Toiminnot

Ero sivun ”Hennalan sotilaskirkko” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 37: Rivi 37:
9 lahtelaista saivat lahjaksi kuvataiteilijoiden '''Egor Robenkon''', '''Julia Nikolaevan''' ja '''Elisabeth Lindströmin''' tilaisuuden aikana syntyneitä
9 lahtelaista saivat lahjaksi kuvataiteilijoiden '''Egor Robenkon''', '''Julia Nikolaevan''' ja '''Elisabeth Lindströmin''' tilaisuuden aikana syntyneitä
ihania muotokuvia. Kiitämme erityisesti EHYT ry:n edustajia '''Jukka Suomilammia''' ja '''Tiina Hottia''' tarjotusta mahdollisuudesta olla mukana tukemassa vähävaraisia ihmisiä luovan taiteen muodossa.<br>
ihania muotokuvia. Kiitämme erityisesti EHYT ry:n edustajia '''Jukka Suomilammia''' ja '''Tiina Hottia''' tarjotusta mahdollisuudesta olla mukana tukemassa vähävaraisia ihmisiä luovan taiteen muodossa.<br>
<br>[[Kuva:Sergij arkkipiispa01.jpg|250px|thumb|<center>''Arkkipiispa Sergij<br><small>''kuva: Kirkkomuseo''</small></center>]]
[[Kuva:Sergij arkkipiispa01.jpg|250px|thumb|<center>''Arkkipiispa Sergij<br><small>''kuva: Kirkkomuseo''</small></center>]]
Eräänä tärkeänä ja ilmeisesti vielä pitkälti avoimena kysymyksenä on Hennalan kasarmialueen sotilaskodin tuleva käyttötarkoitus. Tässä artikkelissä haluaisimme tuoda esiin sotilaskotiin liittyvät, mutta monesti unohtuneet historialliset alkutiedot. Sotilaskodin itäisen päädyn paikalla 28.heinäkuuta 1913 vanhan kalenterin mukaan tapahtui sotilaskirkon peruskiven pyhitysseremonia, jonka toimitti Suomen ja Viipurin piispa '''Sergij''' (Stragorodskij). Paikalla oli myös Venäjän keisarikunnan sota- ja laivastopapiston protopresbyytteri sekä 9. Suomenmaalaisen tarkk’ampujarykmentin komissio. Siinä Venäjän ortodoksisen kirkon tuleva patriarkka Sergij rukoili Jumalaa Pyhän Nikolaoksen sotilaskirkon puolesta tulevan kirkon alttarin kohdalla. Pyhitetty peruskivi mahdollisineen pyhäinjäännöksineen
Eräänä tärkeänä ja ilmeisesti vielä pitkälti avoimena kysymyksenä on Hennalan kasarmialueen sotilaskodin tuleva käyttötarkoitus. Tässä artikkelissä haluaisimme tuoda esiin sotilaskotiin liittyvät, mutta monesti unohtuneet historialliset alkutiedot. Sotilaskodin itäisen päädyn paikalla 28.heinäkuuta 1913 vanhan kalenterin mukaan tapahtui sotilaskirkon peruskiven pyhitysseremonia, jonka toimitti Suomen ja Viipurin piispa [[Sergij (arkkipiispa)|'''Sergij''' (Stragorodskij)]]. Paikalla oli myös Venäjän keisarikunnan sota- ja laivastopapiston protopresbyytteri sekä 9. Suomenmaalaisen tarkk’ampujarykmentin komissio. Siinä Venäjän ortodoksisen kirkon tuleva patriarkka Sergij rukoili Jumalaa Pyhän Nikolaoksen sotilaskirkon puolesta tulevan kirkon alttarin kohdalla. Pyhitetty peruskivi mahdollisineen pyhäinjäännöksineen
on edelleen nykyisen sotilaskodin rakennuksen itäisen päädyn (myöhemmin 1920-luvulla puretun kirkon säilyneen alttariosan) alla.<br>
on edelleen nykyisen sotilaskodin rakennuksen itäisen päädyn (myöhemmin 1920-luvulla puretun kirkon säilyneen alttariosan) alla.<br>
<br>
<br>

Nykyinen versio 27. lokakuuta 2014 kello 18.50

Hennalan sotilaskirkosta oli lahtelaisessa Omalähiö-lehdessä 24.10.2014 seuraava artikkeli, joka julkaistaan tässä kirjoittajan Nikita B. Sopotskon ja lehden luvalla.


kts. Omalähiö: Hennalan kasarmialueen historiallinen suojelu suhdanteiden yläpuolelle! artikkeli PDF-tiedostona ko. lehdessä


Metsä-Hennalan sotilaskappelin suojeluyhdistyksen katsaus:

Hennalan kasarmialueen historiallinen suojelu suhtanteiden yläpuolelle!

