Ero sivun ”Georgios Voittaja” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Georgios_001.jpg|thumb|Georgios Voittaja. (Kuva © Pyykkönen)]][[Marttyyri|Suurmarttyyri]] '''Georgios Voittaja''' on ortodoksisen kirkon tärkeä [[pyhä |
[[Kuva:Georgios_001.jpg|thumb|Georgios Voittaja. (Kuva © Pyykkönen)]][[Marttyyri|Suurmarttyyri]] '''Georgios Voittaja''' on ortodoksisen kirkon tärkeä [[pyhä]], ortodoksisen kalenterin mukaan hänen [[muistopäivä]]änsä vietetään 23. huhtikuuta. Nimi tulee kreikkalaisista sanoista "ge" = maa ja "ergon" = työ ja merkitsee talonpoikaa. Georgios Voittaja on kunnioitetuimpia sotilaspyhiä niin Kreikassa kuin Venäjälläkin. |
||
== Georgios Voittaja ikoneissa == |
|||
Kuuluisaan novgorodilaiseen Georgios Voittaja -[[ikoni]]in on kuvattu pyhän legendasta tunnetuin episodi. Ikonin kohtaus perustuu taruun, jossa Pyhä Georgios pelastaa epäjumalia palvovan kuningas Selbiuksen tyttären lohikäärmeelle uhrattavaksi joutumiselta. Peto vaati kaupunkilaislta uhria aina, kun he halusivat noutaa vettä kaivolta tai järveltä, jota lohikäärme vartioi. Uroteko sai kuningas Selbiuksen sekä kaikki kaupunkilaiset kääntymään kristinuskoon. |
|||
Georgios Voittaja on kuvattu ikoneissa sotilaana 600-luvulta asti ja 1100-luvulla ilmestyi aihe, jossa lohikäärmeen lähestyessä nuorta tyttöä paikalle ilmestyy Pyhä Georgios ratsailla, sotilasunivormussa ja hulmuavassa viitassa, taltuttaa hirviön ''Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen'' ja lävistää maassa makaavan siivellisen lohikäärmeen keihäällään. Rauhallinen ilme pyhän kasvoilla on ristiriidassa hevosen pillastuneen asennon ja liskon kammottavan olemuksen kanssa. |
Georgios Voittaja on kuvattu ikoneissa sotilaana 600-luvulta asti ja 1100-luvulla ilmestyi aihe, jossa lohikäärmeen lähestyessä nuorta tyttöä paikalle ilmestyy Pyhä Georgios ratsailla, sotilasunivormussa ja hulmuavassa viitassa, taltuttaa hirviön ''Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen'' ja lävistää maassa makaavan siivellisen lohikäärmeen keihäällään. Rauhallinen ilme pyhän kasvoilla on ristiriidassa hevosen pillastuneen asennon ja liskon kammottavan olemuksen kanssa. |
||
Ikonikuvassa lohikäärme oli pakanuuden ja maagisten voimien symboli ja Georgios, Kristuksen soturi, voitti pimeyden. Kyseistä ikonia käytettiin Venäjän kirkon lähetystyössä 1300-luvulta alkaen pohjoisilla metsäseuduilla. Ratsastuskuvauksissa hevonen symboloi Jumalan asettamaa hengellistä ratsua. Kertomus ei kuvaa historiallista tapahtumaa vaan kuoleman jälkeistä ihmetekoa ja kuva on marttyyriuden symboli, jossa Kristus siunaa Georgiosta. Keihäs, joka tulee taivaasta ja lyö maahan pakanuuden ruhtinaan, ei ole surman ase vaan risti. Taistelun jälkeen paha sidotaan ja se on kirkon hallinnassa |
Ikonikuvassa lohikäärme oli pakanuuden ja maagisten voimien symboli ja Georgios, Kristuksen soturi, voitti pimeyden. Kyseistä ikonia käytettiin Venäjän kirkon lähetystyössä 1300-luvulta alkaen pohjoisilla metsäseuduilla. Ratsastuskuvauksissa hevonen symboloi Jumalan asettamaa hengellistä ratsua. Kertomus ei kuvaa historiallista tapahtumaa vaan kuoleman jälkeistä ihmetekoa ja kuva on marttyyriuden symboli, jossa Kristus siunaa Georgiosta. Keihäs, joka tulee taivaasta ja lyö maahan pakanuuden ruhtinaan, ei ole surman ase vaan risti. Taistelun jälkeen paha sidotaan ja se on kirkon hallinnassa [[sakramentti]]en kautta. Georgioksen taistelu lohikäärmettä vastaan kuvaa myös ihmisen taistelua omaa syntistä minäänsä vastaan. Georgios Voittaja muistuttaa siitä, että pahan kukistaminen on syytä alkaa omasta itsestä. |
||
Joissakin ikoneissa hevosen selässä Georgioksen takana istuva orja kuuluu toiseen traditioon, jonka mukaan orja oli juuri tarjoilemassa viiniä isännälleen kun |
