Barnabas Apostoli

Apostoli Barnabaksesta sanotaan Raamatussa (Apt.4:36-37):

Myös Joosef, Kyproksesta kotoisin oleva leeviläinen, jota apostolit kutsuivat Barnabakseksi - nimi merkitsee: rohkaisija - myi omistamansa pellon ja toi rahat apostolien jaettavaksi.

Hän oli siis kyproslainen Leevin sukukuntaan kuulunut, alun perin nimeltään Joosef (joissakin lähteissä myös Justus), ja evankelista ja apostoli Markuksen serkku (Kol.4:10). Hän sai epäluuloiset Jerusalemin kristityt vakuuttuneiksi Saulin (Paavalin) kääntymyksestä, kun nämä eivät tahtoneet hyväksyä Saulia, joka oli ennen vainonnut kristittyjä (Apt.9:26-27).

Apostoli Barnabas oli Saulin, myöhemmältä nimeltään apostoli Paavalin työtoveri ja seurasi häntä useilla matkoilla. Apostolien teoissa on useita mainintoja näistä matkoista. Ikonionissa Paavali ja Barnabas käännyttivät suuren joukon kreikkalaisia ja juutalaisia, mutta juutalaiset, jotka eivät uskoneet, lietsoivat ihmisten suuttumusta veljiä vastaan ja kaupungin väki aikoi käydä apostolien kimppuun ja kivittää heidät, mutta he pääsivät pakenemaan (Apt.14:1-7). Kun Paavali paransi Lystrassa ramman, ihmiset luulivat apostoleita jumaliksi ja kutsuivat Barnabasta Zeukseksi ja Paavalia Hermekseksi. He saivat vaivoin estetyksi kansaa uhraamasta heille niin kuin pakanajumalille uhrataan (Apt.14:8-18).

Ilmeisesti Barnabas perusti Kyprokselle myös seurakunnan, kuoli myöhemmin marttyyrikuoleman ja on haudattu Kyprokselle. Hautapaikka oli tuntematon satoja vuosia, vaikka haudalla tapahtui erilaisia ihmeitä. Vasta vuoden 451 ekumeenisen kirkolliskokouksen aikoihin apostoli Barnabas ilmestyi unessa arkkipiispa Anthemiokselle ja paljasti haudan sijainnin.

Tästä tapahtumasta alkaen Kyproksen kirkko on ollut itsenäinen autokefalinen kirkko ja noihin aikoihin se irtaantui kirkolliskokouksen päätöksellä Antiokian patriarkaatista.

Barnabaksen viimeinen tehtävä oli sovitella riidassa siitä, pitikö pakanuudesta kristinuskoon kääntyneet ympärileikata ja pitikö heidän noudattaa juutalaisten ruokamääräuksiä ja muuta Mooseksen lakia. Apostolit kokoontuivat Jerusalemiin päättämään asiasta, ja Pietarin, Barnabaksen, Paavalin ja Jaakobin, Herran veljen, puheiden jälkeen päädyttiin siihen, että ei-juutalaisilta vaadittiin vain epäjumalille uhrarun lihan, veren ja haureuden välttämistä (Apt. luvut 15-16).

HAP