Toiminnot

Ero sivun ”DT: Alkusanat (liturgiikka)” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 37: Rivi 37:
'''Dimitri Tarvasaho'''
'''Dimitri Tarvasaho'''


[[Luokka:Tarvasahon liturgiikka/02]]
[[Luokka:Tarvasahon liturgiikka|02]]
[[Luokka:Liturgia/02]]
[[Luokka:Liturgia|02]]

Nykyinen versio 9. syyskuuta 2020 kello 13.44

Kouluhallituksen hyväksymä 15.10.1965

Ortodoksisen kirkkokunnan piispainkokouksen hyväksymä 29.5.1965

Kirja painettu Kuopiossa 1965 Kuopion kansallisessa kirjapainossa --- Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset

Esipuhe

Nyt ilmestyvä liturgiikan oppikirja liittyy siihen uusien oppikirjojen sarjaan, jota uudistettu uskonnonopetussuunnitelmamme edellyttää.

Sain tehtäväkseni laatia oppikirja ensisijaisesti keskikoulua varten, mutta julkaisusuunnitelma edellytti, että sama oppikirja palvelisi myös opettajainvalmistuslaitoksiamme. Tämä ja se, että lukiossakin liturgiikan oppimäärä kerrataan, on sanellut tämän oppikirjan laajuuden ja kokoonpanon.

Olen ollut varsin hyvin tietoinen siitä, että maamme erikoislaatuiset olosuhteet: ortodoksisen väestön hajanaisuus, kirkkojen, rukoushuoneitten ja papiston vähälukuisuus, samoin kuin suomenkielisen liturgisen kirjallisuuden vähäisyys vaikuttavat kukin omalla sektorillaan niin, että liturgiikka on varsin vähän suosittu opetusaine. Yksistään se seikka, että esim. keskikoulussa opiskeleva nuori ei kenties kertaakaan ole ollut mukana varsinaisessa kirkkorakennuksessa toimitetussa vigiliassa, tekee asian opettamisen ja oppimisenkin vaikeaksi.

Olen pyrkinyt sellaiseen havainnollisuuteen, joka perustuu ensisijaisesti toiminnan periaatteeseen: asiat tulevat esille siinä vaiheessa, missä ne ovat nähtävinä tai ovat mukana jumalanpalveluksessa. Mielestäni tällä tavalla saadaan jumalanpalveluksesta kokonaiskuva, missä mielikuva ja muistikuva jostakin temppelin osasta, kulttiesineestä jne. liittyy siihen kohtaan, missä niitä käytetään.

Näin ollen edellytän, että työkirjaa tai -vihkoa todella käytetään ja että audiovisualisia välineitä kuten magnetofonia, diaheitintä yms. ei unohdeta siellä, missä niitä voidaan käyttää.

Raamattu sekä Rukous- ja hartauskirja ovat tärkeitä apuneuvoja; tarkoitus on, että liturgiikan oppimisen yhteydessä opitaan tuntemaan ja hyväksikäyttämään molempia omakohtaisesti.

Tehtäviä on annettu runsaasti. Niiden suhteen on muistettava, että niiden käyttö riippuu opettajan harkinnasta. Osa tehtäviä voidaan suorittaa kotityönä, mutta sellaiset tehtävät, joihin liittyy raamatunlukua, vaativat opettajan mukanaoloa, sillä keskikoulussa eivät oppilaat vielä kykene aina näkemään raamatunkohan ydinkohtaa ja opettajan ohjaava apu on silloin tarpeellinen. Ryhmätyöt edellyttävät taulun käyttöä asioiden kokoamiseksi sekä tulosten viemistä työkirjaan.

Uutta tai mullistavaa terminologian alalla ei tässä oppikirjassa ole. Olen käyttänyt vanhaa terminologiaa, kuitenkin niin, että siinä, missä liturgisella sanalla on vakiintunut suomenkielinen vastine, olen antanut sille etusijan vastaavaan kreikankieliseen vastineeseen nähden.

Uskon, että opettajat itse huomaavat, mikä on oppikirjassa tarkoitettu tavallaan havainnollistavaksi aineistoksi, mikä perinpohjaisesti opittavaksi. Yksityiskohtaisten neuvojen antamiseen tässä yhteydessä ei ole tilaisuuttakaan, osittain näkyy tekijän mielipide tässä suhteessa tehtävien yhteydessä.

Oppikirja on tarkoitettu käytettäväksi keskikoulun IV/V tai III/IV luokilla vuorokursseittain kirkkohistorian kanssa. Tärkeätä on kuitenkin muistaa, että raamatunhistoria on sitä ennen jo luettu; ilman viimeksi mainitun aineen antamaa tukea liturgiikan opetus on vailla mielekkyyttä.

Lopuksi on mieluisana tehtävänäni kiittää Ortodoksisen Kirjallisuuden Julkaisuneuvostoa, joka uskoi minulle tämän vastuunalaisen työn, ja kirkkokuntamme esipaimenia, joitten antamat neuvot ovat arvokkaalla tavalla tukeneet minua kirjan viimeistelyvaiheessa. Maisteri Viktor Railakselle, joka julkaisuneuvoston toimeksiannosta on tarkastanut käsikirjoitukseni pedagogisen puolen, lausun vilpittömät kiitokseni annetuista neuvoista.

Tahdon kunnioittaa edesmenneen liturgiikan opettajani, papisseminaarin rehtorin Nikolai Vaimon muistoa, hänen innoittava opetuksensa on avannut allekirjoittaneelle tämän oppiaineen todelliset eettiset ja esteettiset arvot.

Kajaanissa, heinäkuussa pyhien parantajain Kosmaan ja Damianoksen muistopäivänä 1965

Dimitri Tarvasaho