Ero sivun ”Ortodoksiset kirkot” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
| '''asia''' || '''ortodoksinen''' || '''roomalaiskatolinen''' |
| '''asia''' || '''ortodoksinen''' || '''roomalaiskatolinen''' |
||
|- |
|- |
||
| ''Usko'' || [[Pyhä Henki]] lähtee [[Isä (Jumala)]]|Isästä || Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta |
| ''Usko'' || [[Pyhä Henki]] lähtee [[Isä (Jumala)]]|Isästä || Pyhä Henki lähtee Isästä ja [[Jeesus|Pojasta]] |
||
|- |
|- |
||
| || ei kiirastulta || kiirastuli) |
| || ei kiirastulta || kiirastuli) |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
| ''[[Ehtoollinen]]'' || hapatettu leipä || happamaton leipä |
| ''[[Ehtoollinen]]'' || hapatettu leipä || happamaton leipä |
||
|- |
|- |
||
| || leipä ja viini kaikille || maallikoille vain leipä, vuodesta 1963 lähtien myös viinin jakaminen on mahdollista |
|||
| asia 4 || ''O''(''n'') || ''O''(1) |
|||
|- |
|- |
||
| ''[[Mirhalla voitelu]]'' || heti kasteen jälkeen || konfirmaation yhteydessä n. 7-vuotiaille |
|||
| asia 5 || ''O''(''n'' log ''n'') || ''O''(''n'') |
|||
|- |
|- |
||
| ''Kirkon johtajuus'' || itsenäisiä [[paikalliskirkko]]ja || [[paavi]] on koko kirkon johtaja [[Pietari (apostoli)|apostoli Pietarin]] seuraajana ja Kristuksen sijaisena |
|||
| asia 2 || ''O''(''n'') || ''O''(''n'') |
|||
|- |
|- |
||
| ''[[Pappeus|Papisto]]'' || yleensä naimisissa || naimattomia (''[[Selibaatti|selibaatissa]]'') |
|||
| asia 3 || ''O''(''n'') || ''O''(log ''n'') |
|||
|- |
|- |
||
| ''Kieli'' || kansankielet, toisissa maissa käytetään vanhoja kielimuotoja || latina, mutta vuoden 1963 jälkeen kansankielet |
|||
| asia 4 || ''O''(''n'') || ''O''(1) |
|||
|- |
|||
| asia 5 || ''O''(''n'' log ''n'') || ''O''(''n'') |
|||
|- |
|- |
||
|} |
|} |
||
Versio 20. tammikuuta 2009 kello 20.33
Ortodoksisiksi kirkoiksi kutsutaan tässä niitä kirkkoja, jotka jakavat keskenään saman uskon ja samat sakramentit sekä bysanttilaisen liturgian, kanonisen ja hengellisen tradition (perimätiedon).
Kaikki ortodoksiset kirkot tunnustavat seitsemän ekumeenista eli yleistä kirkolliskokousta ja niiden päätökset. Näillä ortodoksisilla kirkoilla on ollut noiden kirkolliskokousten jälkeen omia yleisiä paikallisia kirkolliskokouksiansa, jotka ne kaikki myös tunnustavat.
Tätä ryhmää kutsutaan usein etenkin muissa kielissä itäisiksi ortodokseiksi erotuksena orientaaliortodokseista.
Kaikki nämä kirkot tunnustavat kirkolliskokouksissa määritellyn ekumeenisen patriarkan aseman, "primus inter pares", paras vertaistensa joukossa, kuvainnollisen kunnia-aseman kirkon hierarkiassa. Silti Konstantinopolin ekumeenisella patriarkalla ei ole valtaa ylitse muiden itsenäisten paikalliskirkkojen.
Tästä kirkkoyhteisöstä erosi vuonna 1054 Rooman patriarkaatti, josta muodostui sittemmin paavin johtama roomalaiskatolinen kirkko, jonka keskuspaikka on Vatikaanissa. Tärkeimmäksi teologiseksi syyksi on mainittu ns. filioque-kiistan eli lähteekö Pyhä Henki Isästä, kuten ortodoksit opettavat vai vain Isästä ja Pojasta, kuten roomalaiskatolinen kirkko opettaa. Todellisempia syitä kirkkojen eroon lienevät kuitenkin muut syyt, kuten piispojen keskinäinen valtataistelu ja etenkin myöhemmät roomalaiskatolisten tekemät väkivaltaiset, ortodoksien alueillekin ulottuneet ristiretket.
Kirkkojen erot
Oheisessa luettelossa on koottuina joitain ortodoksisen ja roomalaiskatolisen kirkon eroavuuksia (lähde: Tapani Kärkkäinen / Kirkon historia)
| asia | ortodoksinen | roomalaiskatolinen |
| Usko | Pyhä Henki lähtee Isä (Jumala)|Isästä | Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta |
| ei kiirastulta | kiirastuli) | |
| Ehtoollinen | hapatettu leipä | happamaton leipä |
| leipä ja viini kaikille | maallikoille vain leipä, vuodesta 1963 lähtien myös viinin jakaminen on mahdollista | |
| Mirhalla voitelu | heti kasteen jälkeen | konfirmaation yhteydessä n. 7-vuotiaille |
| Kirkon johtajuus | itsenäisiä paikalliskirkkoja | paavi on koko kirkon johtaja apostoli Pietarin seuraajana ja Kristuksen sijaisena |
| Papisto | yleensä naimisissa | naimattomia (selibaatissa) |
| Kieli | kansankielet, toisissa maissa käytetään vanhoja kielimuotoja | latina, mutta vuoden 1963 jälkeen kansankielet |