Georgios Voittaja

Pyhä Suurmarttyyri Georgios Voittaja
(Kuva © Pyykkönen)

Pyhä suurmarttyyri Georgios Voittaja
suomalainen ikoni 2000-luku
Foto © Soili Mustapää

Pyhittäjä Johannes Siinailainen
novgorodilainen ikoni 1200-luku
Vasemmalla pyhä suurmarttyyri Georgios Voittaja ja oikella pyhä pappismarttyyri Blasios.
Kuva: Wikipedia

Suurmarttyyri Georgios Voittaja on ortodoksisen kirkon tärkeä pyhä, ortodoksisen kalenterin mukaan hänen muistopäiväänsä vietetään 23. huhtikuuta. Nimi tulee kreikkalaisista sanoista "ge" = maa ja "ergon" = työ ja merkitsee talonpoikaa. Georgios Voittaja on kunnioitetuimpia sotilaspyhiä niin Kreikassa kuin Venäjälläkin ja hänet tunnetaan erityisesti partiolaisten suojelupyhänä.

Georgios Voittaja ikoneissa

Kuuluisaan novgorodilaiseen Georgios Voittaja -ikoniin on kuvattu pyhän legendasta tunnetuin episodi. Ikonin kohtaus perustuu taruun, jossa Pyhä Georgios pelastaa epäjumalia palvovan kuningas Selbiuksen tyttären lohikäärmeelle uhrattavaksi joutumiselta. Peto vaati kaupunkilaisilta uhria aina, kun he halusivat noutaa vettä kaivolta tai järveltä, jota lohikäärme vartioi. Pyhän Georgioksen uroteko sai kuningas Selbiuksen sekä kaikki kaupunkilaiset kääntymään kristinuskoon.

Georgios Voittaja on kuvattu ikoneissa sotilaana 600-luvulta asti ja 1100-luvulla ilmestyi aihe, jossa lohikäärmeen lähestyessä nuorta tyttöä paikalle ilmestyy Pyhä Georgios ratsailla, sotilasunivormussa ja hulmuavassa viitassa, taltuttaa hirviön Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja lävistää maassa makaavan siivellisen lohikäärmeen keihäällään. Rauhallinen ilme pyhän kasvoilla on ristiriidassa hevosen pillastuneen asennon ja liskon kammottavan olemuksen kanssa.

Ikonikuvassa lohikäärme oli pakanuuden ja maagisten voimien symboli ja Georgios, Kristuksen soturi, voitti pimeyden. Kyseistä ikonia käytettiin Venäjän kirkon lähetystyössä 1300-luvulta alkaen pohjoisilla metsäseuduilla. Ratsastuskuvauksissa hevonen symboloi Jumalan asettamaa hengellistä ratsua. Kertomus ei kuvaa historiallista tapahtumaa vaan kuoleman jälkeistä ihmetekoa ja kuva on marttyyriuden symboli, jossa Kristus siunaa Georgiosta. Keihäs, joka tulee taivaasta ja lyö maahan pakanuuden ruhtinaan, ei ole surman ase vaan risti. Taistelun jälkeen paha sidotaan ja se on kirkon hallinnassa sakramenttien kautta.

Joissakin ikoneissa Georgioksen takana hevosen selässä istuva orja kuuluu toiseen traditioon, jonka mukaan orja oli juuri tarjoilemassa viiniä isännälleen kun Pyhä Georgios tuli vapauttamaan hänet.

Georgioksen taistelu lohikäärmettä vastaan kuvaa myös ihmisen taistelua omaa syntistä minäänsä vastaan. Georgios Voittaja muistuttaa siitä, että pahan kukistaminen on syytä alkaa omasta itsestä.

Georgios Voittajan kirkot maailmalla ja Suomessa

Eri puolilla maailmaa on lukemattomia ortodoksisia kirkkoja taivaallisen suojelijan Georgios Voittajan kunniaksi, muun muassa ruhtinas Jaroslav Viisaan 1000-luvulla rakennuttama miesluostari ja kirkko Kiovassa. Georgiassa, jonka toinen suojeluspyhä Georgios Voittaja on, kirkkoja on satoja.

