Avrami Rostovilainen

Tiedosto:Avrami rostovilainen wik.jpg

Pyhittäjä Avrami Rostovilainen yksityiskohta venäläisestä ikonista, muistopäivä 29.10.
(kuva: wikipedia)

Pyhittäjä, arkkimandriitta Avrami Rostovilainen, maalliselta nimeltään Abercius, jätti vanhempiensa kodin jo nuoruudessaan ja valitsi kristillisen asketismin kivikkoisen polun. Vihkiydyttyään munkiksi perimätiedon mukaan joskus 1000-luvun alkuvuosikymmeninä Valamon luostarissa, Avrami siirtyi sieltä kuitenkin Rostoviin, jossa hän asettui asumaan Nerojärven rannalle. Rostovissa oli tuohon aikaan paljon pakanoita ja pyhittäjä työskenteli intensiivisesti levittääkseen totista uskoa.

Aivan lähellä pyhittäjän keljaa oli pakanoilla oma temppelinsä, jossa he palvelivat epäjumalanaan maan, vesien ja manalan kivistä Veles-jumalaa, joka kauhistutti useita ihmisiä Rostovissa. Ihmeellisessä näyssä ja ihmeellisen vanhan miehen ilmoituksen mukaisesti apostoli Johannes Teologi seisoi kerran pyhittäjä Avramin edessä ja antoi hänelle ristipäisen sauvan, jolla kunnioitettu pyhittäjä tuhosi kivisen epäjumalan. Pakanatemppelin paikalle pyhittäjä Avrami perusti luostarin teofanian, Jumalan ilmestymisen muistolle ja Avramista tuli luostarin johtaja.

Ihmeellisen ilmestymisen muistoksi pyhä munkki rakensi vielä kirkon pyhän apostoli Johannes Teologin muistolle. Monet pakanoista vakuuttuivat Avramin uskon voimakkuudesta ja he antoivat kastaa itsensä kristityiksi. Hänen vaikutuksensa oli erityisen suuri lasten joukossa, joille hän opetti luku- ja kirjoitustaitoa ja johdatti Jumalan lain ja käskyjen tuntemiseen ja myöhemmin jopa vihki osan heistä aikuisena munkeiksi.

Jokainen luostariin tuleva hyväksyttiin rakkaudella. Pyhittäjän elämä oli jatkuvaa rukouksen työtä ja puurtamista veljestön hyväksi: hän pilkkoi polttopuita, pesi munkkien vaatteita ja kantoi vettä keittiöön.

Pyhittäjä Avrami kuoli korkeassa iässä ja hänet haudattiin Teofanian kirkkoon. Hänen reliikkinsä paljastettiin suurruhtinas Vsevolodin (1176 – 1212) aikana. Vuonna 1551 tsaari Iivana Julma teki juuri ennen Kazaniin suuntautunutta valloitusretkeään pyhiinvaelluskiertueellaan vierailun myös näillä Rostovin pyhillä paikoilla, jossa reliikkejä pidettiin. Teofanian aikaan luostarin munkit esittelivät sauvaa, jolla Avrami tuhosi Veles-epäjumalan. Tsaari otti sauvan mukaansa kiertuematkalleen, mutta risti jäi luostariin. Päästyään vihdoin kaanin alaisuudesta, Iivana Julma antoi käskyn rakentaa uusi kivinen kirkko Avramin luostariin teofanian muistolle ja siihen tuli neljä kappelia ja tsaari lahjoitti luostarille myös kirjoja ja ikoneja.

Pyhittäjä Avrami Rostovilainen luetaan joissain lähteissä kuuluvaksi myös Karjalan valistajiin, koska hänet olisi perimätiedon mukaan vihitty munkiksi Valamossa. Hänen oma varsinainen muistelupäivänsä on kuitenkin lokakuun 29. päivä ja Venäjän kirkossa häntä muistellaan myös yhdessä muiden Rostovin ja Jaroslavin alueen pyhien kanssa toukokuun 23. päivänä.

Kuuluminen Karjalan valistajiin ja munkiksi vihkiminen Valamossa lienee kuitenkin varsin kiistanalainen, kun ajatellaan hänen elinaikaansa. Hän kuoli ilmeisesti joskus 1070-luvulla, mahdollisesti vuonna 1073 tai 1077 korkeassa iässä ja tuossa tapauksessa hänen vihkimyksensä olisi pitänyt olla aivan 1000-luvun alun vuosikymmeninä. Valamon luostarin perustaminen tuolloin tai aikaisemmin on kiistanlainen ja joidenkin lähteiden mukaan se olisikin tapahtunut noin reilut 200 vuotta myöhemmin.

Hannu Pyykkönen

Kirjallisuutta

• Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - lokakuu
  • Pyhittäjä Avrami Rostovilainen, ss. 381 - 383

Muualla internetissä

• OCA