Toiminnot

Ero sivun ”Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys (opetuspuhe)” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
''Opetuspuhe Valamossa 25.3.2011. Jumalanäidin Neitseen Marian ilmestyksen juhlana''
''Opetuspuhe Valamossa 25.3.2011. Jumalanäidin Neitseen Marian ilmestyksen juhlana''
----
----
Vietämme yhtä [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] kahdestatoista [[Suuret juhlat|suuresta juhlasta]]. Juhlan kreikankielinen nimi on ''”ilosanoma”''. Tämä Jumalallinen tapahtuma on kuvattuna kirkon [[ikonostaasi]]n kuninkaallisissa ovissa yleensä ylimmissä ikoneissa, joissa vasemmanpuoleisen oven [[ikoni]]ssa on kuvattu enkeli [[Gabriel /enkeli)|Gabriel]] ja oikeassa ovessa ikoni sanomaa vastaanottava [[Jumalanäiti]] [[Neitsyt Maria]].
Vietämme yhtä [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] kahdestatoista [[Suuret juhlat|suuresta juhlasta]]. Juhlan kreikankielinen nimi on ''”ilosanoma”''. Tämä Jumalallinen tapahtuma on kuvattuna kirkon [[ikonostaasi]]n kuninkaallisissa ovissa yleensä ylimmissä ikoneissa, joissa vasemmanpuoleisen oven [[ikoni]]ssa on kuvattu enkeli [[Gabriel (enkeli)|Gabriel]] ja oikeassa ovessa ikoni sanomaa vastaanottava [[Jumalanäiti]] [[Neitsyt Maria]].


Samoin [[Kuninkaan ovet|kuninkaallisissa ovissa]] on ikoneissa myös kuvattuna neljä [[evankelista]]a: [[Matteus (evankelista)|Matteus]], [[Markus (evankelista)|Markus]], [[Luukas (evankelista)|Luukas]] ja [[Johannes Teologi|Johannes]]. Näiden pyhien ovien kautta tuodaan meille julki niin Jumalan evankeliumi, ilosanoma, kuin myös Jumalan antamat pelastuksen armon mysteeriot, kuten tässä liturgia palveluksessa ehtoollinen sielumme ja ruumiimme pelastukseksi.
Samoin [[Kuninkaan ovet|kuninkaallisissa ovissa]] on ikoneissa myös kuvattuna neljä [[evankelista]]a: [[Matteus (evankelista)|Matteus]], [[Markus (evankelista)|Markus]], [[Luukas (evankelista)|Luukas]] ja [[Johannes Teologi|Johannes]]. Näiden pyhien ovien kautta tuodaan meille julki niin Jumalan evankeliumi, ilosanoma, kuin myös Jumalan antamat pelastuksen armon mysteeriot, kuten tässä liturgia palveluksessa ehtoollinen sielumme ja ruumiimme pelastukseksi.

Versio 25. maaliskuuta 2011 kello 09.00

Opetuspuhe Valamossa 25.3.2011. Jumalanäidin Neitseen Marian ilmestyksen juhlana


Vietämme yhtä ortodoksisen kirkon kahdestatoista suuresta juhlasta. Juhlan kreikankielinen nimi on ”ilosanoma”. Tämä Jumalallinen tapahtuma on kuvattuna kirkon ikonostaasin kuninkaallisissa ovissa yleensä ylimmissä ikoneissa, joissa vasemmanpuoleisen oven ikonissa on kuvattu enkeli Gabriel ja oikeassa ovessa ikoni sanomaa vastaanottava Jumalanäiti Neitsyt Maria.

Samoin kuninkaallisissa ovissa on ikoneissa myös kuvattuna neljä evankelistaa: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Näiden pyhien ovien kautta tuodaan meille julki niin Jumalan evankeliumi, ilosanoma, kuin myös Jumalan antamat pelastuksen armon mysteeriot, kuten tässä liturgia palveluksessa ehtoollinen sielumme ja ruumiimme pelastukseksi.

”Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille. Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: "Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!" Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. Mutta enkeli jatkoi: "Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus." (Luuk.1:26-31)

Maria joutui todella ihmisenä hämmästyksen valtaan, sillä hän oli neitsyt. Kuinka neitsyt voi tulla sanan kautta raskaaksi? Enkeli vastasi Marialle:

"Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi.” (Luuk.1:35)

Silloin Maria sanoi:

"Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit." (Luuk.1:38)

Tästä nöyrästä Marian antamasta vastauksesta käynnistyi Jumalan ilosanoman lihaksi tuleminen maailmaan. Siksi Neitsyt Maria on korotettu enkeleidenkin yläpuolelle, sillä hän on lihaksi tulleen Jumalan Äiti. Pelastuksen Äiti, uusi Eeva, joka antoi itsensä kautta ihmisen muodon Jumalalle.

