Islam

Islam on yksi maailman monoteistisistä, yksijumalaisista valtauskonnoista. Muslimien määräksi arvioidaan noin 1,4 miljardia eri puolilta maailmaa ja se kasvaa nopeasti, myös länsimaissa. Nimi islam tulee arabian kielestä ja merkitsee alistumista Jumalan tahtoon tai antautumista Jumalan haltuun. Islam on lakiuskonto. Ensimmäinen islamilaisen auktoriteetin lähde on Koraani. Jos siitä ei löydy ohjetta johonkin kysymykseen, toinen lähde on sunna eli profeetan puheet ja esimerkki. Muslimit eivät pidä oikeana aikaisemmin käytettyä nimitystä ”muhamettilaiset”, koska he eivät palvo profeetta Muhammadia vaan Jumalaa. Allah ei ole jonkin erityisen islamin Jumalan nimi, vaan sana tarkoittaa monoteistien yhtä Jumalaa. Myös arabiankieliset kristityt kutsuvat Jumalaa Allah’ksi.

Kalligrafialla kirjoitettu islamin uskontunnustus
(kuva: wikipedia)

Uskonnon pilarit (arkan)

Toinen kalligrafialla kirjoitettu islamin uskontunnustus
(kuva: wikipedia)

1. Uskontunnustus (šahada):

”Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja Muhammad on hänen profeettansa.”

2. Rukous (salat). Päivässä on viisi rukoushetkeä:

• ennen auringonnousua,
• heti auringon noustua korkeimmilleen,
• keskellä iltapäivää,
• heti auringonlaskun jälkeen ja
• pimeyden laskeuduttua.

Rukoukset voidaan suorittaa yhteisesti samaan aikaan moskeijassa tai erikseen kotona tai missä tahansa rituaalisen puhdistautumisen jälkeen. Kaikkialla maailmassa muslimit rukoilevat Mekan suuntaan kääntyneinä.

3. Paasto (saum). Paastokuukauden Ramadanin aikana täydellinen paasto alkaa joka päivä ennen auringonnousua ja päättyy auringonlaskuun. Monissa moskeijoissa tarjotaan joka päivä auringon laskettua lahjoitusten avulla rahoitettu ateria kymmenille tai sadoille paastoajille. Paastokuukausi on omistettu rukoukselle. Koko kuukausi on hyvin juhlavaa ja iloista aikaa. Monet muslimit paastoavat lisäksi kautta vuoden kaksi päivää viikossa. Islamin ruokamääräysten mukaan ovat kiellettyjä (haram) veri, sianliha, itsestään kuolleen eläimen liha ja sellaisen eläimen liha, joka on teurastettu jonkin toisen uskonnollisen rituaalin kuin islamilaisen rituaalin mukaan, sekä alkoholi.

4. Almujen antaminen (zakat). Rahaa voidaan lahjoittaa suoraan tarvitseville, moskeijoille tai avustusjärjestöille, mutta joissakin maissa valtio nostaa zakatin veroina.

5. Pyhiinvaellus (hadž). Jokaisen muslimin pitäisi tehdä ainakin kerran elämässään suuri pyhiinvaellus Mekkaan, jos hänen taloudellinen tilanteensa ja terveytensä sallivat. Pyhiinvaelluksen aikana Saudi-Arabian Mekkaan kokoontuu 2-3 miljoonaa pyhiinvaeltajaa, ja kaikki miehet kuninkaasta kerjäläiseen ovat pukeutuneet ainoastaan kahteen suureen valkoiseen liinaan, jotka kiedotaan ylä- ja alavartalon ympärille. Suuri pyhiinvaellus päättyy Aid el-Adhaan, uhrijuhlaan, jossa muistellaan sitä, kuinka Abraham oli valmis uhraamaan poikansa Ismaelin. Kautta vuoden voidaan tehdä pieniä pyhiinvaelluksia (umra), mutta niitä ei lasketa viidennen velvollisuuden täyttämiseksi.

Kaaba Mekan keskusmoskeijassa, jota kierretään pyhiinvaelluksella.
(kuva: wikipedia)

Profeetta Muhammad

Islamin perustaja ja profeetta Muhammad syntyi noin vuonna 570 jKr Mekassa ja kuoli vuonna 632 Medinassa. Hän jäi jo pienenä lapsena orvoksi ja hänen sukulaisensa ottivat hänet hoitoonsa. Nuorena miehenä hän oli varakkaan kauppiaan Hadidžan palveluksessa ja matkusteli kamelikaravaanin mukana ulkomailla käyden vienti- ja tuontikauppaa. Myöhemmin hän solmi avioliiton työnantajansa kanssa, joka oli leski.

