Toiminnot

Ero sivun ”Skiitta” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Skiitta''' (venäjäksi: ''skit'', kreikaksi: ''skiti'', englanniksi: ''skete'') on tyypillisesti sen varhaisimmassa muodossaan pienen kirkon ympärille ryhmittyneiden [[Kelja|keljoissa]] asuvien yleensä [[munkki]]en yhteisö, kilvoituspaikka, eräänlainen [[Luostari|pienoisluostari]], joka kuuluu jonkun suuremman luostarin alaisuuteen. Munkit elävät skiitoissa joko [[Kinobia|kinobioottisessa yhteisössä]] tai [[erakko]]ina, jolloin jokainen harrastaa omaa rukoussääntöään ja elää erillään muista.
'''Skiitta''' (venäjäksi: ''skit'', kreikaksi: ''skiti'', englanniksi: ''skete'') on tyypillisesti sen varhaisimmassa muodossaan pienen kirkon ympärille ryhmittyneiden [[Kelja|keljoissa]] asuvien yleensä [[munkki]]en yhteisö, kilvoituspaikka, eräänlainen [[Luostari|pienoisluostari]], joka kuuluu jonkun suuremman [[luostari]]n alaisuuteen. Munkit elävät skiitoissa joko [[Kinobia|kinobioottisessa yhteisössä]] tai [[erakko]]ina, jolloin jokainen harrastaa omaa [[Rukouspalveluksia ja -sääntöjä|rukoussääntöään]] ja elää erillään muista.


Usein skiitoista kasvaa aikaa myöten suuriakin luostariyhteisöjä, joilla olisi käytännössä mahdollisuus myös elää itsenäistä pääluostarista riippumatonta elämää, mutta esim. luostarien ohjesäännöt tai muut vastaavat säädökset estävät sen.
Usein skiitoista kasvaa aikaa myöten suuriakin luostariyhteisöjä, joilla olisi käytännössä mahdollisuus myös elää itsenäistä pääluostarista riippumatonta elämää, mutta esim. luostarien ohjesäännöt tai muut vastaavat säädökset estävät sen.

Versio 8. elokuuta 2009 kello 20.59

Skiitta (venäjäksi: skit, kreikaksi: skiti, englanniksi: skete) on tyypillisesti sen varhaisimmassa muodossaan pienen kirkon ympärille ryhmittyneiden keljoissa asuvien yleensä munkkien yhteisö, kilvoituspaikka, eräänlainen pienoisluostari, joka kuuluu jonkun suuremman luostarin alaisuuteen. Munkit elävät skiitoissa joko kinobioottisessa yhteisössä tai erakkoina, jolloin jokainen harrastaa omaa rukoussääntöään ja elää erillään muista.

Usein skiitoista kasvaa aikaa myöten suuriakin luostariyhteisöjä, joilla olisi käytännössä mahdollisuus myös elää itsenäistä pääluostarista riippumatonta elämää, mutta esim. luostarien ohjesäännöt tai muut vastaavat säädökset estävät sen.

Hengellinen isä tai miesluostarin johtaja, igumeni tai naisluostarissa igumenia, johtaa skiitan ja koko yhteisön hengellisiä ponnisteluja. Skiitoissa saatetaan tehdä myös erilaisia käsitöitä tai muita omalle skiitalle tai pääluostarille tärkeitä töitä ja usein skiitat ovat erikoistuneet näissä töissä tekemään erilaisia asioita pääluostarin tarpeitten mukaan, kuten esim. ikonimaalausta, viljelyä, korjaustöitä, tekstiilejä, kultauksia, jne.