  • En vandrare (1930), lyriikkaa
  • Småstad (1931), novelleja
  • Huset, där det dracks (1932), romaani
  • Bojorna (1933), novelleja
  • Glimtar från Tyskland (1934)
  • Taina (1935; suomentanut Eira Hernberg, 1993), romaani
  • Direktör Brenner (1936), näytelmä
  • Ljuset (1936)
  • Korståget (1937; Ristisaatto, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1978), romaani
  • Förbarma dig (1939; Armahda meitä, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1976), romaani
  • Dagen är (1940), runoja
  • Ilja Repin (1942; Ilja Repin, ukrainalainen taiteilija, suomentanut Lauri Kemiläinen, 1944), elämäkerta
  • Grottan (1942), romaani
  • Duncker, en av de tappras skara (1943)
  • Den femte juli (1943, Heinäkuun viides päivä, suomentanut Helka Varho, 1944)
  • Två timmar och andra noveller (1944), novelleja
  • Bliv till (1945), romaani
  • Vart tog det lilla livet vägen (1945), näytelmä
  • Träsnittet (1946), runoja
  • Sallinen taiteilija (1948, Tyko Sallisen elämäkerta)
  • I åratal (1949), novelleja
  • Frödja dig: Akathisterna till vår högtvälsignade Härskarinna, Gudamoder och Eviga Jungfru Maria, och till vår allraljuvaste Herre Jesus Kristus, ruotsinnos (1949)
  • Grekisk-ortodox tro och livssyn (1951; Kreikkalais-ortodoksinen usko ja elämännäkemys, suomentanut Paula Kononen, 1952)
  • Asketernas väg (1952; Kristityn tie, suomentanut Paula Kononen, 1957)
  • Farled (1936–1953, 1954), esseitä
  • Fönster (1956, Ikkuna, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1984), novelleja
  • Samtal med smärtan (1956), muistiinpanoja
  • Glädjens möte (1957)
  • Nu och alltid (1958)
  • Vår helige faders Johannes Chrysostomos gudomliga liturgi, ruotsinnos (1958)
  • Vi som är kvar (1959), romaani
  • Med öppna händer (1960), novelleja
  • På en trappa (1961), runoja
  • Seitsenosainen muistelmasarja (1964−73):
    • Bevarat (1964; Lapsuuteni huvilat, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1967)
    • Gripen (1965; Aarnikotka, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1968)
    • Vidare (1967; Nuoruuden sillat, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1970)
    • Givet (1968; Kahdet kasvot, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1971)
    • Vaka (1969; Kohtaaminen, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1972)
    • Nära (1971; Lähellä, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1973)
    • Måltid (1973; Ateria, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1975)
  • Kortfattad ortodox troslära (1966)
  • Nya Valamo (1974, kuvat Pertti Hietanen, teksti TC, suomeksi Uusi Valamo, 1974)
  • Motiv (1977; Ihmisen ääni, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1977)
  • Början (1979; Alku, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1979)
  • Blick (1981)
  • Sju sagor (1981, Seitsemän satua, kuvittanut Kati Bondestam; suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1981)

Tunnustuksia

Tito Collianderille on myönnetty mm. seuraavat tunnustukset ja palkinnot:

  • Valtion kirjallisuuspalkinto vuosina 1935, 1937, 1959, 1964 ja 1970
  • Lybeckin palkinto 1936 ja 1938
  • Svenska Litteratursällskapet i Finland -yhdistyksen palkinto vuosina 1949, 1965 (kunniajäsen 1970)
  • Svenska Akademiens Finlandspris (1969)
  • Pro Finlandia -mitali (1968)
  • Teologian kunniatohtori (Åbo akademi, 1968)
  • Pyhän Karitsan ritarikunta, 1. luokan ritarimerkki (1969)
  • De Nios stora pris (1973)
  • Tollanderska priset (1974)
  • Suomen kirkon kirjallisuuspalkinto (1976)

Kaatso myös

HAP

Noudettu kohteesta ”http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tito_Colliander&oldid=60870”