Toiminnot

Ero sivun ”Gregorios Teologi” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4: Rivi 4:
Pyhä '''Gregorios Teologi''', tunnettu myös nimillä '''Gregorios Nazianzilainen''' ja '''Gregorios Nuorempi''', on yksi suurimmista [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkkomme]] isistä. Hänellä on useampia muistopäiviä: varsinainen muistopäivä on tammikuun 25. päivänä, mutta häntä muistellaan myös yhdessä pyhän [[Basileios Suuri|Basileios Suuren]] ja pyhän [[Johannes Krysostomos|Johannes Krysostomoksen]] kanssa kolmen hierarkin päivänä tammikuun 30. päivä.
Pyhä '''Gregorios Teologi''', tunnettu myös nimillä '''Gregorios Nazianzilainen''' ja '''Gregorios Nuorempi''', on yksi suurimmista [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkkomme]] isistä. Hänellä on useampia muistopäiviä: varsinainen muistopäivä on tammikuun 25. päivänä, mutta häntä muistellaan myös yhdessä pyhän [[Basileios Suuri|Basileios Suuren]] ja pyhän [[Johannes Krysostomos|Johannes Krysostomoksen]] kanssa kolmen hierarkin päivänä tammikuun 30. päivä.


== Isä ja poika ja muuta sukua ==
Nimeä Gregorios Nazianzilainen käytetään myös joissakin yhteyksissä hänen isästään ja usein saattavat kyseiset henkilöt - isä ja poika - sekoittua niin nimiensä kuin tehtäviensäkin osalta. Ortodoksisessa kirkossa käytetäänkin hänestä yleisesti nimitystä pyhä Gregorios Teologi.

Nimeä Gregorios Nazianzilainen käytetään myös joissakin yhteyksissä hänen isästään ja usein saattavat kyseiset henkilöt - isä ja poika - sekoittua niin nimiensä kuin tehtäviensäkin osalta. Ortodoksisessa kirkossa käytetäänkin hänestä yleisesti nimitystä pyhä '''Gregorios Teologi'''.


Greogorios syntyi vuonna 329 Arianzissa, pienessä kappadokialaisessa kylässä, joka ei ole kaukana Nazianzista. Hänen äitinsä oli hurskas Nonna (''muistopäivä 5.8.'') ja hänen veljensä Kesarios (''9.3.'') ja sisarensa Gorgonia (''23.2.'''), kaikki heidät on myöhemmin kanonisoitu pyhiksi.
Greogorios syntyi vuonna 329 Arianzissa, pienessä kappadokialaisessa kylässä, joka ei ole kaukana Nazianzista. Hänen äitinsä oli hurskas Nonna (''muistopäivä 5.8.'') ja hänen veljensä Kesarios (''9.3.'') ja sisarensa Gorgonia (''23.2.'''), kaikki heidät on myöhemmin kanonisoitu pyhiksi.


== Opiskelu ja kristityksi tulo ==
Gregorios opiskeli Palestiinan Kesareassa, sitten Alksandriassa ja lopulta Ateenassa. Purjehtiessaan Aleksandriasta Ateenaan hän joutui hengenvaaraan rajun myrskyn vuoksi. Myrsky pani myös hänen uskonsa koetukselle, koska hän ei tuolloin ollut vielä kastettu kristityksi. Kyynelsilmin ja suurella hartaudella Gregorios pyysi Jumalaa säästämään hänet kuolemalta ja hän lupasi omistaa koko elämänsä Hänelle. Gregorios selvisi koettelemuksestaan ja otti myöhemmin vastaan myös kasteen.


Gregorios opiskeli Palestiinan Kesareassa, sitten [[Aleksandria]]ssa ja lopulta Ateenassa. Purjehtiessaan Aleksandriasta Ateenaan hän joutui hengenvaaraan rajun myrskyn vuoksi. Myrsky pani myös hänen uskonsa koetukselle, koska hän ei tuolloin ollut vielä kastettu [[Kristiitty|kristityksi]]. Kyynelsilmin ja suurella hartaudella Gregorios pyysi Jumalaa säästämään hänet kuolemalta ja hän lupasi omistaa koko elämänsä Hänelle. Gregorios selvisi koettelemuksestaan ja otti myöhemmin vastaan myös [[kaste]]en.
Ateenassa Gregorios liittyi pyhän Basileios Suuren seuraan, sillä hän tunsi Basileioksen jo entuudestaan, mutta nyt heidän tuttavuutensa kasvoi elämänaikaiseksi veljeydeksi. Kolmas jäsen heidän joukossaan Ateenassa oli prinssi Julianus, jota myöhemmin hallitsijana ollessaan kutsuttiin Julianus Luopioksi, koska hän kielsi Kristuksen ja teki kaikkensa palauttaakseen pakanuuden. Jo Ateenassa, ennen kuin Julianus oli viskannut pois hurskauden naamion, pyhä Gregorios näki hänen epävakaan mielensä ja sanoi: ''”Mitä pahuutta Rooma onkaan kasvattava.”''

== Basileios Suuri ja Julianos Luopio ==

Ateenassa Gregorios liittyi pyhän Basileios Suuren seuraan, sillä hän tunsi Basileioksen jo entuudestaan, mutta nyt heidän tuttavuutensa kasvoi elämänaikaiseksi veljeydeksi. Kolmas jäsen heidän joukossaan Ateenassa oli prinssi Juliaos, jota myöhemmin hallitsijana ollessaan kutsuttiin Julianos Luopioksi, koska hän kielsi Kristuksen ja teki kaikkensa palauttaakseen pakanuuden. Jo Ateenassa, ennen kuin Julianos oli viskannut pois hurskauden naamion, pyhä Gregorios näki hänen epävakaan mielensä ja sanoi: ''”Mitä pahuutta Rooma onkaan kasvattava.”''


