Ero sivun ”Dionysios Areopagita” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Dionysios oli varttunut ja käynyt koulunsa Ateenassa, missä hän sai perinteisen kreikkalaisen kasvatuksen. Myöhemmin hän meni Egyptiin, jossa hän opiskeli astronomiaa Heliopoliksessa. Ateenaan paluunsa jälkeen hänet valittiin areopagin jäseneksi. |
Dionysios oli varttunut ja käynyt koulunsa Ateenassa, missä hän sai perinteisen kreikkalaisen kasvatuksen. Myöhemmin hän meni Egyptiin, jossa hän opiskeli astronomiaa Heliopoliksessa. Ateenaan paluunsa jälkeen hänet valittiin areopagin jäseneksi. |
||
Apostoli Paavalin julistaessa evankeliumia Areen kukkulalla Dionysios kääntyi kristityksi ja seurasi muutaman vuoden apostoli Paavalia hänen lähetysmatkoillaan. Myöhemmin Paavali valitsi hänet Ateenan kaupungin piispaksi. Dionysioksen sanotaan olleen paikalla vuonna 57 Jumalansynnyttäjän hautajaisissa. Paavalin kuoltua Dionysios halusi jatkaa apostolin työtä ja siksi hän yhdessä pappi Rusticuksen ja diakoni Eleutherioksen kanssa meni lanteen - Roomaan, Saksaan, Espanjaan ja Ranskaan - saarnaamaan. Ranskassa he joutuivat vankilaan, jossa he kokivat marttyyrikuoleman, kun heidän kaulansa katkaistiin. Vanhan hurskaan tarinan mukaan pyhä Dionysios otti päänsä ylös, jatkoi matkaansa kirkkoon ja kaatui vasta siellä kuolleena maahan. Saman tarinan mukaan hurskas nainen nimeltään Catulla hautasi pyhän [[Reliikki|reliikit]]. |
Apostoli Paavalin julistaessa evankeliumia Areen kukkulalla Dionysios kääntyi kristityksi ja seurasi muutaman vuoden apostoli Paavalia hänen lähetysmatkoillaan. Myöhemmin Paavali valitsi hänet Ateenan kaupungin piispaksi. Dionysioksen sanotaan olleen paikalla vuonna 57 Jumalansynnyttäjän hautajaisissa. Paavalin kuoltua Dionysios halusi jatkaa apostolin työtä ja siksi hän yhdessä pappi Rusticuksen ja diakoni Eleutherioksen kanssa meni lanteen - Roomaan, Saksaan, Espanjaan ja Ranskaan - saarnaamaan. Ranskassa he joutuivat vankilaan, jossa he kokivat marttyyrikuoleman, kun heidän kaulansa katkaistiin. Vanhan hurskaan tarinan mukaan pyhä Dionysios otti päänsä ylös, jatkoi matkaansa kirkkoon ja kaatui vasta siellä kuolleena maahan. Saman tarinan mukaan hurskas nainen nimeltään Catulla hautasi pyhän [[Reliikki|reliikit]]. Tarinan mukaan Dionysios kuoli Luteniassa (joka on Pariisin vanha nimi) vuonna 96 Rooman keisari Dometianuksen (81-96) hallituskaudella. Kuitenkin useat oppineet ja teologit uskovat, että pyhä Dionysios Areopagita ei kuollut Galliassa (Ranskassa) ja tämä pyhä Dionysios (Denis Pariisilainen) on toinen pyhä. |
||
Myöhemmin noin 400-500-lukujen vaihteessa ilmestyi kristilliseen mystiikkaan liittyviä kirjoituksia (muun muassa ''Corpus Areopagiticum''), joiden kirjoittajaksi oli merkitty Dionysios Areopagita. Kyseessä ei kuitenkaan ole alkuperäinen Ateenan piispa Dionysios vaan ''pseudonyymi'', salanimellä kirjoittava henkilö, josta käytetään nykyisin nimeä ''Pseudo-Dionysios Areopagita''. Eräs kiistanalainen tutkimus esittää, että Pseudo-Dionysios Areopagita olisi ollut todellisuudessa ''Pietari Iberialainen''. |
