Ero sivun ”Venäjän ortodoksinen kirkko” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
X10 (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: '''Venäjän ortodoksinen kirkko''' Oppineet veljekset Konstantinos ja Methodios asuivat 800-luvun puolessa välissä Tessalonikissa lähellä slaavilaista asutusta ja osasivat sik...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
⚫ | Oppineet veljekset Konstantinos ja Methodios asuivat 800-luvun puolessa välissä Tessalonikissa lähellä slaavilaista asutusta ja osasivat siksi slaavilaista kieltä. Heidän kerrotaan kehittäneen slaavilaisen kirjaimiston, joka vieläkin tunnetaan kyrillisinä aakkosina. He käänsivät osan Uudesta Testamentista sekä kanonisista ja liturgisista käsikirjoista muinaisbulgariaksi eli [[kirkkoslaaviksi]], jota kaikki slaavit ymmärsivät. Kyrilloksen ja Methodioksen seuraajat veivät uskoa Bulgariaan ja Kiovaan (myöhemmin Venäjä). |
||
'''Venäjän ortodoksinen kirkko''' |
|||
[[Luokka:Keskeneräiset]] |
|||
[[Luokka:Paikalliskirkot]] |
|||
⚫ | Oppineet veljekset Konstantinos ja Methodios asuivat 800-luvun puolessa välissä Tessalonikissa lähellä slaavilaista asutusta ja osasivat siksi slaavilaista kieltä. Heidän kerrotaan kehittäneen slaavilaisen kirjaimiston, joka vieläkin tunnetaan kyrillisinä aakkosina. He käänsivät osan Uudesta Testamentista sekä kanonisista ja liturgisista käsikirjoista muinaisbulgariaksi eli [[kirkkoslaaviksi]], jota kaikki slaavit ymmärsivät. Kyrilloksen ja Methodioksen seuraajat veivät uskoa Bulgariaan ja Kiovaan (myöhemmin Venäjä). |
||
[[Luokka:Patriarkaatit]] |
Versio 10. elokuuta 2008 kello 06.32
Oppineet veljekset Konstantinos ja Methodios asuivat 800-luvun puolessa välissä Tessalonikissa lähellä slaavilaista asutusta ja osasivat siksi slaavilaista kieltä. Heidän kerrotaan kehittäneen slaavilaisen kirjaimiston, joka vieläkin tunnetaan kyrillisinä aakkosina. He käänsivät osan Uudesta Testamentista sekä kanonisista ja liturgisista käsikirjoista muinaisbulgariaksi eli kirkkoslaaviksi, jota kaikki slaavit ymmärsivät. Kyrilloksen ja Methodioksen seuraajat veivät uskoa Bulgariaan ja Kiovaan (myöhemmin Venäjä).