Johannes Ustjugilainen

Autuas Johannes, (venäjäksi: Иоанн) Kristuksen tähden houkka ja Ustjugin ihmeidentekijä syntyi Puhkovon (Пухово) kylässä lähellä Vanhaa Ustjugia (Устюг) hurskaille vanhemmille Savalle ja Marialle. Paikka sijaitseen nykyisin Venäjällä Vologodskaja oblasttissa (Вологодская область) eli Vologdan alueella.

Kristuksen tähden houkka

Nuoruudestaan saakka hän kunnostautui ankaran elämän paastossa. Keskiviikkoisin ja perjantaisin hän ei syönyt mitään, ja muina päivinä hän söi vain leipää ja vettä. Hänen vanhempansa muuttivat Orletsin (Орлец) kaupunkiin Jug-joen (Юг) rannalle noin neljäkymmentä virstaa Ustiugista. Jäätyään leskeksi, pyhän äiti meni Orletsikin Pyhän Kolminaisuuden luostariin (Троицком Орлецком монастыре) ja vihkiytyi nunnaksi. Nuori Johannes aloitti elämässään hiljaisuuden jakson, ja pian hän aloitti taistelunsa Kristuksen tähden houkkana.

Mentyään Ustiugiin, hän asui majassa, joka oli rakennettu hänelle, ja vietti siellä pitkät yöt lakkaamattomassa rukouksessa. Päivällä hän kuitenkin meni kaupungin kaduille paljain jaloin ja ryysyihin pukeutuneena ympäri vuoden lepäillen toisinaan lantakasoissa. Hän sieti paljon solvauksia ja pilkkaa, jota kaupungin asukkaat hänelle antoivat kaupungin asukkaat.

Ihmeidentrekijä

Elämänsä aikana pyhälle oli annettu ihmeiden tekemisen lahja. Hän kuoli nuorena 29. päivänä toukokuuta 1494 ja hänet haudattiin lähelle Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen katedraalia Ustjugiin. Myöhemmin kirkko omistettiin hänelle ja se rakennettiin uudestaan hänen pyhäinjäännöksiensä ympärille.

Liturgiset tekstit Johannes Ustiugilaiselle laadittiin 1500-luvulla. Hänen elämäkertansa oli kirjoitettu vuonna 1554 ja se perustuu hänet tunteneiden ihmisten muistikuviin. Pyhä askeetti on ollut tunnettu esirukoilijana etenkin vihollisen valloitusten aikoina ja sekä parantajana erilaisista vaivoista ja sairauksista.

Muistopäivä

Ortodoksinen kirkko viettää autuaan Johannes Ustjugilaisen, Kristuksen tähden houkan omaa muistopäivää aina vuosittain toukokuun 29. päivänä.

Tropari ja kontakki

Tropari, 5. säv.

Kärsivällisyydellä ja alastomuudella | sinä paljastit vihollisen ansat, | ja nuhtelit hänen pahoja töitään. | Sinä kärsit kuumuutta ja kylmyyttä, | ja Jumalan apu suojeli sinua. | Rukoile niiden puolesta, jotka uskollisesti viettävät muistoasi | ja jotka kiiruhtavat kunnioittamaan jäännöksiäsi, | että he voisivat vapautua onnettomuuksista, || ja välttäisivät kompastelua oi viisas Johannes.

Kontakki, 8. säv.

Sinä kieltäydyit maallisista hyvyyksistä, janoten taivaan kauneutta. | Omaamatta mitään tässä turhamaisessa maailmassa, sinä kaipasit enkelten elämää. || Kuolemasi jälkeen sinä pääsit heidän joukkoon, missä rukoilet puolestamme Kristusta, meidän Jumalaamme.