Suomessa on Siilinjärvellä sijaitseva Suurmarttyyri Georgios Voittajan Kirkko ja Vehmersalmella on Pyhälle Herman Alaskalaiselle ja Suurmarttyyri Georgios Voittajalle pyhitetty tsasouna.

Myös Mikkelissä oli aikanaan (1908 - 1958) pyhälle suurmarttyyri Georgios Voittajalle omistettu ortodoksinen sotilaskirkko, joka kuitenkin purettiin vuonna 1958. Kirkon paikalla on nykyisin muistolaatta ja osa ikoneista on Mikkelin Pyhän Ylienkeli Mikaelin kirkossa.

Muistopäivä ja reliikit

Kolme pyhää:
Suurmarttyyri
Georgios Voittaja (yllä)
Johannes Damaskolainen (vas.)
ja Efraim Syyrialainen (oik.)
triptyykki 1300-luvulta
Pyhän Katariinan luostari, Siinai
Kuva: Wikipedia

Suurmarttyyri Georgios Voittaja mestattiin miekalla vuonna 303. Ortodoksisessa kirkossa häntä muistellaan vuosittain huhtikuun 23. päivänä. Miehuullisuudestaan kauheiden kidutustensa aikana hän sai lisänimen Voittaja ja häntä pidetään sotilaitten suojelijana.

Georgios Voittajan reliikit siirrettiin 300-luvulla Lyddaan, jossa ne ovat hänen kunniakseen pyhitetyssä kirkossa. Niiden äärellä on tapahtunut monia ihmeitä.

• Soili Mustapää 01/2009

Tropari ja kontakki

Kirkko ylistää pyhää Georgiosta, jonka muisto on kirkastunut ilmestyksien ja lukemattomien ihmeitten kautta, seuraavin sanoin:

Tropari, 4. säv.

Oi Kristuksen marttyyri, | pyhä Georgios Voittaja, | sinä uskon jalon taistelun taistelit | ja saatoit häpeään vainoojiesi jumalattomuuden. | Sinä toit itsesi Jumalalle otolliseksi uhriksi | ja sait Häneltä voittoseppeleen. || Rukoile meidänkin syntiemme anteeksiantoa.

Tropari, 4. säv.

Tänään maailman ääret ylistävät autuaaksi sinua, pyhä Georgios, | ja maa veresi kostuttamana iloitsee sinusta, sinä pyhän Hengen valittu astia, Kristuksen marttyyri. | Rukoile Häntä, että Hän antaisi pyhään temppeliisi tuleville synnit anteeksi, | maailmalle rauhan || ja meidän sieluillemme pelastuksen.

Tropari, 4. säv.

Vangittujen vapauttaja | ja köyhien suojelija, | voimattomien lääkäri ja hallitsijain puolesta taistelija, | pyhä kilvoittelija ja suurmarttyyri Georgios, || rukoile Kristusta, meidän Jumalaamme, pelastamaan meidän sielumme.

Kontakki, 4. säv.

Sinusta tuli Jumalan kasvattama hurskauden kunniakas viljelijä, | joka korjasit itsellesi hyveitten lyhteen. | Kylvettyäsi kyynelin | nyt riemuiten leikkaat. | Veritodistajana kärsittyäsi | sinä otit vastaan Kristuksen || ja nyt rukoilet, oi pyhä Georgios, kaikille syntien anteeksiantoa.

Katso myös

• Suurmarttyyri Georgios Voittajan kirkon vihkiminen ja pyhäinjäännösten siirtäminen Lyddassa 300-luvulla
• Georgios Voittajan kirkon vihkiminen Kiovassa
• Marttyyrikeisarinna Aleksandra
• Rukous pyhälle suurmarttyyri Georgiokselle
• Minea 23.4.
• Hengellisen taistelun aika (opetuspuhe)