Fotios Suuri

Helmikuun 6. päivänä muisteltava pyhä Fotios on meillä melko vähän tunnettu pyhä. Hänen kuvansa on Joensuussa sijaitsevan ortodoksisen seminaarin kirkossa heti kuoron takana. Fotios oli yliopistomies, joka nousi maallikosta Konstantinopolin patriarkaksi kuudessa päivässä. Maallikon valinta piispaksi on idän kirkossa mahdollista toisin kuin Rooman kirkossa. Fotioksesta voi mainita kaksi tärkeää asiaa: Filoque-teologian vastustuksen ja kehittyvän tradition opetuksen.

Filioque (ja Pojasta) on lännessä uskontunnustukseen tehty lisäys, jonka mukaan Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta. Fotios kirjoitti ortodoksien puolelta ensimmäisen tarkan esityksen Filioqueta vastaan ("Pyhän Hengen Mystagogia"). Hänen mukaansa lännen opetuksessa Jumala on yksi olemus, jossa persoonallinen tai hypostaattinen olemassaolo typistyy käsitteeksi kolmen persoonan suhteista. Jos Henki lähtee myös Pojasta, se merkitsee että olemus on ollut ennen persoonallista olemassaoloa. Idässä taas kolminaisuusoppi lähtee Isän, Pojan ja Hengen ilmoittamisesta persoonina.

Fotios ymmärsi analyyttisenä tutkijana, että kirkon historia ja traditio ovat eläviä ja aina omaan aikaansa sidottuja. Hän on älyllisesti rehellinen, mikä hänelle merkitsee toisistaan poikkeavien kirkollisten käytäntöjen ja sääntöjen hyväksymistä. Fotios kirjoittikin: "Jokaisen on pidettävä se, mitä yleisissä ekumeenisissa päätöksissä on määrätty, mutta kirkkoisien mielipiteitä tai paikallisten synodien säädöksiä voidaan noudattaa tai olla noudattamatta." Esimerkkeinä hän mainitsee parranajon, lauantaipaaston ja pappien selibaatin.

Pyhän Fotioksen periaate sopii muistaa nykyisinkin, että osaisimme elää traditiomme mukaista elämää takertumatta epäoleellisiin yksityiskohtiin, joiden historiallinen ja kulttuurinen tausta voi olla kovinkin kaukana meistä.

Isä Rauno Pietarinen