Tämän vuoden pääsiäisen jälkeisenä sunnuntaina 27.huhtikuuta 2014 kokoonnuimme lahtelaisten asukkaiden kanssa Metsä-Hennalassa 102-vuotiaan sotilaskappelin luo. Paikalle tullut väki päätti yksimielisesti perustaa Metsä-Hennalan sotilaskappelin suojeluyhdistys ry:n. Yhdistys aloitti toimintansa virallisesti toukokuussa 2014. Kiitämme sydämmellisesti kaikkia perustamisprosessia tukeneita henkilöitä, jotka tekivät tämän vapaaehtoistyön mahdolliseksi.

Suojeluyhdistyksen järjestäytymisen ja rekisteröinnin jälkeen kokoonnuimme ensimmäiseen jäsenkokoukseen pohtimaan strategisia tavoitteita ja tämän vuoden aktiviteetteja. Ensimmäiset tutkimusmatkat liittyen Hennalan kasarmialueen varhaishistoriaan tehtiin touko- ja kesäkuussa perustajajäsenten Nikita B. Sopotskon ja Joel M. Vainosen voimin. Suomen kansallisarkistosta löytyi merkittävä määrä venäjänkielisiä Hennalaan liittyviä asiakirjoja alkaen vuodesta 1914 aina vuoteen 1917, jotka valoittavat silloisen varuskunnan arkea ja tärkeitä prosesseja. Materiaalin tutkimiseen arvioitiin menevän runsaasti aikaa ja niissä matkoissa pyrittiin keskyttimään olennaiseen.

Vuoden 1914 tapahtumat ovat ajankohtaisia juuri nyt, kun maailmalla muistellaan ensimmäisen maailmansodan alkua. Löysimme Suomen Kansallisarkistosta Hennalan joukkojen liikekannallepanosta kertovia päiväkäskyjä ja karttoja. Ne inspiroivat meitä järjestämään 100-vuotisseminaarin, joka pidettiin 9. elokuuta Lahden pääkirjaston auditoriossa. Seminaarin päivämäärä oli sidottu juuri Hennalan liikekannallepanon 100-vuotisajankohtaan, jonka varmistimme Kansallisarkistosta. Paikalla oli edustava joukko aiheesta kiinnostuneita yksityishenkilöitä, Suomen puolustusvoimien ja yliopistojen edustajia sekä Suomesta että Venäjältä. Kiitämme seminaariväkeä onnistuneesta ja avoimesta keskustelusta.

Seminaaripäivän lopuksi siirryimme Hennalan sotilasmusiikkimuseon tiloihin, missä avasimme Helsingin yliopiston asiantuntijan kokoaman valokuvanäyttelyn, joka oli esillä aina elokuun loppuun eli sotilasmusiikkimuseon lopettamiseen asti. Valokuvanäyttelyn aiheena oli Venäjän Keisarikunnan armeija ensimmäisessä maailmansodassa. Aihe liittyy suoranaisesti Lahteen ja Hennalaan koska täällä sijainneet joukko-osastot ovat osallistuneet mm. vuoden 1914 syksyllä Itä-Euroopan taisteluihin Saksaa ja Itävalta-Unkaria vastaan, esimerkiksi, Avgustowin metsien mittaviin taisteluihin nykyisessä Itä-Puolassa. Kiitämme erityisesti museovastaavaa Seppo Toivosta ystävällisesti tarjotuista näyttelytiloista.

Tarkoituksena saada Metsä-Hennalan asukkaat innostumaan rakennushistorialliseen suojelutoimintaan päätimme toteuttaa syyskuussa asukaskyselyn, jossa tarjosimme pähkinäkuoressa taustatietoja ja kysyimme alueen asukkaiden ajatuksia liittyen Metsä-Hennalan sotilaskappelin restaurointiin sekä vanhan kasarmialueen teemareitin ja uusien kulttuuritilojen perustamiseen. Suurin osa asukkaista on tukenut suojeluyhdistyksen em. aloitteita, mutta muutamia vastustajiakin niille löytyi. Kiitämme jälleen Metsä-Hennalan kaikkia asukkaita asukaskyselyyn osallistumisesta! Teidän mielipiteenne ovat tärkeitä toiminnan kehittämisessä.

