Doketismi

Doketismi (kreikaksi: δοκέω, dokeo, näyttää, vaikuttaa) oli 100-luvulla gnostikkojen keskuudessa vallitseva yleinen harhaoppi, joka kielsi Jeesuksen inhimillisyyden väittäen, että Hänen ihmisyytensä oli vain näennäistä ja kuolemansa harhaa. Doketistien mukaan Jeesus oli vain ihminen. Jumalan poika tuli heidän mielestään Jeesuksen ruumiiseen vasta kasteen yhteydessä ja luopui Hänestä heti kärsimyksen aikana. Kristuksen kärsimykset olivat siis doketistien mielestä vain näennäisiä.

Doketistien askeettisuuteen perustuvan käsityksen mukaan aineellisuutta pidettiin saastaisena ja Jumalan pojan syntymää ja kuolemaa hänen arvoaan alentavana. Doketistinen tulkinta esiintyy muun muassa Raamatun ulkopuolelle jätetyissä gnostilaisissa Pietarin ilmestyksessä ja Suuren Setin toisessa opetuksessa. Uudessa testamentissa taistellaan selvästi doketismia vastaan muun muassa enimmäisessä ja toisessa Johanneksen kirjeessä (1.Joh.1:1–3; 1.Joh. 4:1–3; 2.Joh. 1:7).

(1.Joh.4:1-3):

Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia henkiä. Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta, sillä maailmassa on liikkeellä monia vääriä profeettoja. Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta. Yksikään henki, joka kieltää Jeesuksen, ei ole Jumalasta. Sellainen henki on Antikristuksen henki, jonka te olette kuulleet olevan tulossa ja joka jo on maailmassa.

(2.Joh.1:7):

Maailmassa on nyt liikkeellä monia eksyttäjiä, niitä jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristusta ihmiseksi, lihaan tulleeksi. Siinä teillä on Antikristus, eksyttäjä.