Ero sivun ”Theodosios Suuri Kenobiarkki” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
(3 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Theodosios suuri01.jpg|thumb|Theodosios Suuri, muistopäivä 11.1.<br>(© Pyykkönen)]] |
[[Kuva:Theodosios suuri01.jpg|thumb|Theodosios Suuri, muistopäivä 11.1.<br>(© Pyykkönen)]] |
||
Theodosios Suuri, |
[[Kuva:Theodosios suuri kenobiarkki01.jpg|thumb|Theodosios Suuri, muistopäivä 11.1.<br>(© Pyykkönen)]] |
||
Pyhittäjä '''Theodosios Suuri''' syntyi vuonna 423 Kappadokiassa Mogarisoksen kylässä hartaitten kristittyjen vanhempien perheeseen. Vanhemmista äiti vihkiytyi elämänsä loppupuolella [[nunna]]ksi. |
|||
== Pyhiinvaellukselle == |
|||
Lapsuudestaan ja nuoruudestaan asti Theodosios palveli erilaisissa tehtävissä kirkossa ja opetteli samalla tuntemaan tarkoin [[Raamattu]]a. Raamatusta hän sai esimerkin, kun lähti pyhiinvaellukselle Jerusalemiin. Matkalla sinne hän haki Syyriasta siunauksen pyhittäjä [[Simeon Styliitta|Simeon Pylväskilvoittelijalta]] (muistopv. 1.9.). Siunauksen yhteydessä Simeon kertoi Theodosiokselle, että tästä tulee suuren hengellisen lauman paimen. |
|||
== Kilvoittelun alkeisopetusta == |
|||
Ymmärrettyään, että hän oli kilvoittelijana alokas, hän hakeutui kokeneen ohjaaja opetukseen ja aloitti Jerusalemissa pyhän haudan veljestöön kuuluvan vanhus Longinoksen kuuliaisuusveljenä kieltämään oman tahtonsa ja tunnistamaan Jumalan tahdon. |
|||
[[Kilvoittelu]] vei hänet seuraavaksi omaan kilvoittelupaikkaan erääseen kirkkoon Betlehemiin johtavan tien varteen, mutta siellä hän ei kauaa saanut rauhaa, joten hän siirtyi ylemmäksi vuorille luolaan, jossa perimätiedon mukaan [[Itämaan tietäjät]] olivat yöpyneet. Sinnekin alkoi vähitellen kertyä muitakin kilvoittelijoita, jotka Theodosios otti oppilaikseen |
|||
== Luolasta luostariksi == |
|||
Luolan käydessä pieneksi Theodosios Jumalan johdatuksella ja erään rikkaan miehen avustuksella rakensi luostarin, johon tehtiin samalla erilaisia verstaita, jotta omavaraisuus olisi mahdollisimman hyvä. Verstaiden lisäksi luostarissa oli kaksi majataloa vieraille, munkkien vanhainkoti ja suojapaikka mielisairaille. Sairaiden hoidossa Theodotios oli esimerkkinä muille ja hän hoiti suurella rakkaudella kaikkia kärsiviä ja muistutti heitä, että maanpäällisiä kärsimyksiä seuraa taivaan iankaikkinen ilo. |
|||
== Suuri luostari == |
|||
Theodosioksen luostari kasvoi koko ajan. Kohta siellä oli jon yli 400 munkkia monesta eri kansallisuudesta. Luostarissa oli neljä kirkkoa, joista yhdessä palveltiin kreikaksi, yhdessä syyriaksi ja kolmannessa arameaksi. Neljännessä kirkossa oli palveluksia häiriintyneille ihmisille niin, että he eivät toimillaan häirinneet muita ihmisiä palveluksissa. |
|||
== Luostarien ylimmäiseksi kaitsijaksi == |
|||
Edellisen kaitsijan, pyhän [[Melania Roomalainen|Melanian]] (muistopv. 31.12.) kuoltua, Theodosios valittiin kaikkien Palestiinan yhteiselämäluostarien arkkimandriitaksi eli ylimmäksi kaitsijaksi. Erakkojen ja lavroissa elävien esimiehenä toimi pyhittäjä [[Sabbas Pyhitetty]] (muistopv. 5.12.). |