Eräs iloinen asia suojeluyhdistyksen ensimmäisen toimintavuoden loppusuoralla oli yhteydenpidon avaaminen Lahden kaupungin viranomaisten kanssa. Tapasimme Metsä-Hennalassa sotilaskappelin luona kesän aikana Lahden museoviraston, maanmittauksen ja tilakeskuksen asiantuntijoita. Syyskuussa Lahden kaupungin Tilakeskus toteutti sotilaskappelin ilkivallan tekijöiden vaurioittaman seinän korjausurakan sekä rakennuksen peltikaton huollon. Tämä ovatkin merkittäviä ja konkreettisia edistysaskeleita Lahden vanhimman kirkkorakennuksen suojelun kannalta.

Toivomme, että sotilaskappelin alkuperäisen ulkoilmeen restaurointitoimenpiteet jatkuvat hyvän yhteistyön hengessä myös jatkossa.

Toinen tärkeä tapahtuma pidettiin Hennalan upseerikerhossa tiistaina 23.syyskuuta. Kyseessä oli Lahden kaupungin maankäytön kaavoitusarkkitehtien järjestämä asukasilta. Metsä-Hennalan sotilaskappelin suojeluyhdistyksen koko hallitus osallistui tapahtumaan ja Hennalan varuskunnan kävelykierrokselle. Olemme tuoneet esiin mm. ehdotuksiamme koskien Hennalan kasarmialueen historiallisen teemareitin perustamista Hennalan ja Metsä-Hennalan väliin kunnostaen hylättyä Itsenäisyyden puistoa.

Suojeluyhdistyksemme toiminta lähtökohdiltaan perustuu kristillisiin ja yleisinhimillisiin arvoihin. Konkreettisena esimerkkinä on EHYT ry:n Lahden Elokolon kutsu Asunnottomien yö –hyväntekeväisyystalkoisiin, joihin otimme osaa 17.10.2014. Metsä-Hennalan sotilaskappelin Suojeluyhdistyksen ehdotuksesta Asunnottomien yössä olivat ensimmäistä kertaa mukana myös maahanmuuttajataustaiset ja syntyperäiset lahtelaiset kuvataiteilijat ”Muotokuva lahjaksi Asunnottomien yönä”-hyväntekeväisyyskampanjan puitteissa.

9 lahtelaista saivat lahjaksi kuvataiteilijoiden Egor Robenkon, Julia Nikolaevan ja Elisabeth Lindströmin tilaisuuden aikana syntyneitä ihania muotokuvia. Kiitämme erityisesti EHYT ry:n edustajia Jukka Suomilammia ja Tiina Hottia tarjotusta mahdollisuudesta olla mukana tukemassa vähävaraisia ihmisiä luovan taiteen muodossa.

Arkkipiispa Sergij
kuva: Kirkkomuseo

Eräänä tärkeänä ja ilmeisesti vielä pitkälti avoimena kysymyksenä on Hennalan kasarmialueen sotilaskodin tuleva käyttötarkoitus. Tässä artikkelissä haluaisimme tuoda esiin sotilaskotiin liittyvät, mutta monesti unohtuneet historialliset alkutiedot. Sotilaskodin itäisen päädyn paikalla 28.heinäkuuta 1913 vanhan kalenterin mukaan tapahtui sotilaskirkon peruskiven pyhitysseremonia, jonka toimitti Suomen ja Viipurin piispa Sergij (Stragorodskij). Paikalla oli myös Venäjän keisarikunnan sota- ja laivastopapiston protopresbyytteri sekä 9. Suomenmaalaisen tarkk’ampujarykmentin komissio. Siinä Venäjän ortodoksisen kirkon tuleva patriarkka Sergij rukoili Jumalaa Pyhän Nikolaoksen sotilaskirkon puolesta tulevan kirkon alttarin kohdalla. Pyhitetty peruskivi mahdollisineen pyhäinjäännöksineen on edelleen nykyisen sotilaskodin rakennuksen itäisen päädyn (myöhemmin 1920-luvulla puretun kirkon säilyneen alttariosan) alla.

Nyt vuonna 2014 pohdittaessa sotilaskodin kiinteistön tulevaisuuden konsepteja toivoisimme, että Hennalan kasarmialueen keskeisellä paikalla olevan rakennuksen koko historia kunnioitettaisiin ja pidettäisiin esillä tulevaan käyttötarkoitukseen sopivalla tavalla.

Metsä-Hennalan sotilaskappelin suojeluyhdistys ry:n hallituksen puolesta

Nikita B. Sopotsko
puheenjohtaja