Ero sivun ”Suomen valtiovalta ja kreikkalaiskatoliset” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: thumb|300 px|<center>Kirjan kansi</center> :: Heikki Koukkunen<br> '''Suomen valtiovalta ja kreikkalaiskatoliset 1881-1897''' :: ISBN 951-696...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 10: | Rivi 10: | ||
'''Suomen valtiovalta ja kreikkalaiskatoliset 1881-1897''' |
'''Suomen valtiovalta ja kreikkalaiskatoliset 1881-1897''' |
||
Väitöskirja. Julkaistu Joensuun korkeakoulun julkaisuja -sarjassa A no. 7. |
Väitöskirja. Julkaistu Joensuun korkeakoulun julkaisuja -sarjassa A no. 7. Väittelijä, FT Heikki Koukkunen oli ensimmäinen Joensuun yliopistossa (silloin nimi oli Joensuun korkeakoulu, nykyisin [2011] Itä-Suomen yliopisto) tohtorin tutkinnon suorittanut. Hän väitteli 27.1.1977 historian alalta otsikolla ''Suomen valtiovalta ja kreikkalaiskatoliset 1881-1897''. |
||
== Sisällysluettelo == |
== Sisällysluettelo == |
Versio 5. maaliskuuta 2011 kello 13.29
- Heikki Koukkunen
Suomen valtiovalta ja kreikkalaiskatoliset 1881-1897 - ISBN 951-696-087-1
- Julkaisija ja kustantaja: Joensuun korkeakoulu
- Julkaisuajankohta: 1977
- Sivumäärä: 290 sivua
- Koko: 205 mm x 143 mm
- Sidos: sidottu / pehmytkantinen
- Heikki Koukkunen
Suomen valtiovalta ja kreikkalaiskatoliset 1881-1897
Väitöskirja. Julkaistu Joensuun korkeakoulun julkaisuja -sarjassa A no. 7. Väittelijä, FT Heikki Koukkunen oli ensimmäinen Joensuun yliopistossa (silloin nimi oli Joensuun korkeakoulu, nykyisin [2011] Itä-Suomen yliopisto) tohtorin tutkinnon suorittanut. Hän väitteli 27.1.1977 historian alalta otsikolla Suomen valtiovalta ja kreikkalaiskatoliset 1881-1897.
Sisällysluettelo
- ALKUSANAT
- I MONITAHOINEN PERINTÖ
- A. Suomen kreikkalaiskatoliset 1880-luvulle tultaessa
- B. Suomen valtiovallan lähtökohdat
- C. Venäläisen tahon lähtökohdat
- II PAPPISKOULUTUS JA USKONMUUTTO MIELENKIINNON KOHTEINA
- A. Muuttuva tilanne
- B. Pappiskoulutukseen ehdotetaan parannuksia
- C. Stipendit perustetaan
- D. Venäläiset kaavailevat opetusta
- E. Eriuskolaislaki kaatuu kreikkalaiskatolisten erikoisasemaan
- III VUODEN 1883 ASETUKSET VAUHDITTAVAT KOULUTOIMEN KEHITTÄMISTÄ
- A. Asetusten tausta
- B. Asetusten sisältö
- C. Koulutoimi 1880-luvun loppupuolelle saakka
- a. Sortavalan kansakoulukokous antaa vi¬rikkeitä
- b. Säädyt avustavat kouluja
- c. Uskonnonopetuskiista vaikeuttaa kokonaisratkaisua
- d. Koulutoimi kokee murroksen
- IV UUTTA SEURAKUNTA-ASETUSTA KAAVAILLAAN
- A. Viipurin hengellinen hallitus tekee aloit¬teen
- B. Lainvalmistelukunnan kokoukset
- C. Lainvalmistelukunnan ehdotukset
- D. Kenraalikuvernööri ja senaatti samoilla linjoilla
- V SEKA-AVIOLIITOT AIHEUTTAVAT RISTIRIITOJA
- A. Suomen seka-avioliittolainsäädäntö
- B. Ristiriidat alkavat
- VI LUOSTARIT JA MATKAPAPISTO VAIKEUTTAVAT KENRAA¬LIKUVERNÖÖRIN ASEMAA
- A. Luostareiden maanomistus vahvistetaan
- B. Kenraalikuvernööri vaikeuksissa
- C. Valamon ongelmat kiusallisen huomion koh¬teina
- D. Hengellisen hallituksen puheenjohtaja ero¬tetaan
- E. Luostareiden rauha turvataan
- VII RISTIRIITOJEN JULKISUUS KIRISTÄÄ SENAATIN JA KENRAALI KUVERNÖÖRIN VÅLEJÄ
- A. Piispa Antonin Suomen-matkat herättävät Ve¬näjän lehdistön
- B. Suomalaiset vahvistavat Karjalassa kansallista koulutoimintaa
- C. Eriuskolaislaissa peräännytään
- D. Koululaitosta kehitetään edelleen
- E. Kenraalikuvernööri tarkistaa suhdettaan se¬naattiin
- a. Suunta muuttuu
- b. Kenraalikuvernööri vaatii seka-avio¬liittoasetuksen tarkistamista
- F. Seurakunta-asetus uudella kierroksella
- VIII SUOMESTA MUODOSTETAAN OMA HIIPPAKUNTA
- A. Pobedonostsev tukee hyökkäystä
- B. Hiippakunta perustetaan
- IX ARKKIPIISPA ANTONIN VIRKAKAUSI ALKAA ILMAN KONSISTORIA
- A. Arkkipiispa Antonin toimikauden alkuvaiheet
- a. Antoni ryhtyy hoitamaan tehtäviään
- b. Venäjän ja Suomen lehdet kiihkeinä
- c. Yrjö-Koskinen yrittää vaikuttaa An¬toniin
- B. Hiippakunnan ylläpito aiheuttaa erimieli¬syyksiä
- a. Suomen valtion osuutta selvitellään
- b. Synodin ja senaatin ehdotukset vas¬takkain
- c. Senaatin ehdotus vahvistetaan
- A. Arkkipiispa Antonin toimikauden alkuvaiheet
- X LINTULAN NAISYHDYSKUNNAN PERUSTAMINEN JAKAA SUOMALAISTEN RINTAMAA
- A. Antoni pyrkii tehostamaan valistustoimintaa
- B. Lintulan naisyhdyskunnan perustaminen ai¬heuttaa riitaa
- a. Lintulan yhdyskunnan järjestämistä ehdotetaan
- b. Senaatti ja kenraalikuvernööri erimie¬lisiä
- c. Pietarissa tehdään ratkaisu
- XI HENGELLINEN KONSISTORI ALOITTAA TOIMINTANSA
- XII LOPPUSANAT
- SUMMARY
- Muita kuin lähdeluettelossa mainittuja 1yhenteitä
- Lähde- ja kirjallisuusluettelo
- Kartta
- Henkilöhakemisto