|||
== Taistelua harhaoppeja vastaan == |
|||
500-luvulla hengellistä elämää häiritsivät [[Monofysitismi|monofysiitit]], jotka oli tuomittu [[harhaoppi]]siksi [[Neljäs ekumeeninen kirkolliskokous|Khalkedonin kirkolliskokouksessa]]. Monofysiiteillä oli suojelijan ja auttajana keisari Anastasios (491-518), joka vainosi ja painosti ortodoksisuuden puolustajia. Kun Theodosios uhkasi keisaria ja hänen kannattajiaan [[anateema]]lla (tai oikeammin [[ekskommunikaatio]]lla), hänet karkotettiin maasta kahdeksi vuodeksi. Hän saattoi palata vasta, kun valtaan nousi keisari Justinianos I (518-527), ortodoksisuuden puolustaja. |
|||
== Ihmeidentekijä == |
|||
Rauhan palattua pyhittäjä Theodosios teki kansan parissa monenlaisia ihmeitä parantaen ihmisiä, karkottaen tuholaisia ja monia muita. Samalla hän profetoi tulevia tapahtumia niin, että hän esimerkiksi ennustsi Antiokian vuonna 526 tuhonneen maanjäristyksen. |
|||
== Kuolema == |
|||
Pyhittäjä sairasteli viimeisen elinvuotensa. Hänellä oli suuria tuskia, mutta hän kärsi ne kaikki iloiten. Kuoleman hetkellä hän pyysi luokseen kolme piispaa, joilta hän pyysi anteeksi syntejään ja piispat itkien hyvästelivät pyhittäjän. Vuonna 529 hän kuoli 105-vuoden ikäisenä. Hänet haudattiin siihen samaan ns. tietäjien luolaan, jossa hän aloitti luostarin aikanaan. |
|||
== Kolme periaatetta == |
|||
Pyhittäjä Theodosios jätti jälkeensä perinnöksi luostarilaitokselle kolme periaatetta: |
|||
* ankaran askeesin yhdistyneenä horjumattomaan uskoon |
|||
* myötätunnon köyhiä ja sairaita kohtaan |
|||
* kestävyyden rukouksessa ja Jumalan ylistyksessä. |
|||
== Muistopäivä == |
|||
[[Ortodoksinen kirkko]] muistelee pyhittäjä Theodosius Suurta, yhteiselämäluostarin johtajaa aina vuosittain tammikuun 11. päivänä. |
|||
== Tropari ja kontakki == |
== Tropari ja kontakki == |
||
Rivi 21: | Rivi 67: | ||
[[Luokka:Pyhät]] |
[[Luokka:Pyhät]] |
||
[[Luokka: |
[[Luokka:Pyhittäjät]] |
||
[[Luokka:Palestiinalaiset pyhät]] |
|||
[[Luokka:Marraskuu]] |
|||
[[Luokka:400-luvun pyhät]] |
Nykyinen versio 21. elokuuta 2013 kello 18.30
Pyhittäjä Theodosios Suuri syntyi vuonna 423 Kappadokiassa Mogarisoksen kylässä hartaitten kristittyjen vanhempien perheeseen. Vanhemmista äiti vihkiytyi elämänsä loppupuolella nunnaksi.
Pyhiinvaellukselle
Lapsuudestaan ja nuoruudestaan asti Theodosios palveli erilaisissa tehtävissä kirkossa ja opetteli samalla tuntemaan tarkoin Raamattua. Raamatusta hän sai esimerkin, kun lähti pyhiinvaellukselle Jerusalemiin. Matkalla sinne hän haki Syyriasta siunauksen pyhittäjä Simeon Pylväskilvoittelijalta (muistopv. 1.9.). Siunauksen yhteydessä Simeon kertoi Theodosiokselle, että tästä tulee suuren hengellisen lauman paimen.
Kilvoittelun alkeisopetusta
Ymmärrettyään, että hän oli kilvoittelijana alokas, hän hakeutui kokeneen ohjaaja opetukseen ja aloitti Jerusalemissa pyhän haudan veljestöön kuuluvan vanhus Longinoksen kuuliaisuusveljenä kieltämään oman tahtonsa ja tunnistamaan Jumalan tahdon.
