Ero sivun ”Jumalan ainokainen kuolematon Poika ja Sana” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Vastaiskuna heidän harhaoppisiin pohdintoihinsa sävellettiin kirkon veisu ”Jumalan ainokainen kuolematon Poika ja Sana, joka meidän pelastuksemme tähden...” Keisari Justinianus määräsi, että veisua piti laulaa kaikissa kirkoissa. Tätä veisua on laulettu sitten liturgiassa ennen pientä saattoa toisen antifonin jälkeen tuosta ajasta näihin päiviin saakka. |
Vastaiskuna heidän harhaoppisiin pohdintoihinsa sävellettiin kirkon veisu ”Jumalan ainokainen kuolematon Poika ja Sana, joka meidän pelastuksemme tähden...” Keisari Justinianus määräsi, että veisua piti laulaa kaikissa kirkoissa. Tätä veisua on laulettu sitten liturgiassa ennen pientä saattoa toisen antifonin jälkeen tuosta ajasta näihin päiviin saakka. |
||
Veisu kuuluu seuraavasti |
== Veisu kuuluu seuraavasti== |
||
::''Jumalan ainokainen kuolematon Poika ja Sana,'' |
::''Jumalan ainokainen kuolematon Poika ja Sana,'' |
||
::''joka meidän pelastuksemme tähden'' |
::''joka meidän pelastuksemme tähden'' |
||
| Rivi 18: | Rivi 20: | ||
::''Pelasta meidät.'' |
::''Pelasta meidät.'' |
||
== Veisun teologiaa == |
|||
Veisu on erittäin teologinen, sävelletty lihaksi tulleen Jeesuksen Kristuksen kunniaksi. Veisu antaa myös selvän vastuksen erilaisille harhaopeille, jotka aikanaan ja osittain edelleenkin olivat ja ovat kirkon vitsauksena selittäen eri tavoilla lihaksi tulemista, Jumalan muuttumattomuutta, ylösnousemusta ja kolminaisuutta. Se tuo esille ortodoksisen opetuksen kolminaisuuden toisesta persoonasta. Hän on ainokainen Poika ja Jumalan Sana, kuolematon, tullut ihmiseksi muuttumatta ja ottanut vastaan ihmisruumiin pyhältä Jumalansynnyttäjältä, ainaiselta Neitseeltä Marialta. Ristiinnaulitsemisessa kuolemallaan hän voitti kuoleman, ”polki rikki kuoleman”, yhtenä pyhän Kolminaisuuden kolmesta persoonana Häntä kunnioitetaan Isän ja Pyhän Hengen kanssa Kristus Jumalana. |
Veisu on erittäin teologinen, sävelletty lihaksi tulleen Jeesuksen Kristuksen kunniaksi. Veisu antaa myös selvän vastuksen erilaisille harhaopeille, jotka aikanaan ja osittain edelleenkin olivat ja ovat kirkon vitsauksena selittäen eri tavoilla lihaksi tulemista, Jumalan muuttumattomuutta, ylösnousemusta ja kolminaisuutta. Se tuo esille ortodoksisen opetuksen kolminaisuuden toisesta persoonasta. Hän on ainokainen Poika ja Jumalan Sana, kuolematon, tullut ihmiseksi muuttumatta ja ottanut vastaan ihmisruumiin pyhältä Jumalansynnyttäjältä, ainaiselta Neitseeltä Marialta. Ristiinnaulitsemisessa kuolemallaan hän voitti kuoleman, ”polki rikki kuoleman”, yhtenä pyhän Kolminaisuuden kolmesta persoonana Häntä kunnioitetaan Isän ja Pyhän Hengen kanssa Kristus Jumalana. |
||
| Rivi 26: | Rivi 28: | ||
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
||
== Katso myös == |
|||
* Jopi Harrin Gerasimovskij-sävelmän mukaan sovittama: Jumalan ainokainen kuolematon Poika |
* Jopi Harrin Gerasimovskij-sävelmän mukaan sovittama: Jumalan ainokainen kuolematon Poika |
||
Versio 20. tammikuuta 2009 kello 09.51
Ainokainen kuolematon Poika ja Sana
Jumalan ainokainen kuolematon poika ja Sana (ainosyntyinen Poika, kreikaksi: Monogenes Gios [μονογενής γιος ] [Joh.1:14, Joh.1:18, Joh.3:16], latinaksi: unigenitus), joskus myös Justinianuksen veisuksi kutsuttu laulu lauletaan aina jumalallisessa liturgiassa toisen antifonin jälkeen.
Pyhä hallitsija, Konstantinopolin Hagia Sofian kirkon rakennuttaja, Itä-Rooman keisari Justinianus I (483-565) omisti paljon huomiota ja toimia taisteluun aikansa origenistien, Origenen oppien kannattajien kanssa, jotka tuolloin olivat elvyttäneet Nestorianuksen harhaopin.
Vastaiskuna heidän harhaoppisiin pohdintoihinsa sävellettiin kirkon veisu ”Jumalan ainokainen kuolematon Poika ja Sana, joka meidän pelastuksemme tähden...” Keisari Justinianus määräsi, että veisua piti laulaa kaikissa kirkoissa. Tätä veisua on laulettu sitten liturgiassa ennen pientä saattoa toisen antifonin jälkeen tuosta ajasta näihin päiviin saakka.
Veisu kuuluu seuraavasti
- Jumalan ainokainen kuolematon Poika ja Sana,
- joka meidän pelastuksemme tähden
- olet tahtonut lihaksi tulla
- pyhästä Jumalansynnyttäjästä ainaisesta Neitseestä Mariasta.
- Muuttumatta ihmiseksi tullut.
- Myös ristiinnaulittu ja kuolemallasi kuoleman rikki polkenut.
- Yksi pyhästä Kolminaisuudesta,
- ja Isän ja Pyhän Hengen kanssa kunnioitettava Kristus Jumala.
- Pelasta meidät.
Veisun teologiaa
Veisu on erittäin teologinen, sävelletty lihaksi tulleen Jeesuksen Kristuksen kunniaksi. Veisu antaa myös selvän vastuksen erilaisille harhaopeille, jotka aikanaan ja osittain edelleenkin olivat ja ovat kirkon vitsauksena selittäen eri tavoilla lihaksi tulemista, Jumalan muuttumattomuutta, ylösnousemusta ja kolminaisuutta. Se tuo esille ortodoksisen opetuksen kolminaisuuden toisesta persoonasta. Hän on ainokainen Poika ja Jumalan Sana, kuolematon, tullut ihmiseksi muuttumatta ja ottanut vastaan ihmisruumiin pyhältä Jumalansynnyttäjältä, ainaiselta Neitseeltä Marialta. Ristiinnaulitsemisessa kuolemallaan hän voitti kuoleman, ”polki rikki kuoleman”, yhtenä pyhän Kolminaisuuden kolmesta persoonana Häntä kunnioitetaan Isän ja Pyhän Hengen kanssa Kristus Jumalana.
Veisu ylistää todellista meille ilmestynyttä, lihaksi tullutta Jumalaa, joka tarjoaa koko ihmiskunnalle pelastuksen mahdollisuuden. Terminä 'ainoa Poika / ainosyntyinen Poika / monogenes Gios' on mukana myös vuonna 325 Nikeassa hyväksytyssä uskontunnustuksessa ja sitä hieman myöhemmin täydennetyssä, käytössämme olevassa nikealais-konstantinopolilaisessa uskontunnustuksessa.
Katso myös
- Jopi Harrin Gerasimovskij-sävelmän mukaan sovittama: Jumalan ainokainen kuolematon Poika