Ero sivun ”Pakhomios Suuri” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
p (siirsi sivun ”Pahomios Suuri” uudelle nimelle ”Pakhomios Suuri”: translitterointi) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (7 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Pakhomios_suuri.jpg|300px|thumb|<center>Pakhomios Suuri.<br>(Kuva © Pyykkönen)</center>]][[Luostari]]laitoksen perustajana pidetään [[pyhittäjä]] '''Pakhomiosta''' (n. 286-346, hänen nimensä on translitteroitu myös muotoihin Pakomios ja Pahomios). |
|||
| ⚫ | |||
== Luostarilaitoksen selkäranka == |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Pakhomios Suuri kokosi erämaassa kilvoittelevat erakot yhteisöiksi ja loi heille säännöt. Näiden periaatteena oli [[kilvoittelu|kilvoittelijoiden]] lupaus naimattomuudesta, köyhyydestä ja kuuliaisuudesta. Myöhemmin muun muassa [[pyhä]]t [[Basileios Suuri]] ja [[Benedictus Nursialainen]] pohjasivat omat [[luostarisäännöt|luostarisääntönsä]] Pakhomioksen sääntöihin. Basileioksen säännöistä tuli itäisen kirkon luostareiden selkäranka ja Benedictuksen säännöistä läntisen. |
||
== Ensimmäiset luostarit syntyvät == |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Pakhomios perusti ensimmäisen muureilla ympäröidyn luostarin vuonna 320 Egyptin Tabannesiin, Nag Hammadin kaupungin lähelle. Hänen sisarensa Maria alkoi johtaa naiskilvoittelijoiden luostaria, joten ensimmäinen nunnaluostarikin syntyi jo luostarihistorian alkuvaiheessa. Pakhomios perusti useita luostareita, joissa kilvoitteli yli 8000 [[askeetti]]a. Kilvoittelijan elämästä tuli vaihtoehto egyptiläisille talonpojille, joille luostarielämä turvasi elämän paremmin kuin epävakaa viljely. Kilvoittelijayhteisöjen ihanne oli [[alkuseurakunta]], jossa kaikki oli yhteistä ja he kokoontuivat yhteisiin [[jumalanpalvelus|jumalanpalveluksiin]]. |
||
== Elämänvaiheita == |
|||
Pakhomioksen syntymä ajoitetaan eri lähteistä riippuen vuosiin 286-292 ja kuolema vuosiin 346-348. Hän oli egyptiläinen kopti, joka palveli Rooman armeijan sotilaana. Kyllästyttyään maallisen elämän turmeltuneisuuteen, hän jakoi omaisuutensa köyhille ja lähti kilvoittelemaan erämaahan. |
|||
Erämaassa hänen ympärilleen alkoi kerääntyä opetuslapsia, joista |
Erämaassa hänen ympärilleen alkoi kerääntyä opetuslapsia, joista Pakhomios kokosi yhteisön eli veljestön. Yhteisö asui yhteisessä rakennusryhmässä, jossa jokaisella oli oma kammio. Pakhomios toimi yhteisön johtajana arvonimenään [[isä]] (hepr. ab tai abbas). Yhteisölle Pakhomios teki säännöt, joita kutsutaan myös enkelisäännöiksi, sillä hän kertoi saaneensa säännöt [[enkeli]]ltä. Säännöissä säädellään kilvoittelijoiden päivärytmi työn ja rukouksen kesken. Pakhomios vaati kilvoittelijoilta naimattomuutta (Matt. 19:12), köyhyyttä (Matt.19:21 ja 27) ja kuuliaisuutta. Hän noudatti luostarissaan niin sanottua noviisiaikaa eli kokelasaikaa. Näiden ihanteiden esimerkkinä oli [[Kristus]] ja alkuseurakunta. |
||
== Enkelkielen taitajan muistopäivä == |
|||
Pakhomios Suuri jätti jälkeensä useita luostareita ja niiden säännöt. Lisäksi häneltä on jäänyt kaksi kirjettä, joiden enkelikieltä ei ole pystytty tulkitsemaan. Tämä enkelikieli kuvaa luostarin tuonpuoleisuutta. Ortodoksinen kirkko muistelee Pakhomios Suurta 15.5. |
|||
'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]''' |
'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]''' |
||
== Tropari ja kontakki == |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
=== Tropari, 5. säv. === |
|||
:: ''Taivaallisen Paimenen apuna | sinä ohjasit munkkien joukot taivaalliseen lammastarhaan. | Valaistuneena sinä toiset kilvoitteluasuun ja sääntöihin. || Ja nyt sinä iloitset heidän kansaan taivaan kartanoissa.'' |
|||
=== Kontakki, 2. säv. === |
|||
:: ''Oi jumalankantaja Pakhomios, elettyäsi ruumiissa enkelten elämää | sinulle suotiin heidän kunniansa. | Nyt sinä seisot heidän kanssaan Jumalan valtaistuimen edessä || ja rukoilet kaikille anteeksiantoa.'' |
|||
| ⚫ | |||
* [http://www.ortodoksi.net/images/7/75/Minea_15-05.pdf Minea 15.5.] |
|||
[[Luokka:Egyptiläiset pyhät]] |
[[Luokka:Egyptiläiset pyhät]] |
||
| ⚫ | |||
[[Luokka:Luostarilaitos]] |
|||
| ⚫ | |||
Nykyinen versio 29. huhtikuuta 2011 kello 15.48
Luostarilaitoksen perustajana pidetään pyhittäjä Pakhomiosta (n. 286-346, hänen nimensä on translitteroitu myös muotoihin Pakomios ja Pahomios).