Kilvoittelu vei hänet seuraavaksi omaan kilvoittelupaikkaan erääseen kirkkoon Betlehemiin johtavan tien varteen, mutta siellä hän ei kauaa saanut rauhaa, joten hän siirtyi ylemmäksi vuorille luolaan, jossa perimätiedon mukaan Itämaan tietäjät olivat yöpyneet. Sinnekin alkoi vähitellen kertyä muitakin kilvoittelijoita, jotka Theodosios otti oppilaikseen
Luolasta luostariksi
Luolan käydessä pieneksi Theodosios Jumalan johdatuksella ja erään rikkaan miehen avustuksella rakensi luostarin, johon tehtiin samalla erilaisia verstaita, jotta omavaraisuus olisi mahdollisimman hyvä. Verstaiden lisäksi luostarissa oli kaksi majataloa vieraille, munkkien vanhainkoti ja suojapaikka mielisairaille. Sairaiden hoidossa Theodotios oli esimerkkinä muille ja hän hoiti suurella rakkaudella kaikkia kärsiviä ja muistutti heitä, että maanpäällisiä kärsimyksiä seuraa taivaan iankaikkinen ilo.
Suuri luostari
Theodosioksen luostari kasvoi koko ajan. Kohta siellä oli jon yli 400 munkkia monesta eri kansallisuudesta. Luostarissa oli neljä kirkkoa, joista yhdessä palveltiin kreikaksi, yhdessä syyriaksi ja kolmannessa arameaksi. Neljännessä kirkossa oli palveluksia häiriintyneille ihmisille niin, että he eivät toimillaan häirinneet muita ihmisiä palveluksissa.
Luostarien ylimmäiseksi kaitsijaksi
Edellisen kaitsijan, pyhän Melanian (muistopv. 31.12.) kuoltua, Theodosios valittiin kaikkien Palestiinan yhteiselämäluostarien arkkimandriitaksi eli ylimmäksi kaitsijaksi. Erakkojen ja lavroissa elävien esimiehenä toimi pyhittäjä Sabbas Pyhitetty (muistopv. 5.12.).
Taistelua harhaoppeja vastaan
500-luvulla hengellistä elämää häiritsivät monofysiitit, jotka oli tuomittu harhaoppisiksi Khalkedonin kirkolliskokouksessa. Monofysiiteillä oli suojelijan ja auttajana keisari Anastasios (491-518), joka vainosi ja painosti ortodoksisuuden puolustajia. Kun Theodosios uhkasi keisaria ja hänen kannattajiaan anateemalla (tai oikeammin ekskommunikaatiolla), hänet karkotettiin maasta kahdeksi vuodeksi. Hän saattoi palata vasta, kun valtaan nousi keisari Justinianos I (518-527), ortodoksisuuden puolustaja.
Ihmeidentekijä
Rauhan palattua pyhittäjä Theodosios teki kansan parissa monenlaisia ihmeitä parantaen ihmisiä, karkottaen tuholaisia ja monia muita. Samalla hän profetoi tulevia tapahtumia niin, että hän esimerkiksi ennustsi Antiokian vuonna 526 tuhonneen maanjäristyksen.
Kuolema
Pyhittäjä sairasteli viimeisen elinvuotensa. Hänellä oli suuria tuskia, mutta hän kärsi ne kaikki iloiten. Kuoleman hetkellä hän pyysi luokseen kolme piispaa, joilta hän pyysi anteeksi syntejään ja piispat itkien hyvästelivät pyhittäjän. Vuonna 529 hän kuoli 105-vuoden ikäisenä. Hänet haudattiin siihen samaan ns. tietäjien luolaan, jossa hän aloitti luostarin aikanaan.
Kolme periaatetta
Pyhittäjä Theodosios jätti jälkeensä perinnöksi luostarilaitokselle kolme periaatetta:
- ankaran askeesin yhdistyneenä horjumattomaan uskoon
- myötätunnon köyhiä ja sairaita kohtaan
- kestävyyden rukouksessa ja Jumalan ylistyksessä.
Muistopäivä
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhittäjä Theodosius Suurta, yhteiselämäluostarin johtajaa aina vuosittain tammikuun 11. päivänä.
Tropari ja kontakki
Tropari, 5.sävelmä
- Sinä loistit Jumalan antamilla hyveillä, | oi vanhurskas Teodosios, | ja olit loistava esimerkki luostarielämälle. | Sinut nähtiin Jumalan kaltaisena valona ja johtajana, | enkelten esimerkin noudattajana | ja Kolminaisuuden palvelijana. || Rukoile lakkaamatta Jumalalta meidän sielujemme pelastusta.
Kontakki, 8.sävelmä
- Sinut istutettiin Jumalan huoneeseen, ja sinä kukoistit pyhillä hyveillä. | Sinä enensit erämaassa lapsiesi määrää | ja kastelit sen kyyneltesi sateella, oi jumalallisen lauman jumalinen paimen. | Siksi me huudammekin: oi isä Theodosios, iloitse!
Minea
Muualla Internetissä: