Toiminnot

Ero sivun ”Johannes Edelläkävijän mestaus” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

 
Rivi 28: Rivi 28:


[[Käyttäjä:Hannu|HAP]]
[[Käyttäjä:Hannu|HAP]]

== Tropari ja kontakki ==

=== Tropari, 2.säv. ===
:: Vanhurskaan muistoa ylistyksillä vietetään, | mutta sinulle, oi Edelläkävijä, on kylliksi Herran todistus, | sillä sinä totisesti osoittauduit profeetoista jaloimmaksi | tultuasi mahdolliseksi kastamaan virrassa Hänet, josta olet saarnannut. | Sen tähden taisteltuasi totuuden puolesta hamaan kuolemaan asti | sinä ilolla julistit myös tuonelassa oleville lihassa ilmestyneestä Jumalasta, || joka ottaa pois maailman synnin ja antaa meille suuren armon.

=== Kontakki, 5.säv. ===
:: Edelläkävijän kärsimä kunniakas mestaus | tapahtui jumalallisen kaitselmuksen mukaan, | jotta hän tuonelassakin olisi Vapahtajan tuloa saarnannut. |Itkeköön Herodias, | koska hän on pyytänyt laitonta murhaa, | sillä ei hän mieltynyt Jumalan lakiin || eikä rakastanut iankaikkista, vaan petollista ajallista elämää.


== Kirjallisuutta: ==
== Kirjallisuutta: ==

Nykyinen versio 8. elokuuta 2010 kello 18.39

Pyhän Johannes Edelläkävijän mestaus
valokuva© Pyykkönen

Pyhän Johannes Edelläkävijän (Johannes Kastajan) mestaus (29.8.)

Evankelistat kertovat Raamatussa Johannes Kastajan marttyyrikuolemasta, jonka arvioidaan tapahtuneen vuonna 32 jälkeen Kristuksen syntymän. (Matt.14:1-12 ja Mark.6:14-29)

Johannes Edelläkävijän vangitseminen

Herran kasteen jälkeen Herodes Antipas sulki Johanneksen vankilaan. Herodes oli Galilean tetrarkki eli neljänneshallitsija ja kuvernööri. Pyhä maa, Palestiina, oli jaettu Herodes Suuren kuoleman jälkeen neljään osaan ja Rooman keisari oli nimittänyt jokaiseen osaan oman kuvernöörin. Herodes Antipas oli asetettu Galileaan keisari Augustuksen määräyksestä.

Salomen tanssi

Jumalan profeetta tuomitsi Herodeksen oman laillisen vaimonsa, Arabian kuninkaan Aretan tyttären jättämisestä ja siitä, että Herodes sen sijaan oli solminut avioliiton veljensä Filippoksen vaimon Herodiaksen kanssa (Luuk.3:19-20). Syntymäpäivänään Herodes järjesti juhlat arvohenkilöille, kylien vanhemmille ja tuhansille päälliköillensä. Salome, Herodiaksen tytär, tanssi vieraiden edessä ja hurmasi tanssillaan myös Herodeksen. Kiitoksena tästä Herodes lupasi antaa tytölle mitä tahansa, vaikka puolet valtakunnastaan.

Halpamainen tyttö häijyn äitinsä Herodiaksen neuvosta pyysi silloin Johannes Kastajan päätä hopeatarjottimella. Herodes tuli tästä pyynnöstä levottomaksi. Hän pelkäsi Jumalan vihaa, jos hän murhauttaisi profeetan. Hän pelkäsi myös kansan vihaa, sillä kansa rakasti Edelläkävijää. Jottei menettäisi kasvojaan vieraiden edessä antamansa varomattoman lupauksen vuoksi, hän määräsi pyhän Johanneksen pään leikattavaksi ja annettavaksi Salomelle.

Edelläkävijän mestaus

Perimätieto kertoo kuolleen katumuksen saarnamiehen suun avautuneen vielä kerran ja julistaneen: "Herodes, sinä et saa pitää veljesi Filippoksen vaimoa." Salome otti tarjottimen ja antoi sen äidilleen. Raivostunut Herodias pisteli yhä uudelleen ja uudelleen profeetan kieleen neulalla ja heitti Johannes Kastajan pään epäpuhtaaseen paikkaan.