Jumalanäidissä Neitseessä Mariassa toteutui Jumalan luoma kuva ja kaltaisuus täydellisenä. Hänen antamansa vastaus Jumalalle ”Tapahtukoon minulle niin kuin sanot” aloitti mahdollisuuden ihmisen jumaloitumiselle, theosikselle. Ihmisen jumaloitumisessa Jumalan kuva ja kaltaisuus täydellistyy. Siitä esimerkkeinä ovat tässäkin kirkossa lukemattomat pyhien kuvat ja reliikit. Tätä prosessia, Jumalan ja ihmisen dynaamista tapahtumaa sanotaan luostarielämän yhteydessä myös ”sydämen puhtaudeksi”. Siksi kuulemme palveluksissamme usein kehotuksen sydämen puhtauteen.

Mitä enemmän järkeään, sydämen rukousta ja vapaata tahtoaan hyväksi käyttäen ihminen taipuu hyviin ratkaisuihin, sitä enemmän hän kasvaa jumalankaltaisuudessa. Kaltaisuuteen kuuluvat mm. katumus, rakkaus, oikeudenmukaisuus, totuus, pyhyys, anteeksi antaminen ja anteeksi pyytäminen.

Täydellistyminen edellyttää aina kahden tekijän yhteistyötä: Jumalan armoa ja ihmisen omaa tahtoa. Tahto tarkoittaa ihmisen tietoista, toimintaan suuntautuvaa persoonallisuuden aluetta. Tahto on meille työväline, ja sen merkitys on oleellinen, kun kyseessä on Jumalaan yhdistyminen.

Siksi mainitsemme loppusiunauksessamme ilmauksen ”Jumalankantajat pyhittäjäisämme”, sillä he ovat meille erinomainen esimerkki Jumalan tahtoon nöyrtymisestä ja luostarielämässä tapahtuvasta kilvoituksesta ja rukouksesta. Jatkuvan kilvoituksen ja rukouksen kautta ihmisestä tulee Jumalan työtoveri, niin että ihmisen tahto vapaaehtoisesti yhä enemmän taipuu Jumalan tahtoon ja tulee sopusointuun sen kanssa.

Metropoliitta Johannes sanoo, että lähtökohtana tässä on isien ajatus, että mikä on sopusoinnussa Jumalan kanssa, se on järkevää ja ihmiselämää varjelevaa, ja että maailma on luotu Jumalan Sanan, Logoksen, Kristuksen Jeesuksen kautta. Logos tarkoittaa myös maailmankaikkeuden järjellistä perusperiaatetta. Jumalan Sana, maailman Luoja, tulee siis sikiämään ja kasvamaan lapseksi Neitseen Marian myöntävän vastauksen kautta. Synergia, Jumalan energian ja ihmisen yhteistyö, saa aikaiseksi hedelmän Marian kohdussa ja yhdeksän kuukauden kuluttua tästä hetkestä me vietämme Jeesuksen syntymäjuhlaa.

Metropoliitta Johannes sanoo luomiseen liittyen ajatuksen ihmissuvun ontologisesta, olemassaolon, yhteydestä. Se mitä tapahtuu ihmiselle, vaikkapa vain yhdelle meistä, omaa tietyn merkityksen kokonaisuudelle, ja vastaavasti se, mitä tapahtuu kokonaisuudelle, on merkitystä yksilöille.

On sanonta: ”Rukoile, niin tuhannet ympärilläsi pelastuvat”. Tästä ovat meille esimerkkeinä kaikki kirkkomme pyhät. Neitsyt Maria oli ennalta valittu Jumalan pelastushistoriallisena tekona armon välikappaleeksi, kaikkeinpyhimmäksi, ihmisten ja enkeleidenkin ylle korotetuksi Jumalanäidiksi. Silti tämä ei sulje pois Marian omaa vapaata tahtoa. Marialla olisi ollut mahdollisuus kieltäytyä tästä tehtävästä ja asemasta, mutta hän vastasi enkeli Gabrielin sanomaan:

"Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit."

Tässä juhlassa nimenomaan korostuu se äsken lausuttu ajatus siitä, että mikä tapahtuu yhdelle ihmiselle vaikuttaa koko ihmiskunnan olemassaoloon. Marian vastaus oli kaikessa hämmentävyydessään ja käsittämättömyydessään Jumalan edessä järkevä. Vastaus edisti Jumalan luoman maailman järjellistä perusperiaatetta ihmisen pelastamiseksi syntiin lankeemuksestaan. Marian antama vastaus ei pelastanut vain tuhansia, vaan koko ihmissuvun.

Kaikkein pyhin Jumalansynnyttäjä pelasta meidät!

Isä Matteus