Islamin pyhiä paikkoja ovat Mekka, Medina ja Jerusalem, tässä järjestyksessä. Pyhiinvaelluksia tehdään myös lukuisien kunnioitettujen islamilaisten pyhien haudoille.

Koraani

Koraanin ensimmäinen luku eli suura
(kuva: wikipedia)

Islamin pyhä kirja on Koraani (Qur’an). Ylienkeli Gabriel saneli Koraania profeetta Muhammadille vuosikymmenien ajan vuodesta 610 jKr alkaen, kun Muhammad oli 40-vuotias. Koraanissa on 114 lukua eli suuraa, jotka melkein kaikki alkavat sanoilla: Armollisen Armahtajan nimeen. Näitä sanoja muslimit käyttävät myös istuutuessaan ruokapöytään, autoon tai lentokoneeseen tai aloittaessaan jotakin, mihin he pyytävät Jumalan siunausta. Suurat on jaettu jakeisiin. Koraanissa mainitaan 99 Jumalan nimeä (attribuuttia), joita muslimit lausuvat ulkoa 99-helmisen rukousnauhan avulla. Monet lukevat Koraanin päiväannoksiin jaetun lukusuunnitelman mukaan joka kuukausi ja presidentti Sadat kertoi lukevansa sen aina paastokuukauden aikana kolme kertaa läpi. Suurta arvostusta saa osakseen se, joka osaa koko Koraanin ulkoa. Lyhyttä ensimmäistä suuraa käytetään monissa tilanteissa, esimerkiksi sopimuksia vahvistettaessa:

Avauksen suura

Jumalan, armeliaan Armahtajan nimeen!

1 Ylistys Jumalalle, maailmojen Herralle,

2 Armeliaalle, Armahtajalle,

3 tuomiopäivän ruhtinaalle!

4 Sinua me palvelemme, sinua me avuksi huudamme.

5 Johdata meitä oikealla tiellä,

6 niiden tiellä, joille sinä olet armollinen,

7 joihin vihasi ei kohdistu ja jotka eivät kulje eksyksissä!

(Koraanin suomennos: Jussi Aro, Armas Salonen, Knut Tallqvist – WSOY)

Suuntaukset

Muslimien suuri enemmistö on sunnalaisia. Sunnimuslimien tärkein opetuksen keskus on yli tuhat vuotta jatkuvasti toiminut Al-Azharin yliopisto Kairossa. Šiiamuslimit erosivat pääsuuntauksesta, koska he pitivät Muhammadin serkkua ja vävyä Ali ibn abi Talibia Muhammadin oikeana seuraajana.

Jihad on jo ristiretkistä asti käännetty usein väärin ”pyhäksi sodaksi”, mutta arabiankielisten muslimien mukaan se tarkoittaa kilvoittelua Jumalan tiellä. Ulkoinen jihad voi olla ”miekan jihadia” islamin puolustamiseksi, joka vastaa länsimaista käsitettä oikeutetusta sodasta, tai ”kynän jihadia”, jossa kirjallisessa muodossa puolustetaan tai levitetään islamia. Sisäinen eli suuri jihad taas on kilvoittelua, ihmisten kamppailua alhaisia vaistojaan vastaan.

Sufilaisuus käsittää suuren kirjon mystistä islamilaista filosofiaa ja teologiaa, uskonnollisia veljeskuntia ja erilaisia kansanuskon ilmaisumuotoja, joilla sen harjoittajat, sufit, pyrkivät pääsemään jo tässä elämässä lähemmäksi Jumalaa, esimerkiksi Jumalan nimen loputtoman toiston avulla. Sufismiin saattaa liittyä askeettista kilvoittelua.

Kansan suussa on kehittynyt sanonta: ”Mooses teki juutalaisista rikkaita, Jeesus teki kristityistä kauniita, mutta Muhammad saattaa muslimit paratiisiin.”

Kalenteri ja juhlapäivät

Islamin profeetta Muhammadin moskeija Medinassa
(kuva: wikipedia)

Islamilaisen Hidžra-kalenterin ajanlasku alkaa vuonna 622 jKr. profeetta Muhammadin ja hänen kannattajiensa paosta Mekasta Medinaan. Nykyisin on siis menossa 1400-luku. Hidžra-kalenteri noudattaa luonnollista kuun rytmiä, joten kuukaudessa on 29 tai 30 päivää. Kuuvuosi on noin yksitoista päivää aurinkovuotta lyhyempi. Siten juhlapäivät siirtyvät gregoriaanisessa kalenterissa joka vuosi 11 päivää aikaisemmaksi ja kiertävät 33 vuodessa aurinkovuoden ympäri.

