Ero sivun ”Aleksanteri Nevski” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: '''Aleksanteri Nevski''' eli '''Pyhä Aleksanteri Nevalainen''' (ven. Александр Ярославич Невский, Aleksandr Jaroslavitš Nevski) (1219 Pereslavl-Zalesski –...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
[[Luokka: Pyhät]] |
[[Luokka: Pyhät]] |
||
[[Luokka: Venäläiset pyhät]] |
|||
Versio 8. helmikuuta 2009 kello 13.21
Aleksanteri Nevski eli Pyhä Aleksanteri Nevalainen (ven. Александр Ярославич Невский, Aleksandr Jaroslavitš Nevski) (1219 Pereslavl-Zalesski – 1263 Gorodets) on venäläinen kansallissankari ja pyhä, Novgorodin ruhtinas, myöhemmin Vladimirin suuriruhtinas. Hän on ainoa ortodoksinen pyhä joka on käynyt Suomessa, sotaretkellä Hämeenlinnan lähellä.
Aleksanteri Nevalaisen isän oli suuriruhtinas Jaroslav Vsevolodovits ja äiti ruhtinatar Foedosia, joka myöhemmin leskeksi jäätyään otti vastaan nunnavihkimyksen. Hurskaat vanhemmat kasvattivat Aleksanterin Jumalan pelossa. Hän oppi pienestä pitäen rakastamaan Kristusta, nauttimaan kirkkoveisujen kauneudesta, Pyhien Isien kirjoitukset olivat Aleksanterille läheisiä. Hänet tunnettiin lapsuudesta asti hiljaisena ja nöyränä ja kerrotaan, että kansa rakasti häntä hänen viisautensa ja rohkeutensa tähden.
Venäläisen sankarimyytin mukaan Novgorodin ruhtinas Aleksanteri joukkoineen löi sumun turvin ruotsalaiset, norjalaiset ja suomalaiset sotajoukot Nevan taistelussa 15.7.1240, tästä voitokkaasta taistelusta hän sai lisänimen Nevski (Nevalainen). Nimeä ei käytetty vielä Aleksanterin elinaikana. Kahta vuotta myöhemmin 1242 Aleksanteri löi saksalaisen kalparitarien hyökkäysarmeijan Peipsijärven jäällä.
Vaiherikkaiden vuosien jälkeen Aleksanterin terveys murtui ja hän tunsi kuolemansa lähestyvän. Volgan varrella Gorodetsissa hän asettui kuolinvuoteelleen, luopui maallisesta asemastaan ja otti vastaan vihkimyksen suuren skeeman munkiksi ja hän sai nimen Aleksi. Ennen loppuaan hän pyysi anteeksi kaikilta mukanaan olevilta ruhtinailta, pajareilta ja kansanmiehiltä ja antoi itse heille anteeksi. Marraskuun 14. päivänä vuonna 1263 osallistuttuaan pyhään ehtoolliseen Aleksanteri antoi sielunsa Jumalan käsiin 43 vuoden ikäisenä.
Pietariin rakennettiin vuonna 1717 Pyhän Aleksanteri-Nevskin kirkko, ja vuonna 1724 hänen pyhäinjäännöksensä siirrettiin sinne. Luostarin mahtavin kirkko on Pyhän Kolminaisuuden kirkko, jonka valmistuttua vuonna 1797 luostari sai lavra-statuksen.