Ero sivun ”Lauri Mitronen” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Rovasti '''Lauri Mitronen''', s. 10.8.1901 Tunkuassa Vienan Karjalassa, k. 3.6.1985 |
Rovasti '''Lauri Mitronen''', s. 10.8.1901 Tunkuassa Vienan Karjalassa, k. 3.6.1985 Jyväskylässä. |
||
[[Kuva:Lauri_mitronen_ak.jpg|thumb|250 px|<center><small>Rovasti Lauri Mitronen Aamun Koiton kuvassa.</small></center>]] |
[[Kuva:Lauri_mitronen_ak.jpg|thumb|250 px|<center><small>Rovasti Lauri Mitronen Aamun Koiton kuvassa.</small></center>]] |
||
KESKEN |
|||
Suomeen siirryttyään hä suoritti Sortavalan pappisseminaarin ja hänet vihittiin papiksi 1931. Pian tämän jälkeen isä Lauri siirtyi perheineen Laatokan Valamoon ja toimi sinne perustetun poikakodin johtajana. |
|||
Sodan aikana hänet mm. komennettiin pappismunkki Paavalin (myöhemmin arkkipiispa) kanssa ensin Aunukseen sotilaspapiksi ja seuraavaksi Pohjois-Aunukseen Paatelan kauppalaan. Siellä ja lähiympäristössä hän luterilaisten esimiesten kielloista huolimatta kastoi satoja ortodoksisia lapsia kirkon piiriin. Samoin kuin Paavali, hänetkin komennettiin pääesikuntaan antamaan selvitys kasteista, mutta häntä ei Paavalin tapaan karkoitettu alueelta. Myöhemmin hän itse kertoi kirjeissään saaneensa noitten aikojen työstään mitalin, johon oli kirjoitettu: ”Rohkeudesta Aunuksen kansan valistajana”. |
|||
Sodan loppuvaiheessa hän sairastui ja joutui Sortavalaan ja toimi jonkin aikaa vankileirin pappina. Sodan jälkeen hän taas toimi Jyväskylän seurakunnan kirkkoherrana eläkkeelle siirtymiseensä asti. |
|||
Isä Lauri tunnettiin innoittavana saarnamiehenä, palavasieluisena rukoilijana ja Valamon hartaana ystävänä. Rakkaus luostarikilvoitusta kohtaan kävi voimakkaasti ilmi myös hänen kirjeistään, joita hän lähetti HeinävedenValamoon. Ne on kokonaisuudessaan julkaistu luostarin omassa Valamolainen lehdessä ja osa myös vanhassa kirkkokunnan pää-äänenkannattajassa Aamun Koitossa. |
|||
(''Aamun Koitto 15/1951'') |
(''Aamun Koitto 15/1951'') |
Nykyinen versio 24. lokakuuta 2021 kello 14.36
Rovasti Lauri Mitronen, s. 10.8.1901 Tunkuassa Vienan Karjalassa, k. 3.6.1985 Jyväskylässä.
Suomeen siirryttyään hä suoritti Sortavalan pappisseminaarin ja hänet vihittiin papiksi 1931. Pian tämän jälkeen isä Lauri siirtyi perheineen Laatokan Valamoon ja toimi sinne perustetun poikakodin johtajana.
Sodan aikana hänet mm. komennettiin pappismunkki Paavalin (myöhemmin arkkipiispa) kanssa ensin Aunukseen sotilaspapiksi ja seuraavaksi Pohjois-Aunukseen Paatelan kauppalaan. Siellä ja lähiympäristössä hän luterilaisten esimiesten kielloista huolimatta kastoi satoja ortodoksisia lapsia kirkon piiriin. Samoin kuin Paavali, hänetkin komennettiin pääesikuntaan antamaan selvitys kasteista, mutta häntä ei Paavalin tapaan karkoitettu alueelta. Myöhemmin hän itse kertoi kirjeissään saaneensa noitten aikojen työstään mitalin, johon oli kirjoitettu: ”Rohkeudesta Aunuksen kansan valistajana”.
Sodan loppuvaiheessa hän sairastui ja joutui Sortavalaan ja toimi jonkin aikaa vankileirin pappina. Sodan jälkeen hän taas toimi Jyväskylän seurakunnan kirkkoherrana eläkkeelle siirtymiseensä asti.
Isä Lauri tunnettiin innoittavana saarnamiehenä, palavasieluisena rukoilijana ja Valamon hartaana ystävänä. Rakkaus luostarikilvoitusta kohtaan kävi voimakkaasti ilmi myös hänen kirjeistään, joita hän lähetti HeinävedenValamoon. Ne on kokonaisuudessaan julkaistu luostarin omassa Valamolainen lehdessä ja osa myös vanhassa kirkkokunnan pää-äänenkannattajassa Aamun Koitossa.
(Aamun Koitto 15/1951)
Pastori Lauri Mitronen täyttää 50 vuotta elokuun 10 päivänä. Hän on syntynyt Vienan Karjalassa ja Suomeen tultuaan käynyt Sortavalan pappissemiaain päättäen sen v. 1930. Ensimmäisenä pappisvirkanaan häielIä oli Valamon luostarin poikakodin johtajan toimi, jota hän hoiti vuoteen 1936, jolloin tuli nimitetyksi Sortavalan seurakunnan toisen papin virkaan. Hoidettuaan neljän vuoden aikana mainitun seurakunnan esimiehen virkaa hän tuli nimitetyksi Jyväskylän seurakunnan esimieheksi, jossa virassa hän, on ollut tähän asti. Edellä mainittujen virkojen lisäksi on pastori Mitronen hoitanut lyhempiä aikoja esimiehen virkaa myös Ilomatsin, Turun, Kitelän, Korpiselän ja Suistamon seurakunnissa. Kirkollisesta toiminnastaan on pastori Mitronen palkittu kamilavkalla 1942 ja kultaristillä 1950. Aamun Koitto pyytää saada yhtyä onnittelijoihin ja toivottaa "monia, monia armorikkaita vuosia".