Itämaan tietäjät

Itämaan tietäjät kumartavat Kristus-lasta.
(kuva &copy: Ari Sirviö)

Raamatussa Matteuksen evankeliumissa sanotaan (Matt.2:1-12):

Idän tietäjät

Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä. He kysyivät: "Missä se juutalaisten kuningas on, joka nyt on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustamme." Kuullessaan tästä kuningas Herodes pelästyi, ja hänen kanssaan koko Jerusalem. Hän kutsui koolle kansan ylipapit ja lainopettajat ja tiedusteli heiltä, missä messiaan oli määrä syntyä. Juudean Betlehemissä", he vastasivat, "sillä näin on ilmoitettu profeetan kirjassa:

-- Sinä, Juudan Betlehem, et ole suinkaan vähäisin heimosi valtiaista, sillä sinusta lähtee hallitsija, joka on kaitseva kansaani Israelia."

Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät luokseen ja otti heiltä juurta jaksain selville, milloin tähti oli tullut näkyviin. Sitten hän lähetti heidät Betlehemiin. "Menkää sinne", hän sanoi, "ja ottakaa asiasta tarkka selko. Kun löydätte lapsen, niin ilmoittakaa minulle, jotta minäkin voisin tulla kumartamaan häntä." Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät matkaan, ja tähti, jonka he olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo. He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.

Unessa Jumala varoitti tietäjiä palaamasta Herodeksen luo, ja niin he menivät toista tietä takaisin omaan maahansa.

Matteuksen evankeliumi on ainoa Raamatun evankeliumeista, jossa idän tietäjät mainitaan. Raamatussa ei sanota tietäjien lukumäärää, mutta se on aiheesta syntyneissä tarinoissa muovautunut kolmeksi muun muassa lahjojen (kulta, mirha, suitsuke) sekä kristillisen numerosymboliikan mukaan. Siksi heitä usein nimitetään myös kolmeksi kuninkaaksi tai kolmeksi viisaaksi mieheksi. Pieniä viittauksia asiaan löytyy myös Vanhan testamentin puolelta, kun siellä mainitaan lahjoja tuovia kuninkaita (Jes.60:6 ja Ps.72:10). Raamatusta ei löydy viitteitä tietäjien kuninkuudesta ja useiden tutkijoiden mukaan he lienevätkin olleet persialaisia filosofeja tai tähtitieteilijöitä. Alkuperäinen kreikkalainen teksti tietäjistä: μαγοι απο ανατολων (magoi apo anatolon) tarkoittaa enemmänkin taikuria tai velhoa, magia, joka saapuu idästä.

Matteuksen evankeliumin mukaan tietäjät kunnioittivat vastasyntynyttä lasta Messiaana, juutalaisten kuninkaana ja veivät Jeesus-lapselle kultaa, mirhaa ja suitsuketta – tuon ajan arvokkaita ja kuninkaille kuuluvia lahjoja.

Pyhä Johannes Krysostomos kirjoittaa persialaisista tietäjistä Matteuksen evankeliumin kommentaarissaan (Homily VI):

"Lihaksi tullut sana antoi ensimmäiset merkit armostaan ja valkeudestaan Persialle tietäjien hahmossa, jotta juutalaiset saisivat kuulla Messiaansa syntymästä persialaisilta."

Kirjassaan Paratiisi on idässä munkki Serafim kertoo syyrialaisesta perimätiedosta, joka perustuu syyrialaiseen Aarteiden luolan kirjaan, että maagit näkivät Kristuksen tähden jo kaksi vuotta ennen tämän syntymää. He viipyivät Kristuksen luona kolme päivää; nähdessään ja kuullessaan enkelien tulevan alas ja ylistävän lasta, he uskoivat ja tunnustivat syntyneen kuninkaan Jumalaksi.

Tietäjät on myös myöhemmissä tarinoissa nimetty, etenkin ns. apokryfiset evankeliumit ovat olleet tässä apuna. Heille on annettu nimet: Kaspar (maalauksessa suitsukkeen tuoja), Melchior (kullan tuoja) ja Baltasar (mirhan tuoja). Nämä nimet löytyvät jo vuodelta 555 peräisin olevasta eräästä ravennalaisesta maalauksesta.

Tiedosto:Itamaan tietajat.jpg

Baltasar, Melchior ja Kaspar, kolme itämaan tietäjää
ravennalainen mosaiikki, 500-luku, Italia
Kuva: Wikipedia

Tarinaa idän tietäjistä on sittemmin kristinuskon historiassa muutettu ja muunneltu hieman kulloistenkin kirkkopoliittisten tarkoitusperien mukaisesti. Tässä on kunnostautunut etenkin läntinen kirkko katolilaisuuden johdolla. Lukumäärä on vaihdellut kahdesta kahdeksaan, nimetkin ovat vaihtuneet hieman eri kulttuurien mukaan (Etiopiassa Hor, Basnater ja Karsudan / Syyriassa: Larvandad, Hormisdas ja Gushnasaph). Myös tietäjien etninen tausta on muuttunut, kun ihonvärillä ja etnisellä taustalla haluttiin kuvata roomalaiskatolisen kirkon universaalisuutta: yksi tietäjistä, Baltasar, muutettiin tässä yhteydessä mustaihoiseksi, Kasparille annettiin itämaisia piirteitä. Näin he symbolisoivat kolmea tuon ajan mannerta: Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa.

