Ero sivun ”Avignon” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: '''Avignon''' on kaupunki Etelä-Ranskassa Rhône-joen rannalla. Nykyisin kaupungissa asuu hieman jataa 100 000 asukasta, mutta ns. suur-Avignon alaueella noin 160 000. Historiallinen...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
== Avignonin vankeus - paavit Avignonissa == |
== Avignonin vankeus - paavit Avignonissa == |
||
[[Kuva:Avignon02.jpg|thumb|Klemens V vaakuna<br>(©) Petja Pyykkönen]] |
|||
1300-luvun alussa – 1309 – [[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolisen kirkon]] [[paavi]] ja koko kirkon hallinto siirtyi Ranskan kuninkaan toimesta Avignoniin, joka kuului silloin Sisilian kuningaskuntaan. Ollessaan Rooman sijasta Avignonissa [[roomalaiskatolinen kirkko]] oli alistettu useissa asioissa Ranskan kuninkaan alaisuuteen ja päätöksiin. Tämä ns. '''Avignonin vankeus''' – ajanjaksosta käytetään joskus myös nimitystä ”paavien Baabelin vankeus” – kesti lähes 70 vuotta, aina vuoteen 1377 asti. |
1300-luvun alussa – 1309 – [[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolisen kirkon]] [[paavi]] ja koko kirkon hallinto siirtyi Ranskan kuninkaan toimesta Avignoniin, joka kuului silloin Sisilian kuningaskuntaan. Ollessaan Rooman sijasta Avignonissa [[roomalaiskatolinen kirkko]] oli alistettu useissa asioissa Ranskan kuninkaan alaisuuteen ja päätöksiin. Tämä ns. '''Avignonin vankeus''' – ajanjaksosta käytetään joskus myös nimitystä ”paavien Baabelin vankeus” – kesti lähes 70 vuotta, aina vuoteen 1377 asti. |
||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
== Palais des Papes == |
== Palais des Papes == |
||
[[Kuva:Avignon01.jpg|thumb|Paavien palatsi<br>(©) Petja Pyykkönen]] |
|||
Paaveille rakennettiin vuosina 1335–1364 suojaksi palatsi, joka tunnetaan yhä nimellä Palais des Papes, Paavien palatsi. Palatsin todella massiiviset ja paksut seinät ovat yli viisi metriä paksut. Nykyään palatsi toimii museona. |
Paaveille rakennettiin vuosina 1335–1364 suojaksi palatsi, joka tunnetaan yhä nimellä Palais des Papes, Paavien palatsi. Palatsin todella massiiviset ja paksut seinät ovat yli viisi metriä paksut. Nykyään palatsi toimii museona. |
||
Nykyinen versio 5. syyskuuta 2010 kello 15.38
Avignon on kaupunki Etelä-Ranskassa Rhône-joen rannalla. Nykyisin kaupungissa asuu hieman jataa 100 000 asukasta, mutta ns. suur-Avignon alaueella noin 160 000. Historiallinen paikka
Historia
Avignonin historia ulottuu aina Rooman valtakunnan ajalle saakka, jolloin se oli yksi Gallia Narbonensisin provinssin eli vanhemmalta nimeltään Gallia Transalpinan keskuksista, nykyiseltä nimeltään Provence. Mahdollisesti se on ollut merkittävä paikka jo kelttiläiselläkin ajalla.
Kun Avignon itsenäistyi 1100-luvun lopulla, niin jo vuonna 1226 se liitettiin kataarien pariin tehdyn Albigensian ristiretken seurauksena murskattiin ja kaupungin itsenäisyys menetettiin. Asukkaiden kieltäytyessä avaavasta porttia Ranskan kuningas Ludvig VIII:n ja paavin joukoille, seurasi kolmen kuukauden piiritys, joka mursi kaupungin puolustuksen.
Avignonin vankeus - paavit Avignonissa
1300-luvun alussa – 1309 – roomalaiskatolisen kirkon paavi ja koko kirkon hallinto siirtyi Ranskan kuninkaan toimesta Avignoniin, joka kuului silloin Sisilian kuningaskuntaan. Ollessaan Rooman sijasta Avignonissa roomalaiskatolinen kirkko oli alistettu useissa asioissa Ranskan kuninkaan alaisuuteen ja päätöksiin. Tämä ns. Avignonin vankeus – ajanjaksosta käytetään joskus myös nimitystä ”paavien Baabelin vankeus” – kesti lähes 70 vuotta, aina vuoteen 1377 asti.
Avignonin paavit
Noina ”vankeuden vuosina” 1309–1377 Avignonissa asui kaikkiaan seuraavat seitsemän paavia:
- Klemens V (paavina 1305-1314)
- Johannes XXII (1316-1334)
- Benedictus XII (1334-1342)
- Klemens VI (1342-1352)
- Innocentius VI (1352-1362)
- Urbanus V (1362-1370) ja
- Gregorius XI (1370-1378)
Palais des Papes
Paaveille rakennettiin vuosina 1335–1364 suojaksi palatsi, joka tunnetaan yhä nimellä Palais des Papes, Paavien palatsi. Palatsin todella massiiviset ja paksut seinät ovat yli viisi metriä paksut. Nykyään palatsi toimii museona.
Avignon pysyi kirkon hallinnassa vuoteen 1791, jolloin Ranska valtasi sen itselleen vallankumouksensa tiimellyksissä.