Toiminnot

Ero sivun ”Huomautus 1965” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 8: Rivi 8:
* '''Hätäkasteen''' voi nykykäytännön mukaan suorittaa kuka tahansa kristitty (kristillisen uskontokunnan jäsen).
* '''Hätäkasteen''' voi nykykäytännön mukaan suorittaa kuka tahansa kristitty (kristillisen uskontokunnan jäsen).
* Nykyisin on aina ehtoolliselle menon edellä '''yhteinen synnintyunnustus'''.
* Nykyisin on aina ehtoolliselle menon edellä '''yhteinen synnintyunnustus'''.
* Ennen kirkollista vihkimistä on aina suoritettava ''avioliiton esteiden tutkinta'' (vanhalla kansankielellä: '''kuulutukset'''), missä varmistutaan, että aiottu avioliitto on lain mukaan sallittu. Avioliiton voi solmia jokainen, joka on täyttänyt 18 vuotta.

Versio 18. tammikuuta 2021 kello 18.06

Tähän kerätään kirjan: Dimitri Tarvasaho: "Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset" niiden kohtien huomautukset, joissa on tai saattaa olla muutoksia ko. kirjan tekoajan (vuoden 1965) käytäntöihin.

  • Pyhän portin (Kuninkaan oven) alttarinpuolella olevan esiripun oven eteen vetämisestä on Suomen ortodoksisessa kirkossa nykyään luovuttu. Tapa on käytössä useissa muissa ortodoksisissa paikalliskirkoissa mm. Venäjällä ja Kreikassa.
  • Vuonna 2007 Suomen ekumeeninen neuvosto (SEN) päätti, että seuraavasta vuodesta lähtien rukouspäiviä oli vietettävä enää vain kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen, kristittyjen ykseyden rukouspäivä, on nyt viikonpäivästä riippumatta 18. tammikuuta. Toinen, rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä, on aina 24. lokakuuta, YK:n päivänä. Aiemmin oli jo luovuttu ns. valtiollisesta julistuksesta.
  • Karjalan valistajien luetteloa on sitten vuoden 1965 jälkeen täydennetty ja siihen on lisätty uusia nimiä, joita muistellaan Suomen ortodoksisissa kirkoissa.
  • Suomessa on nykyisin käytössä myös Jaakobin liturgia, joka toimitetaan kirkoissa 23.10.
  • Piinaviikon sijalle on Suomen ortodoksisessa kirkon terminologiassa vakiintunut enemmän oikeampi termi Suuri viikko.
  • Hätäkasteen voi nykykäytännön mukaan suorittaa kuka tahansa kristitty (kristillisen uskontokunnan jäsen).
  • Nykyisin on aina ehtoolliselle menon edellä yhteinen synnintyunnustus.
  • Ennen kirkollista vihkimistä on aina suoritettava avioliiton esteiden tutkinta (vanhalla kansankielellä: kuulutukset), missä varmistutaan, että aiottu avioliitto on lain mukaan sallittu. Avioliiton voi solmia jokainen, joka on täyttänyt 18 vuotta.