Roomalaiskatolisessa kirkossa idän tietäjillä on edelleen suuri osa joulun jälkeisen ajan juhlinnassa loppiaisen aikaan, joka siellä onkin enemmän juuri itämaan tietäjien juhla. Sen sijaan ortodokseille loppiaisen juhla on teofania, Jumalan ilmestyminen ja Herramme Jeesuksen Kristuksen kasteen juhla.

Suomessa vuosisatoja vanha Oulusta alkunsa saanut tiernapoikien perinne (tierna ~ stjärna = tähti) perustuu Matteuksen evankeliumin kertomukseen idän tietäjistä ja matkasta Jeesus-lapsen luo sekä kuningas Herodeksesta (73 eKr. – 5 eKr.), joka vihastuneena surmaa kaikki poikalapset yrittäessään surmata samalla vastasyntyneen Jeesus-lapsen, juutalaisten kuninkaan. Murjaaninen kuningas kuvannee tarinassa itämaan tietäjistä Kasparia.

Idän tietäjien keskieurooppalainen symboli, kolme kruunua, päätyi myös Ruotsin kuningas Albrekt Meckelenburgilaisen (n. 1336 – 1412) toimesta Ruotsin vaakunaan ja koko Ruotsin symboliksi.

Pyhän Helenan eli Flavia Iulia Helenan (n. 248 – 329), Rooman keissari Constantinus I Chloruksen (n. 250 – 306) ensimmäinen vaimon ja Konstantinos Suuren (n. 272 – 337) äidin kerrotaan pyhiinvaellusmatkallaan Palestiinaan löytäneen idän tietäjien reliikit ja että Helena vei ne sitten mukanaan ensin Konstantinopoliin pyhän Hagia Sofian kirkkoon ja sieltä ne myöhemmin ilmeisesti siirrettiin lännen kirkon ristiretkiksi nimittämiensä ryöstöretkien seurauksena ensin Milanoon Italiaan ja sitten 1100-luvulla Kölniin Saksaan, jossa ne sijaitsevat yhä tänäänkin Kölnin tuomiokirkossa.

Ortodoksisessa kirkossa idän tietäjille ei ole muodostunut samanlaista merkitystä, kuin heillä on roomalaiskatolisessa tai luterilaisessa kirkoissa. Heidän muistopäiväänsä ei ole merkitty ortodoksiseen kirkkokalenteriin.

Ortodoksisista liturgisista teksteistä löytyy kuitenkin mainintoja idän tietäjistä. Muun muassa joulukuun 6. päivän eräässä stikiirassa sanotaan:

Luola, ota vastaan Kristus-lasta kantava Jumalanäiti. / Seimi, kätke suojaasi Hänet, joka sanallaan vapahtaa meidät maasta luodut synnintekojemme kahleista. / Paimenet, valvokaa ja olkaa suuren ja peljättävän ihmeen todistajia. / Itämaan tietäjät, tuokaa Kuninkaalle kultaa, mirhaa ja suitsuketta, / sillä Kristus, meidän Herramme, on syntynyt Neitsyt-äidistä. / Palvelijan tavoin Äitikin kumartuu lapsen puoleen ja ihmetellen lausuu: / Kuinka minä Sinut siemenettömästi synnytin? // Kuinka kannoin kohdussani Sinut, minun Vapahtajani ja Jumalani?

Sama esijuhlan stikiira on mukana myös joulukuun 20. päivän minea-teksteissä. Joulukuun 25. päivän minea-tekstissä itämaan tietäjät on mainittu munkki Johanneksen runossa:

Itämaan tietäjät, persialaiset kuninkaat, / tiesivät että maan päälle oli syntynyt taivaallinen Kuningas. / Kirkkaan tähden ohjaamina he saapuivat Betlehemiin ja toivat kallisarvoisia lahjoja: / kultaa, suitsuketta ja mirhaa. / He lankesivat maahan nähdessään luolassa pienokaisena makaavan // iankaikkisen Jumalan.

Myös kaikkien ortodoksien hyvin tuntemassa joulutroparissa on viittaus idän tietäjiin:

"Sinun syntymästäsi, Kristus, meidän Jumalamme, koitti maailmalle tiedon valkeus, sillä siitä tähtien palvelijat tähden kautta oppivat kumartamaan Sinua, vanhurskauden Aurinkoa, ja tuntemaan Sinut, Koiton korkeudesta."

HAP