Ero sivun ”Turun ortodoksinen seurakunta” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 19: | Rivi 19: | ||
Turun ortodoksinen seurakunta on ollut koko olemassaoloaikansa monikulttuurinen ja monikielinen. Maan sisäinen muuttoliike on tuonut vahvuutta seurakunnan jäsenistöön. Lisäksi muista kirkkokunnista siirtyneiden ja maahanmuuttajien määrä on kasvussa. |
Turun ortodoksinen seurakunta on ollut koko olemassaoloaikansa monikulttuurinen ja monikielinen. Maan sisäinen muuttoliike on tuonut vahvuutta seurakunnan jäsenistöön. Lisäksi muista kirkkokunnista siirtyneiden ja maahanmuuttajien määrä on kasvussa. |
||
Jumalanpalveluksia toimitetaan usealla kielellä; muun muassa kirkkoslaaviksi, ruotsiksi, venäjäksi ja romaniaksi. |
Jumalanpalveluksia toimitetaan usealla kielellä; suomen lisäksi muun muassa kirkkoslaaviksi, ruotsiksi, venäjäksi ja romaniaksi. |
||
== Seurakunnan historiaa == |
== Seurakunnan historiaa == |
Versio 24. huhtikuuta 2010 kello 15.00
Turun ortodoksinen seurakunta | |
Yliopistonkatu 19 B 3, 20100 Turku | |
Toiminta-alue | Turun, Rauman, Salon seudut ja Ahvenanmaa saarineen |
Kirkkoherra | isä Ion Durac |
Pääkirkko | Turun pyhän marttyyrikeisarinnan Aleksandran kirkko |
Muut kirkkorakennukset | Turun hautausmaa, Rauma, Salo |
Keskuspaikka | Turku |
Jäsenmäärä | 2658 (v. 2007) |
II pappi | ei ole |
muut papit | Sture R. Mattson |
Kanttori | Pasi Torhamo |
Kotisivu | http://www.ort.fi |
ei
(Lähde:Ortodoksinen kalenteri ja seurakunnan kotisivut) |
Turun ortodoksinen seurakunta toimii Turun, Rauman ja Salon seudulla sekä Ahvenanmaan ja sen saariston alueella. Seurakunnassa on noin 2700 jäsentä. Hallinnollisesti se kuuluu Helsingin hiippakuntaan.
Turun ortodoksinen seurakunta on ollut koko olemassaoloaikansa monikulttuurinen ja monikielinen. Maan sisäinen muuttoliike on tuonut vahvuutta seurakunnan jäsenistöön. Lisäksi muista kirkkokunnista siirtyneiden ja maahanmuuttajien määrä on kasvussa.
Jumalanpalveluksia toimitetaan usealla kielellä; suomen lisäksi muun muassa kirkkoslaaviksi, ruotsiksi, venäjäksi ja romaniaksi.
Seurakunnan historiaa
Pyhätöt
SM 04/2010