Toiminnot

Ero sivun ”Elävä rukous (kirja)” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

(Ak: Uusi sivu: thumb|<center>Kirjan kansi</center> :: ''Surožin metropoliitta Anthony'': '''Elävä rukous''' :: Englanninkielinen alkuteos: ''Livi...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 10: Rivi 10:


'''Takakannen teksti:'''
'''Takakannen teksti:'''

''»Olemme kaikki vasta-alkajia.»'' Tämä on yksi metropoliitta '''[[Anathony Bloom|Anthonyn]]''' lähtökohtia, kun hän opastaa lukijoitaan rukouksen maailmaan. Toinen on se, että ollakseen aitoa rukouksen tulee yhdistyä toimintaan, käyttäytymiseen ja elämään. Elävä rukous on keskustelemista Jumalan kanssa; voidakseen kuulla hänen puhettaan on opittava myös hiljaisuuden taito.

Metropoliitta Anthonyn persoonallisen kristillisyyden juuret ovat syvällä idän ortodoksisessa traditiossa. Siitä ammentaessaan hän avaa monelle läntiselle lukijalle uuden näkökulman rukouksen maailmaan — näin esim. luvussa »[[Jeesuksen rukous|Jeesuksen rukouksesta]]», joka on ''»ortodoksisen kirkon suurimpia aarteita»''.

''»Rukous merkitsee minulle yhteyttä»'', tekijä kirjoittaa alkusanoissaan. ''»Siksi esipuheena tälle rukousta käsittelevälle kirjalle haluaisin ilmaista varmuuteni sellaisen Jumalan todellisuudesta, jonka kanssa voi syntyä yhteys. Sitten pyytäisin lukijaa suhtautumaan Jumalaan kuin lähimmäiseen, persoonaan, ja pitämään tätä suhdetta samanlaisena kuin suhdetta veljeen tai ystävään. Tämä on mielestäni olennaista.»''

== Sisällysluettelo ==

Versio 5. kesäkuuta 2011 kello 16.40

Kirjan kansi
Surožin metropoliitta Anthony: Elävä rukous
Englanninkielinen alkuteos: Living Prayer
ISBN 951-600-449-0
Julkaisija/kustantaja: Suomen lähetysseura
Julkaisupäivämäärä: 1979
Sivumäärä: 136 sivua
Koko: 185 x 115 mm
Sidos: Sidottu / pehmytkantinen

Takakannen teksti:

»Olemme kaikki vasta-alkajia.» Tämä on yksi metropoliitta Anthonyn lähtökohtia, kun hän opastaa lukijoitaan rukouksen maailmaan. Toinen on se, että ollakseen aitoa rukouksen tulee yhdistyä toimintaan, käyttäytymiseen ja elämään. Elävä rukous on keskustelemista Jumalan kanssa; voidakseen kuulla hänen puhettaan on opittava myös hiljaisuuden taito.

Metropoliitta Anthonyn persoonallisen kristillisyyden juuret ovat syvällä idän ortodoksisessa traditiossa. Siitä ammentaessaan hän avaa monelle läntiselle lukijalle uuden näkökulman rukouksen maailmaan — näin esim. luvussa »Jeesuksen rukouksesta», joka on »ortodoksisen kirkon suurimpia aarteita».

»Rukous merkitsee minulle yhteyttä», tekijä kirjoittaa alkusanoissaan. »Siksi esipuheena tälle rukousta käsittelevälle kirjalle haluaisin ilmaista varmuuteni sellaisen Jumalan todellisuudesta, jonka kanssa voi syntyä yhteys. Sitten pyytäisin lukijaa suhtautumaan Jumalaan kuin lähimmäiseen, persoonaan, ja pitämään tätä suhdetta samanlaisena kuin suhdetta veljeen tai ystävään. Tämä on mielestäni olennaista.»

Sisällysluettelo