Myöhemmin noin 400-500-lukujen vaihteessa ilmestyi kristilliseen mystiikkaan liittyviä kirjoituksia (muun muassa ''Corpus Areopagiticum''), joiden kirjoittajaksi oli merkitty Dionysios Areopagita. Kyseessä ei kuitenkaan ole alkuperäinen Ateenan piispa Dionysios vaan ''pseudonyymi'', salanimellä kirjoittava henkilö, josta käytetään nykyisin nimeä ''Pseudo-Dionysios Areopagita''. Eräs kiistanalainen tutkimus esittää, että Pseudo-Dionysios Areopagita olisi ollut todellisuudessa ''Pietari Iberialainen''. |
||
Versio 15. elokuuta 2009 kello 08.58
Dionysios Areopagita (kreikaksi: Διονύσιος ὁ Ἀρεοπαγίτης) oli Ateenan areiopagin (kreikaksi: Ἄρειος πάγος / Áreios págos eli Areen kukkula) eli kreikkalaisen mytologian Ares-jumalalle omistetun kukkulan mukaan nimensä saaneen tuomioistuimen jäsen ensimmäisellä vuosisadalla. Raamatun Apostolien tekojen mukaan hän kääntyi kristityksi apostoli Paavalin vaikutuksesta (Apt.17:34). Tunnetun kirkkohistorioitsijan Eusebiuksen mukaan (Eusebios lainaa Dionysios Korinttolaista) Dionysios Areopagitasta tuli myöhemmin Ateenan piispa.
Dionysios oli varttunut ja käynyt koulunsa Ateenassa, missä hän sai perinteisen kreikkalaisen kasvatuksen. Myöhemmin hän meni Egyptiin, jossa hän opiskeli astronomiaa Heliopoliksessa. Ateenaan paluunsa jälkeen hänet valittiin areopagin jäseneksi.
Apostoli Paavalin julistaessa evankeliumia Areen kukkulalla Dionysios kääntyi kristityksi ja seurasi muutaman vuoden apostoli Paavalia hänen lähetysmatkoillaan. Myöhemmin Paavali valitsi hänet Ateenan kaupungin piispaksi. Dionysioksen sanotaan olleen paikalla vuonna 57 Jumalansynnyttäjän hautajaisissa. Paavalin kuoltua Dionysios halusi jatkaa apostolin työtä ja siksi hän yhdessä pappi Rusticuksen ja diakoni Eleutherioksen kanssa meni lanteen - Roomaan, Saksaan, Espanjaan ja Ranskaan - saarnaamaan. Ranskassa he joutuivat vankilaan, jossa he kokivat marttyyrikuoleman, kun heidän kaulansa katkaistiin. Vanhan hurskaan tarinan mukaan pyhä Dionysios otti päänsä ylös, jatkoi matkaansa kirkkoon ja kaatui vasta siellä kuolleena maahan. Saman tarinan mukaan hurskas nainen nimeltään Catulla hautasi pyhän reliikit. Tarinan mukaan Dionysios kuoli Luteniassa (joka on Pariisin vanha nimi) vuonna 96 Rooman keisari Dometianuksen (81-96) hallituskaudella. Kuitenkin useat oppineet ja teologit uskovat, että pyhä Dionysios Areopagita ei kuollut Galliassa (Ranskassa) ja tämä pyhä Dionysios (Denis Pariisilainen) on toinen pyhä.
Myöhemmin noin 400-500-lukujen vaihteessa ilmestyi kristilliseen mystiikkaan liittyviä kirjoituksia (muun muassa Corpus Areopagiticum), joiden kirjoittajaksi oli merkitty Dionysios Areopagita. Kyseessä ei kuitenkaan ole alkuperäinen Ateenan piispa Dionysios vaan pseudonyymi, salanimellä kirjoittava henkilö, josta käytetään nykyisin nimeä Pseudo-Dionysios Areopagita. Eräs kiistanalainen tutkimus esittää, että Pseudo-Dionysios Areopagita olisi ollut todellisuudessa Pietari Iberialainen.
Ortodoksinen kirkko muistelee pappismarttyyri Dionysios Areopagitaa vuosittain lokakuun 3. päivänä.