Pyhän Johannes Edelläkävijän hautaaminen, 1700-luku,
yksityiskohta venäläisestä elämäkertaikonista
Kuva: Wikipedia

Opetuslapset hautaavat ruumiin

Yksi mirhantuojanaisista, pyhä Johanna (muistopäivä kesäkuun 27. päivä) kuningas Herodeksen korkean virkamiehen Kuusaan vaimo, otti salaa pyhän pään, kätki sen saviastiaan ja hautasi sen Öljymäelle, joka sijaitsi eräällä Herodeksen omistamalla tilalla. Johannes Kastajan opetuslapset veivät opettajansa ruumiin pois yöllä ja hautasivat päättömän ruumiin Sebastiaan, missä koko tämä raivoisa tapahtuma oli tapahtunut.

Jumalan tuomio

Johannes Kastajan murhan jälkeen Herodes jatkoi hallitsemistaan vielä jonkin aikaa. Pontius Pilatus, Juudean kuvernööri, lähetti myöhemmin Jeesuksen hänen luokseen pilkattavaksi (Luuk.23:6-12).

Jumalan tuomio kohtasi myös Herodeksen, Herodiaan ja Salomen heidän maallisen elämänsä aikana. Salome, ollessaan ylittämässä Sikoris-jokea talvella, putosi jään läpi veteen. Jää murtui niin, että ruumis jäi veteen ja pää jään yläpuolelle. Tilanne muistutti sitä, kun hän kerran tanssi vieraitten edessä lattialla, mutta nyt hänen jalkansa sätkivät avuttomina jäisessä vedessä. Hän oli ansassa siihen saakka, kunnes suuri jääpala tuli ja katkaisi hänen kaulansa. Salomen ruumista ei löydetty, mutta pää tuotiin Herodekselle ja Herodiakselle aivan kuten Johannes Kastajan pää oli aikanaan heille tuotu.

Arabian kuningas Areta suuttui tyttärensä kohtelusta ja kostona julisti sodan Herodesta vastaan. Aikanaan lyöty ja hävinnyt Herodes kärsi Rooman keisari Caius Caligulan (hallitsi v. 34-41) vihasta ja hänet karkotettiin Herodiaksen kanssa ensi Galliaan, sitten Espanjaan, jossa hän myöhemmin kuoli.

Muistopäivä

Herran Edelläkävijän ja Kastajan Johanneksen mestauspäivä vakiintui kirkossa muistopäiväksi, jota vietetään elokuun 29. päivänä ja joka on samalla tiukka paastopäivä sen surun johdosta, jota kristityt kokevat pyhän väkivaltaisen kuoleman johdosta. Joissakin ortodoksisissa perinteissä hurskaat ihmiset eivät tuona päivänä syö ollenkaan lautaselta eivätkä käytä veistä, jotkut eivät syö ollenkaan ruokaa missään muodossa tuona päivänä. Se tunnetaan myös ankarana öljyttömän paaston päivänä ja päivää on Karjalassa kutsuttu nimellä Kuiva-Iivana.

HAP

Tropari ja kontakki

Tropari, 2.säv.

Vanhurskaan muistoa ylistyksillä vietetään, | mutta sinulle, oi Edelläkävijä, on kylliksi Herran todistus, | sillä sinä totisesti osoittauduit profeetoista jaloimmaksi | tultuasi mahdolliseksi kastamaan virrassa Hänet, josta olet saarnannut. | Sen tähden taisteltuasi totuuden puolesta hamaan kuolemaan asti | sinä ilolla julistit myös tuonelassa oleville lihassa ilmestyneestä Jumalasta, || joka ottaa pois maailman synnin ja antaa meille suuren armon.

Kontakki, 5.säv.

Edelläkävijän kärsimä kunniakas mestaus | tapahtui jumalallisen kaitselmuksen mukaan, | jotta hän tuonelassakin olisi Vapahtajan tuloa saarnannut. |Itkeköön Herodias, | koska hän on pyytänyt laitonta murhaa, | sillä ei hän mieltynyt Jumalan lakiin || eikä rakastanut iankaikkista, vaan petollista ajallista elämää.

Kirjallisuutta:

  • Kirkkovuoden pyhät II , Johannes Kastajan mestaus s. 1142 - 1144

Katso myös