Luostarilaitoksen selkäranka
Pakhomios Suuri kokosi erämaassa kilvoittelevat erakot yhteisöiksi ja loi heille säännöt. Näiden periaatteena oli kilvoittelijoiden lupaus naimattomuudesta, köyhyydestä ja kuuliaisuudesta. Myöhemmin muun muassa pyhät Basileios Suuri ja Benedictus Nursialainen pohjasivat omat luostarisääntönsä Pakhomioksen sääntöihin. Basileioksen säännöistä tuli itäisen kirkon luostareiden selkäranka ja Benedictuksen säännöistä läntisen.
Ensimmäiset luostarit syntyvät
Pakhomios perusti ensimmäisen muureilla ympäröidyn luostarin vuonna 320 Egyptin Tabannesiin, Nag Hammadin kaupungin lähelle. Hänen sisarensa Maria alkoi johtaa naiskilvoittelijoiden luostaria, joten ensimmäinen nunnaluostarikin syntyi jo luostarihistorian alkuvaiheessa. Pakhomios perusti useita luostareita, joissa kilvoitteli yli 8000 askeettia. Kilvoittelijan elämästä tuli vaihtoehto egyptiläisille talonpojille, joille luostarielämä turvasi elämän paremmin kuin epävakaa viljely. Kilvoittelijayhteisöjen ihanne oli alkuseurakunta, jossa kaikki oli yhteistä ja he kokoontuivat yhteisiin jumalanpalveluksiin.
Elämänvaiheita
Pakhomioksen syntymä ajoitetaan eri lähteistä riippuen vuosiin 286-292 ja kuolema vuosiin 346-348. Hän oli egyptiläinen kopti, joka palveli Rooman armeijan sotilaana. Kyllästyttyään maallisen elämän turmeltuneisuuteen, hän jakoi omaisuutensa köyhille ja lähti kilvoittelemaan erämaahan.
Erämaassa hänen ympärilleen alkoi kerääntyä opetuslapsia, joista Pakhomios kokosi yhteisön eli veljestön. Yhteisö asui yhteisessä rakennusryhmässä, jossa jokaisella oli oma kammio. Pakhomios toimi yhteisön johtajana arvonimenään isä (hepr. ab tai abbas). Yhteisölle Pakhomios teki säännöt, joita kutsutaan myös enkelisäännöiksi, sillä hän kertoi saaneensa säännöt enkeliltä. Säännöissä säädellään kilvoittelijoiden päivärytmi työn ja rukouksen kesken. Pakhomios vaati kilvoittelijoilta naimattomuutta (Matt. 19:12), köyhyyttä (Matt.19:21 ja 27) ja kuuliaisuutta. Hän noudatti luostarissaan niin sanottua noviisiaikaa eli kokelasaikaa. Näiden ihanteiden esimerkkinä oli Kristus ja alkuseurakunta.
Enkelkielen taitajan muistopäivä
Pakhomios Suuri jätti jälkeensä useita luostareita ja niiden säännöt. Lisäksi häneltä on jäänyt kaksi kirjettä, joiden enkelikieltä ei ole pystytty tulkitsemaan. Tämä enkelikieli kuvaa luostarin tuonpuoleisuutta. Ortodoksinen kirkko muistelee Pakhomios Suurta 15.5.
Tropari ja kontakki
Tropari, 5. säv.
- Taivaallisen Paimenen apuna | sinä ohjasit munkkien joukot taivaalliseen lammastarhaan. | Valaistuneena sinä toiset kilvoitteluasuun ja sääntöihin. || Ja nyt sinä iloitset heidän kansaan taivaan kartanoissa.
Kontakki, 2. säv.
- Oi jumalankantaja Pakhomios, elettyäsi ruumiissa enkelten elämää | sinulle suotiin heidän kunniansa. | Nyt sinä seisot heidän kanssaan Jumalan valtaistuimen edessä || ja rukoilet kaikille anteeksiantoa.