Ristisaatto

Ristisaatto Uspenskin katedraalissa Helsingissä.
(kuva © Efesolainen)

Ristisaatto on kirkkokansan tekemä saatto, jossa voidaan esim. kierää kirkkoa tai kulkea johonkin kirkolliseen kohteeseen muualla. Saatolla on pitkät aina varhaiskristillisyyteen asti ulottuvat perinteensä, jolloin mm. kastetut kulkivat saatossa.

Tunnetuin ristisaatoista lienee pääsiäisenä suoritettava saatto, jossa kirkko kierretään ympäri vastapäivään keskiyöllä. Tällä saatolla kuvataan Kristuksen haudalle mirhaa tuovien naisten matkaa.

Ristisaattoja voidaan järjestää myös esim. kirkon praasniekkapäivänä eli temppelijuhlapäivänä. Joskus ristisaatto järjestetään myös esim. jonkin kuuluisan tai kirkon oman ikonin muistopäivänä.

Kristuksen kastepäivä tammikuun 6. päivä eli teofania on myös ristisaattopäivä. Silloin suoritetaan usein vedenpyhitys jossain kirkon lähistöllä sijaitsevan avoveden äärellä ja sinne mennään ristisaatossa..

Ristisaatossa kirkkokansa kulkee neli-viis-jonossa papiston kanssa lyhdynkantajan, ristinkantajan, pitkien tankojen päässä olevien kirkkolippujen eli horugvien ja ikonien kantajien johtamana. Kirkkokuoro laulaa saaton aikana kirkkolauluja.

Kuka tahansa - myös ei ortodoksi - voi osallistua ristisaattoon kuten tietysti myös koko jumalanpalvelukseen. Pääsiäisenä kädessä voi olla tuohus eli kirkkokynttilä, niitä voi ostaa kirkosta. Myös kuoron laulamiin lauluihin voi osallistua ja eritoten Herran pääsiäisenä on suotavaakin laulaa mukana Pääsisäistroparia. Mikäli jumalanpalveluksessa jaetaan ehtoollinen, siihen saavat osallistua vain ortodoksisen kirkon jäsenet.

Hannu Pyykkönen