Kyyros ja Johannes Palkattaparantajat

Pyhät Kyyros ja Johannes Palkattaparantajat, muistopäivä 31.1.
(Valokuva © Pyykkönen)

Pyhä Kyyros oli merkittävä aleksandrialainen lääkäri, joka oli syntynyt ja varttunut Aleksandriassa. Hän oli harras kristitty, joka hoiti sairaita ilman palkkaa, kristillisenä palveluna. Hän ei hoitanut ainoastaan fyysisesti sairaita vaan myös henkisesti sairaita ja hänen mielestään sielun sairaudet olivatkin kauheampia sairauksia kuin ruumiin sairaudet. Hän sanoi usein: ”Sen, joka haluaa välttää sairauksia, tulisi välttyä synnin tekemiseltä, koska synti on usein syynä ruumiin sairauksiin.”

Pyhä Kyyros

Ihisiä parantaessaan hän saarnasi evankeliumia ihmisille ja käännytti heitä kristinuskoon. Diocletianuksen (284-305) hallitusaikana hän joutui pakenemaan Arabiaan, missä hänet vihittiin munkiksi. Silti hän jatkoi sielläkin ihmisten hoitamista ja parantamista kaikissa sairauksissa myös rukouksen avulla, minkä armon hän oli saanut lahjaksi Jumalalta.

Pyhä Johannes

Edessan kaupungissa hän tapasi siellä silloin eläneen Johannes-nimisen sotilaan, joka oli myös harras kristitty. Kun vainot olivat alkaneet, Johanneskin pakeni ja meni ensin Jerusalemiin, missä hän kuuli puhuttavan Kyyroksesta. Hän alkoi etsiä tätä ensin Aleksandriasta ja sitten Arabiasta. Kun hän vihdoin löysi tämän, Johannes pysyi hänen luonaan lopun elämäänsä ja auttoi Kyyrosta parantamistehtävässään.

Pyhät auttavat naisia

Kerran he kuulivat, että [[pakana]t olivat pidättäneet kristityt naiset Athanasian ja kolme hänen tytärtään, viisitoista vuotiaan Thoktistan, kolmetoista vuotiaan Theodotian ja yksitoista vuotiaan Eudokian. Pyhät Kyyros ja Johannes kiirehtivät heti vankilaan auttamaan naisia. He olivat huolissaan siitä, että kidutuksien edessä naiset luopuisivat Kristuksesta.

Marttyyrikuolema

Pyhät Kyyros ja Johannes rohkaisivat naisia kestämään eteen tulevat kidutukset. Kuultuaan tästä kaupungin johtaja käski pidättää miehet ja nähdessään miesten uskon vahvuuden, hän päätti kiduttaa heitä naisten nähden. Naiset eivät kuitenkaan pelästyneet pyhien Kyyroksen ja Johanneksen kidutuksia, vaan ylistivät edelleen Jumalaan. Heidätkin ruoskittiin seuraavaksi ja mestattiin sen jälkeen, joten he kaikki kokivat marttyyrikuoleman.

Reliikit siirretään Roomaan ja Müncheniin

Samalla paikalla mestattiin myös pyhät palkattaparantajat Kyyros ja Johannes. Kristityt hautasivat heidät myöhemmin pyhän apostolin ja evankelistan Markuksen kirkkoon. 400-luvulla, mahdollisesti vuonna 412, pyhien Kyyroksen ja Johanneksen reliikit siirrettiin Canopiksesta (Konopa) läheltä Aleksandriaa sijainneesta pienestä kylästä läheiseen Manufinin pieneen kylään. Siirto tehtiin siksi, että Manufinin kylä oli kristityille tuttu pahoista voimistaan, joita kaikki pelkäsivät ja reliikkien avulla patriarkka Theofilos (385-412) halusi puhdistaa paikan pahoista voimista, mutta hän ehti kuolla ennen tämän tapahtumista. Hänen toiveensa reliikkien siirtämisestä täytti hänen seuraajansa patriarkka Kyril (412-444). Myöhemmin reliikit siirrettiin sitten Roomaan ja sieltä Müncheniin Saksaan (siirtämisen muistopäivää vietetään 28.6.).

Univaikeuksien omat pyhät

Pyhiä Kyyroselta ja Johannekselta pyytävät esirukouksia erityisesti erilaisista univaikeuksista kärsivät. Usein heidän reliikeillään rukoilleet saavat ilmoituksen unessa, miten he tulevat paranemaan.

Muistopäivä

Ortodoksinen kirkko viettää tuon reliikkien siirtopäivän lisäksi pyhien palkattaparantajien Kyyroksen ja Johanneksen omaa muistopäivää vielä tammikuun31. päivänä.

HAP