Pitirim Permiläinen

Tšudovin ylienkeli Mikaelin ihmeen luostarin arkkimandriitta Pitirim jatkoi pyhän Gerasimin kuoltua 1441 hänen työtään Permin ja Ustjugin piispana. Hänenkään toimintakautena mansit (vogulit) eivät lopettaneet hyökkäyksiään rauhaa rakastavien komien (syrjäänien) asuinseuduille, Permin uudisasutuksille. Myös pyhittäjä Pitirim seisoi joukkojensa tukena, kuten hänen edeltäjänsä pyhä Gerasim oli tehnyt.

Vuonna 1447 hän henkilökohtaisesti vetosi Moskovan suurruhtinaaseen Vasili II:een (Vasili II Vasiljevitš Sokea vv. 1415-1462), jotta hän auttaisi komeja (syrjäänejä). Pyhittäjä vieraili usein johtamiensa kristittyjen luona, jotka olivat hajaantuneet hajalleen ympäsi laajaa aluetta, opettaen heille Jumalan Sanaa ja auttaen heitä vastoinkäymisissään. Hän ryhtyi myös laajoihin järjestelyihin tehden matkoja myös mansien (vogulien) keskuuteen ja vieden heillekin Jumalan sanaa. Näillä matkoillaan hän toistuvasti oli hengenvaarassa ja hän monella tapaa sai kärsiä kaikenlaisista kieltäymyksistä. Pyhittäjä ei kuitenkaan hellittänyt näissä pyrkimyksissään, vaan hän kaikesta huolimatta valisti ja opetti kansaa heidän kodeissaan, kirkoissa ja jopa ulkona avoimilla paikoilla.

Hänen saarnamatkojensa johdosta useat mansit (vogulit), jotka asuivat pitkin Petšora-joen rantoja, kääntyivät kristinuskoon. Tämän vuoksi hänen toimintansa herätti vihaa mansien johtajassa Asykissa. Vaikka aluksi pyhittäjä Pitirim oli saanut Asykin kanssa aikaan sopimuksen, jolla Asyk lupasi olla hyökkäämättä komien (syrjäänien) kimppuun, Asyk myöhemmin rikkoi lupauksensa ja hyökkäsi vuonna 1455 Perminmaahan ja myös pyhittäjä Pitirim koki marttyyrikuoleman hänen olleessaan toimittamassa rukouspalvelusta eli molebenia elokuun 19. päivänä 1455 seudun pääkaupungin Ust-Vymin lähistöllä.

Muistopäivä

Pyhittäjän reliikit ovat Jumalansynnyttäjän ilmestyksen kirkossa Ust-Vymissä Vologdan alueella. Pyhää Pitirimiä muistellaan ortodoksisessa kirkossa yhdessä Permin toisten piispojen Gerasimin ja Joonan kanssa heidän apostolisesta työstään ja aktiivisuudestaan komien (syrjäänien) parissa tammikuun 29. päivänä. Hänen omaa muistopäiväänsä vietetään eräissä paikalliskirkoissa myös elokuun 19. päivänä, hänen kuolinpäivänään.

Tämän lisäksi Karjalan valistajiin luettavaa pyhää Pitirimia muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina vuosittain lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.

HAP

Katso myös

• Pyhä Gerasim, Permin piispa
• Pyhä Joona, Permin piispa

Kirjallisuutta

• Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - tammikuu
  • Pyhät Gerasim, Pitirim ja Joona, Permin piispat ss. 460 - 462

---

Syrjäänit (lainaus suomalaisesta wikipediasta):

Komit eli syrjäänit ja komipermjakit ovat Jäämereen laskevien suurten jokien varsilla Ural-vuoriston länsipuolella eläviä suomalais-ugrilaisia ihmisiä. Komisyrjäänit elävät pääasiassa Komin tasavallassa, mutta myös Kuolan niemimaalla, Arkangelin alueella ja Uralin itäpuolella Länsi-Siperiassa. Komisyrjäänejä on noin 345 000 henkeä.

Omaa kieltään puhuvat komipermjakkeja on noin 152 000 henkeä. He asuvat pääasiassa Komin tasavallan eteläpuolella Permin Komin piirikunnassa. Permi-nimitys liittyy käsitteesen Perman alue. Usein on spekuloitu, että skandinaavissa saagoissa mainitulla Bjarmian maalla ja sen bjarmeiksi kutsutuilla asukkailla oli jokin yhteys Permaan ja permiläisiin.

Vogulit

Mansit eli vogulit ovat suomalais-ugrilainen kansa, joka kuuluu sen ugrilaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä ovat hanti ja unkari. Mansin kielen taitajia kutsutaan manseiksi tosin myös vanhempi vogulit -termikin on käytössä. Mansia puhutaan Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Ob-joen varren kylissä ja Sverdlovskin alueella Venäjällä.

Perm (lainaus suomalaisesta wikipediasta):

Perm on entinen kuvernementti Venäjällä Itä-Euroopassa ja Luoteis-Aasiassa Uralvuoriston molemmin puolin. Kuvernementin pinta-ala oli 188 335 km² ja vuonna 1923 siellä oli 1 967 044 asukasta. Kuvernementin pääkaupunki oli Perm.

Permin kuvernementti oli perustettu Perman eteläosaan, alueelle joka alun perin oli ollut komien eli syrjäänien ja mansien eli vogulien asuinaluetta. Permin kuvernementti liitettiin 1920-luvulla Uralin alueeseen. Nykyisin sen alue kuuluu pääasiassa Permin aluepiiriin ja Sverdlovskin alueeseen. (kts. koko artikkeli)

Perm perustettiin 17. toukokuuta 1723 ja siitä tuli kaupunki 1781. Perm oli aikoinaan laajan Permin kuvernementin pääkaupunki. Vuonna 1940 Perm yhdistettiin läheisen Molotovilikan kaupungin kanssa ja sen nimeksi tuli Molotov. Vuodesta 1957 kaupungin nimenä on ollut jälleen Perm.