Islamissa ei ole samanlaista lepopäivää kuin juutalaisten sapatti lauantaina tai kristittyjen pyhäpäivä sunnuntai, mutta perjantaisin on moskeijoissa keskipäivällä pitempi palvelus, johon kuuluu rukouksia, saarna ja Koraanin lukua sekä uskovien yksityisiä rukouksia. Muina päivinä rukoukset kestävät vain muutamia minuutteja. Raamatun kymmenestä käskystä melkein kaikki ovat jossakin muodossa myös Koraanissa, vaikkakaan ei yhtenä luettelona, ja käsky ”Älä pidä muita jumalia” esiintyy Koraanissa satoja kertoja. Käskyä ”Muista pyhittää lepopäivä” ei kuitenkaan ole Koraanissa. Islamilaisen legendan mukaan ei voida kuvitella, että Jumala olisi ollut kuuden päivän luomistyön jälkeen niin uuvuksissa, että olisi tarvinnut lepopäivän.

Tärkeimpiä islamilaisia juhlapäiviä:

• Islamilainen uusi vuosi,
• profeetta Muhammadin syntymäpäivä,
• paastokuukausi Ramadanin huipentuma Aid el-Fitr eli paastonpäättymisjuhla ja
• pyhiinvaelluksen päätös Aid el-Adha eli uhrijuhla

sekä šiiamuslimeilla lisäksi

• profeetta Muhammadin tyttärenpojan Husseinin marttyyriuden muistopäivä ašura.

Viimeinen tuomio

Kuulustelijaenkelit esittävät ihmiselle hänen kuolemansa jälkeen neljä kysymystä, jotka ratkaisevat hänen kohtalonsa tuonpuoleisessa:

1. Kuka sinun Jumalasi on?
2. Mikä sinun uskontosi on?
3. Kuka sinun profeettasi on?
4. Mikä sinun rukoussuuntasi on?

Oikeat vastaukset:

1. Jumala (Allah),
2. Islam,
3. Muhammad,
4. Mekka.

Jokaisella on kaksi henkilökohtaista suojelusenkeliä, jotka kirjoittavat kaikki suojattinsa teot tuomiopäivänä avattaviin kirjoihin. Viimeisellä tuomiolla muslimit näkevät Jumalan ensimmäistä kertaa kasvoista kasvoihin ja joutuvat tekemään tiliä tekemisistään. Uskovat pääsevät kuoltuaan paratiisiin ja syntiset joutuvat ainakin joksikin aikaa helvettiin, riippuen heidän syntiensä määrästä. Kadotus ei siis ole välttämättä ikuinen.

Islam ja kristinusko

Islam on saanut runsaasti vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta sekä Raamatun ulkopuolisista kertomuksista ja Koraanissa esiintyy monia Raamatun henkilöitä ja samantapaisia kertomuksia. Abrahamia pidetään sekä juutalaisuuden, kristinuskon että islamin kantaisänä. Aadam, Nooa, Abraham, Mooses ja Jeesus ovat profeettoja. Islam pitää ehdottomasti kiinni yksijumalaisuudesta ja torjuu jyrkästi ajatuksen Jumalan kolmiyhteisyydestä.

Suura 4:116:

Totisesti Jumala ei anna anteeksi sitä, että hänen rinnalleen pannaan muita, mutta hän antaa kaiken muun anteeksi kenelle tahtoo; mutta joka panee muita Jumalan rinnalle, on kauas eksynyt.

Jeesus on yksi islamin suurimmista profeetoista, mutta hän ei ole kärsinyt häpeällistä ristinkuolemaa eikä hän ole Jumala eikä Jumalan poika.

Suura 4:169:

Oi Kirjan väki (kristityt) ... Älkää sanoko: ”Heitä on kolme ... Jumala on yksi ainoa Jumala, ylistetty olkoon hän! Pois se, että hänellä olisi lapsia!

Suura 112:

Jumalan, armeliaan Armahtajan nimeen! Sano: Hän, Jumala on yksi, Jumala on iankaikkinen. Hän ei ole synnyttänyt eikä syntynyt, eikä hänellä ole ketään vertaista.

Jeesuksen attribuutteja Koraanissa: Marian poika, Messias, Jumalan sana, Jumalan henki, Jumalan lähettiläs, Jumalan palvelija, profeetta ja yksi niistä, jotka pääsevät lähelle Jumalaa. Jeesus on islamin tradition mukaan synnitön.

Vilma