Ero sivun ”Markus Askeetti” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: thumb|Markus Askeetti (© Pyykkönen) Luokka:Pyhät Luokka:Tyngät) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Markos01.jpg|thumb|Markus Askeetti (© Pyykkönen)]] |
[[Kuva:Markos01.jpg|thumb|Markus Askeetti (© Pyykkönen)]] |
||
Kunnioitettu jumalankantajaisä, pyhä '''Markus Askeetti''' syntyi Ateenassa 5. vuosisadalla ja asui [[munkki]]na Egyptin erämaassa. Hänen muistelupäivänsä ortodoksisessa kirkossa on maaliskuun 5. päivänä. |
|||
Pyhää Markusta kunnioitetaan [[kilvoittelija]]na ja ihmeidentekijänä ja häntä kutsutaan joissakin lähteissä myös nimellä '''Markus Paastoaja'''. Ollessaan noin neljänkymmenen vuoden ikäinen pyhä [[Johannes Krysostomos]] vihki hänet munkiksi ja hänen sanotaan sitten viettäneen noin 60 vuotta Nitrian erämaassa Egyptissä paastoten ja rukoillen sekä kirjoittaen useita hengellisiä teoksia, jotka käsittelivät sielun pelastumista. Hänen kerrotaan osanneen ulkoa kaikki Pyhän [[Raamattu|Raamatun]] kirjoitukset. Hän oli armollinen ja laupias ja hän itki paljon erilaisia onnettomuuksia, joita hän kuitenkin piti Jumalan luomistyön tuloksena. |
|||
Kerrotaan hurskasta tarinaa siitä, kun hän kerran itki pienen hyeenan pennun sokeutta ja rukoili Jumalalta, että pentu saisi näkönsä takaisin. Näin tapahtui ja hyeenaemo toi tämän tapahtuman jälkeen pyhälle kiitoksena lampaannahkoja. Pyhä komensi kuitenkin hyeenaa, ettei tämä saisi tappaa köyhien ihmisten lampaita. |
|||
Hän sai [[Ehtoollinen|Ehtoollisen]] [[enkeli]]en käsistä. Hänen [[opetuspuhe]]ensa käsittelivät hengellistä lakia, katumusta, kohtuullisuutta ja ne ovat saaneet oman merkittävän osa Kirkon hengellisessä kirjallisuudessa. Myös patriarkka [[Fotios Suuri]] aikanaan ylisti näitä kirjoituksia. |
|||
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
|||
[[Luokka:Pyhät]] |
[[Luokka:Pyhät]] |
||
[[Luokka: |
[[Luokka:Kreikkalaiset pyhät]] |
||
Versio 9. huhtikuuta 2009 kello 05.45
Kunnioitettu jumalankantajaisä, pyhä Markus Askeetti syntyi Ateenassa 5. vuosisadalla ja asui munkkina Egyptin erämaassa. Hänen muistelupäivänsä ortodoksisessa kirkossa on maaliskuun 5. päivänä.
Pyhää Markusta kunnioitetaan kilvoittelijana ja ihmeidentekijänä ja häntä kutsutaan joissakin lähteissä myös nimellä Markus Paastoaja. Ollessaan noin neljänkymmenen vuoden ikäinen pyhä Johannes Krysostomos vihki hänet munkiksi ja hänen sanotaan sitten viettäneen noin 60 vuotta Nitrian erämaassa Egyptissä paastoten ja rukoillen sekä kirjoittaen useita hengellisiä teoksia, jotka käsittelivät sielun pelastumista. Hänen kerrotaan osanneen ulkoa kaikki Pyhän Raamatun kirjoitukset. Hän oli armollinen ja laupias ja hän itki paljon erilaisia onnettomuuksia, joita hän kuitenkin piti Jumalan luomistyön tuloksena.
Kerrotaan hurskasta tarinaa siitä, kun hän kerran itki pienen hyeenan pennun sokeutta ja rukoili Jumalalta, että pentu saisi näkönsä takaisin. Näin tapahtui ja hyeenaemo toi tämän tapahtuman jälkeen pyhälle kiitoksena lampaannahkoja. Pyhä komensi kuitenkin hyeenaa, ettei tämä saisi tappaa köyhien ihmisten lampaita.
Hän sai Ehtoollisen enkelien käsistä. Hänen opetuspuheensa käsittelivät hengellistä lakia, katumusta, kohtuullisuutta ja ne ovat saaneet oman merkittävän osa Kirkon hengellisessä kirjallisuudessa. Myös patriarkka Fotios Suuri aikanaan ylisti näitä kirjoituksia.