Joissakin ikoneissa hevosen selässä Georgioksen takana istuva orja kuuluu toiseen traditioon, jonka mukaan orja oli juuri tarjoilemassa viiniä isännälleen kun Pyhä Georgios tuli vapauttamaan hänet. |
||
== Kirkot == |
|||
Eri puolilla maailmaa on lukemattomia ortodoksisia kirkkoja taivaallisen suojelijan, Georgios Voittajan, kunniaksi. Georgiassa, jonka toinen suojeluspyhä Georgios Voittaja on, kirkkoja on satoja. Suomessakin on Siilinjärvellä sijaitseva Suurmarttyyri Georgios Voittajan Kirkko. |
Eri puolilla maailmaa on lukemattomia ortodoksisia kirkkoja taivaallisen suojelijan, Georgios Voittajan, kunniaksi. Georgiassa, jonka toinen suojeluspyhä Georgios Voittaja on, kirkkoja on satoja. Suomessakin on Siilinjärvellä sijaitseva Suurmarttyyri Georgios Voittajan Kirkko. Myös Mikkelissä oli aikanaan (1908 - 1958) pyhälle suurmarttyyri Georgios Voittajalle omistettu sotilaskirkko, joka kuitenkin purettiin vuonna 1958. |
||
[[Käyttäjä:Soili|SM]] |
|||
[[Luokka:Marttyyrit]] |
[[Luokka:Marttyyrit]] |
||
[[Luokka:Pyhät]] |
[[Luokka:Pyhät]] |
||
Versio 25. tammikuuta 2009 kello 17.07
Suurmarttyyri Georgios Voittaja on ortodoksisen kirkon tärkeä pyhä, ortodoksisen kalenterin mukaan hänen muistopäiväänsä vietetään 23. huhtikuuta. Nimi tulee kreikkalaisista sanoista "ge" = maa ja "ergon" = työ ja merkitsee talonpoikaa. Georgios Voittaja on kunnioitetuimpia sotilaspyhiä niin Kreikassa kuin Venäjälläkin.
Georgios Voittaja ikoneissa
Kuuluisaan novgorodilaiseen Georgios Voittaja -ikoniin on kuvattu pyhän legendasta tunnetuin episodi. Ikonin kohtaus perustuu taruun, jossa Pyhä Georgios pelastaa epäjumalia palvovan kuningas Selbiuksen tyttären lohikäärmeelle uhrattavaksi joutumiselta. Peto vaati kaupunkilaislta uhria aina, kun he halusivat noutaa vettä kaivolta tai järveltä, jota lohikäärme vartioi. Uroteko sai kuningas Selbiuksen sekä kaikki kaupunkilaiset kääntymään kristinuskoon.
Georgios Voittaja on kuvattu ikoneissa sotilaana 600-luvulta asti ja 1100-luvulla ilmestyi aihe, jossa lohikäärmeen lähestyessä nuorta tyttöä paikalle ilmestyy Pyhä Georgios ratsailla, sotilasunivormussa ja hulmuavassa viitassa, taltuttaa hirviön Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja lävistää maassa makaavan siivellisen lohikäärmeen keihäällään. Rauhallinen ilme pyhän kasvoilla on ristiriidassa hevosen pillastuneen asennon ja liskon kammottavan olemuksen kanssa.
Ikonikuvassa lohikäärme oli pakanuuden ja maagisten voimien symboli ja Georgios, Kristuksen soturi, voitti pimeyden. Kyseistä ikonia käytettiin Venäjän kirkon lähetystyössä 1300-luvulta alkaen pohjoisilla metsäseuduilla. Ratsastuskuvauksissa hevonen symboloi Jumalan asettamaa hengellistä ratsua. Kertomus ei kuvaa historiallista tapahtumaa vaan kuoleman jälkeistä ihmetekoa ja kuva on marttyyriuden symboli, jossa Kristus siunaa Georgiosta. Keihäs, joka tulee taivaasta ja lyö maahan pakanuuden ruhtinaan, ei ole surman ase vaan risti. Taistelun jälkeen paha sidotaan ja se on kirkon hallinnassa sakramenttien kautta. Georgioksen taistelu lohikäärmettä vastaan kuvaa myös ihmisen taistelua omaa syntistä minäänsä vastaan. Georgios Voittaja muistuttaa siitä, että pahan kukistaminen on syytä alkaa omasta itsestä.
Joissakin ikoneissa hevosen selässä Georgioksen takana istuva orja kuuluu toiseen traditioon, jonka mukaan orja oli juuri tarjoilemassa viiniä isännälleen kun Pyhä Georgios tuli vapauttamaan hänet.
Kirkot
Eri puolilla maailmaa on lukemattomia ortodoksisia kirkkoja taivaallisen suojelijan, Georgios Voittajan, kunniaksi. Georgiassa, jonka toinen suojeluspyhä Georgios Voittaja on, kirkkoja on satoja. Suomessakin on Siilinjärvellä sijaitseva Suurmarttyyri Georgios Voittajan Kirkko. Myös Mikkelissä oli aikanaan (1908 - 1958) pyhälle suurmarttyyri Georgios Voittajalle omistettu sotilaskirkko, joka kuitenkin purettiin vuonna 1958.