Ero sivun ”Kosmologia” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kosmologia''' (kreikaksi: ''κοσμολογία'', oppi järjestyksestä, ''κόσμος'' / kosmos, maailmankaikkeus ja ''λογία'' / logia, oppi) on tiedettä, joka tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa. Se keskittyy eritoten ''kaikkeuden alkuperään liittyviin kysymyksiin''. |
'''Kosmologia''' (kreikaksi: ''κοσμολογία'', oppi järjestyksestä, ''κόσμος'' / kosmos, maailmankaikkeus ja ''λογία'' / logia, oppi) on tiedettä, joka tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa. Se keskittyy eritoten ''kaikkeuden alkuperään liittyviin kysymyksiin''. |
||
Nykyään kosmologia liitetään myös tähtitieteeseen ja fysiikkaan, joten |
Nykyään kosmologia liitetään myös tähtitieteeseen ja fysiikkaan, joten kosmologian katsotaan usein olevan molempien tieteiden alahaara. |
||
Aiemmin filosofialla oli kosmologiassa vankempi asema. Filosofiassa kosmologia on ollut yksi metafysiikan haara. |
Aiemmin filosofialla ja teologialla oli kosmologiassa vankempi asema, fysiikkaa siitä oikeastaan tuli vasta 1900-luvulla. Filosofiassa kosmologia on ollut yksi metafysiikan haara. Sillä on voitu tarkoittaa ensiksi vain luonnon olemisen tutkimista. Toiseksi sillä on voitu tarkoittaa itse olemisen olemuksen tutkimista. Viimeksi mainitussa mielessä se on laajentunut myös kysymykseksi jumaluuden olemuksesta, luontoon kuulumattomasta itsenäisestä substanssista, perusosasta. |
||
Keskiajalla metafysiikka laajeni itse olemisen tutkimiseksi. Filosofinen ''olemisen käsite'' ja teologinen ''jumaluuden käsite'' yhdistyivät ''kosmologisessa argumentissa'', kun Jumala käsitettiin kaiken olevaisen ensimmäiseksi syyksi ja myös päämääräsyyksi. Vaikka kosmologisessa argumentissa Jumalaa pidettiinkin kaiken olevan ensimmäisenä syynä, tämä ei tarkoittanut jumaluuden redusoimista, palauttamista alemmalle tasolle, olevaan eikä olevan syiden tutkimista teologisena kysymyksenä. Kosmologian pitkä perinne, joka on ollut yhteistä fysiikalle, filosofialle ja teologialle, osoittaa tieteenalojen välisten suhteiden hienosyisyyden. |
|||
Versio 15. elokuuta 2009 kello 13.52
Kosmologia (kreikaksi: κοσμολογία, oppi järjestyksestä, κόσμος / kosmos, maailmankaikkeus ja λογία / logia, oppi) on tiedettä, joka tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa. Se keskittyy eritoten kaikkeuden alkuperään liittyviin kysymyksiin.
Nykyään kosmologia liitetään myös tähtitieteeseen ja fysiikkaan, joten kosmologian katsotaan usein olevan molempien tieteiden alahaara.
Aiemmin filosofialla ja teologialla oli kosmologiassa vankempi asema, fysiikkaa siitä oikeastaan tuli vasta 1900-luvulla. Filosofiassa kosmologia on ollut yksi metafysiikan haara. Sillä on voitu tarkoittaa ensiksi vain luonnon olemisen tutkimista. Toiseksi sillä on voitu tarkoittaa itse olemisen olemuksen tutkimista. Viimeksi mainitussa mielessä se on laajentunut myös kysymykseksi jumaluuden olemuksesta, luontoon kuulumattomasta itsenäisestä substanssista, perusosasta.
Keskiajalla metafysiikka laajeni itse olemisen tutkimiseksi. Filosofinen olemisen käsite ja teologinen jumaluuden käsite yhdistyivät kosmologisessa argumentissa, kun Jumala käsitettiin kaiken olevaisen ensimmäiseksi syyksi ja myös päämääräsyyksi. Vaikka kosmologisessa argumentissa Jumalaa pidettiinkin kaiken olevan ensimmäisenä syynä, tämä ei tarkoittanut jumaluuden redusoimista, palauttamista alemmalle tasolle, olevaan eikä olevan syiden tutkimista teologisena kysymyksenä. Kosmologian pitkä perinne, joka on ollut yhteistä fysiikalle, filosofialle ja teologialle, osoittaa tieteenalojen välisten suhteiden hienosyisyyden.