Ero sivun ”Aleksandra Fjodorovna” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
Moskovasta tulleen käskyn mukaan bolsevikit teloittivat koko tsaariperheen 16. heinäkuuta Ipatjevin talon kellarissa. Valtaosa teloittajista oli bulgarialaisia ja unkarilaisia sotavankeja, joita käytettiin tällaisiin venäläisille itselleen vastenmielisiin tehtäviin, mutta heidän johtajansa kapteeni Jakov Jurovski ja komissaari Pjotr Jermakov olivat venäläisiä. |
Moskovasta tulleen käskyn mukaan bolsevikit teloittivat koko tsaariperheen 16. heinäkuuta Ipatjevin talon kellarissa. Valtaosa teloittajista oli bulgarialaisia ja unkarilaisia sotavankeja, joita käytettiin tällaisiin venäläisille itselleen vastenmielisiin tehtäviin, mutta heidän johtajansa kapteeni Jakov Jurovski ja komissaari Pjotr Jermakov olivat venäläisiä. |
||
Karlovcin synodi ([[ROCOR]]) [[Kanonisointi|kanonisoi]] murhatut tsaariperheen jäsenet vuonna 1960 ja [[Venäjän ortodoksinen kirkko]] toteutti oman kanonisointinsa vuonna 2000. Keisarinna Aleksandran muistopäivää vietetään |
Karlovcin synodi ([[ROCOR]]) [[Kanonisointi|kanonisoi]] murhatut tsaariperheen jäsenet vuonna 1960 ja [[Venäjän ortodoksinen kirkko]] toteutti oman kanonisointinsa vuonna 2000. Keisarinna Aleksandran muistopäivää vietetään 4. heinäkuuta. |
||
== Tropari ja kontakki == |
== Tropari ja kontakki == |
||
Versio 26. huhtikuuta 2010 kello 19.03
Keisarinna ja uusmarttyyri Aleksandra Fjodorovna, syntyjään Hessen-Darmstadtin prinsessa Alix Victoria Helena Louise Beatrice (Victoria Alix Helene Luise Beatrice Prinzessin von Hessen und bei Rhein) syntyi vuonna 1872 Darmstadtissa, Hessenissä, Saksassa ja kuoli 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburgissa , Venäjällä). Aleksandra Fjodorovna oli Venäjän viimeisen tsaarin Nikolai II:n puoliso.
Aleksandralla ja Nikolailla oli viisi lasta:
- Suuriruhtinatar Olga, s. 1895
- Suuriruhtinatar Tatjana, s. 1897
- Suuriruhtinatar Maria, s. 1899
- Suuriruhtinatar Anastasia s. 1901
- Suuriruhtinas Aleksei s. 1904
jotka kaikki kokivat saman uusmarttyyrin kohtalon Jekaterinburgissa vuonna 1918.
Moskovasta tulleen käskyn mukaan bolsevikit teloittivat koko tsaariperheen 16. heinäkuuta Ipatjevin talon kellarissa. Valtaosa teloittajista oli bulgarialaisia ja unkarilaisia sotavankeja, joita käytettiin tällaisiin venäläisille itselleen vastenmielisiin tehtäviin, mutta heidän johtajansa kapteeni Jakov Jurovski ja komissaari Pjotr Jermakov olivat venäläisiä.
Karlovcin synodi (ROCOR) kanonisoi murhatut tsaariperheen jäsenet vuonna 1960 ja Venäjän ortodoksinen kirkko toteutti oman kanonisointinsa vuonna 2000. Keisarinna Aleksandran muistopäivää vietetään 4. heinäkuuta.
Tropari ja kontakki
Tropari, 4. säv.
Pitäen halpana ajallisen valtakunnan kunnian | sinä, ylenautuas Aleksandra, opit Kristusta ainoata, meidän tähtemme ristiinnaulittua, rakastamaan. | Hänet pelottomasti tunnustaen | sait sinä marttyyrin seppeleen. || Seisoessasi nyt taivaassa kunnian Kuninkaan valtaistuimen edessä rukoile pelastusta sieluillemme.
Kontakki, 2. säv.
Sinun kunniakas ruumiisi temppeli | on tullut sieluillemme parannuksen lähteeksi, | ja me uskovaiset kaikki huudamme sinulle: | Keisarinnamarttyyri, kunniakas Aleksandra, || rukoile lakkaamatta Kristusta Jumalaa meidän kaikkien puolesta.
Katso myös
- Tsaari Nikolai II