Ateenan opiskelujensa jälkeen Greogorioksesta tuli Basileioksen askeettikumppani, kun he elivät jonkin aikaa yhdessä erakkoelämää Pontuksessa. Hänen isänsä määräsi Gregorioksen papiksi Nazianzin kirkkoon ja myöhemmin pyhä Basileios Kesarean piispana vihki vastoin Gregorioksen omaa tahtoa Sasiman [[piispa]]ksi Kesarean arkkihiippakuntaan. Tämä vihkimys oli Gregoriokselle suuren surun alku ja väärinymmärryksien syy hänen ja Basileioksen välisissä suhteissa. Mutta hänen rakkautensa Basileiosta kohtaan pysyi, kuten voimme myöhemmin selvästi nähdä hänen ''Hautajaispuheestaan pyhälle Basileiokselle''.
Ateenan opiskelujensa jälkeen Greogorioksesta tuli Basileioksen askeettikumppani, kun he elivät jonkin aikaa yhdessä erakkoelämää Pontuksessa. Hänen isänsä määräsi Gregorioksen papiksi Nazianzin kirkkoon ja myöhemmin pyhä Basileios Kesarean piispana vihki vastoin Gregorioksen omaa tahtoa Sasiman [[piispa]]ksi Kesarean arkkihiippakuntaan. Tämä vihkimys oli Gregoriokselle suuren surun alku ja väärinymmärryksien syy hänen ja Basileioksen välisissä suhteissa. Mutta hänen rakkautensa Basileiosta kohtaan pysyi, kuten voimme myöhemmin selvästi nähdä hänen ''Hautajaispuheestaan pyhälle Basileiokselle''.


== Uskon puolustaja harhaoppeja vastaan ==
Noin vuonna 379 pyhä Gregorios tuli avustamaan Konstantinopolin kirkkoa, joka oli ollut [[Areiolaisuus|areiolaisten]] puristuksessa jo neljän vuosikymmenen ajan. Erinomaisen viisailla sanoillaan ja monilla teoillaan hän vapautti kirkon harhaopin ikeestä. Hänet valittiin [[Toinen ekumeeninen kirkolliskokous|toisen ekumeenisen kirkolliskokouksen]] toimesta kaupungin [[arkkipiispa]]ksi . Tämä kirkolliskokous kokoontui vuonna 381 Konstantinopolissa ja tuomitsi Makedonioksen, Konstatinopolin arkkipiispan, Pyhän Hengen viholliseksi. Kun Gregorios tuli Konstatinopoliin, areiolaiset olivat ottaneet haltuunsa kaikki kirkot ja hänen täytyi pitää jumalanpalvelus pyhälle marttyyri Anastasialle pyhitetyssä kotikirkossa. Täältä hän alkoi saarnata oppiaan [[Pyhä Kolminaisuus|Kolminaisuudesta]].


Noin vuonna 379 pyhä Gregorios tuli avustamaan [[Konstantinopoli]]n kirkkoa, joka oli ollut [[Areiolaisuus|areiolaisten]] puristuksessa jo neljän vuosikymmenen ajan. Erinomaisen viisailla sanoillaan ja monilla teoillaan hän vapautti kirkon harhaopin ikeestä. Hänet valittiin [[Toinen ekumeeninen kirkolliskokous|toisen ekumeenisen kirkolliskokouksen]] toimesta kaupungin [[arkkipiispa]]ksi . Tämä kirkolliskokous kokoontui vuonna 381 Konstantinopolissa ja tuomitsi Makedonioksen, Konstatinopolin arkkipiispan, Pyhän Hengen viholliseksi. Kun Gregorios tuli Konstatinopoliin, areiolaiset olivat ottaneet haltuunsa kaikki kirkot ja hänen täytyi pitää jumalanpalvelus pyhälle marttyyri Anastasialle pyhitetyssä kotikirkossa. Täältä hän alkoi saarnata oppiaan [[Pyhä Kolminaisuus|Kolminaisuudesta]].
Kun hän kaksi vuotta myöhemmin lähti Konstantinopolista, areiolaisilla ei ollut ainuttakaan kirkkoa jäljellä kaupungissa. Pyhä Meletios Antiokialainen (''12.2.''), joka toimi toisen ekumeenisen kirkolliskokouksen puheenjohtajana, kuoli ja pyhä Gregorios valittiin hänen tilalleen. Täällä hän jatkoi dogmaattisen teologian tulkintojaan.


Kun hän kaksi vuotta myöhemmin lähti Konstantinopolista, areiolaisilla ei ollut ainuttakaan kirkkoa jäljellä kaupungissa. Pyhä Meletios Antiokialainen (''muistopv. 12.2.''), joka toimi [[Toinen ekumeeninen kirkolliskokous|toisen ekumeenisen kirkolliskokouksen]] puheenjohtajana, kuoli ja pyhä Gregorios valittiin hänen tilalleen. Täällä hän jatkoi dogmaattisen teologian tulkintojaan.
Määrättynä kirkon tehtäviin vuoteen 382 asti hän toi julki kuuluisan puheensa ''Syntacterionin'', jossa hän todisti [[Jeesus|Pojan]] Jumaluuden 150 piispan ja keisari Teodosios Suuren läsnä ollessa. Tässä puheessa hän myös pyysi ja sai kaikilta luvan jättää Konstatinopolin piispanistuin. Hän palasi Nazianziin ja kotikyläänsä Arianziin, missä tämä ''Kolminaisuuden teologi'', jolle siis myös annettiin nimeen liitettäväksi harvinainen lisänimi ''[[Pyhien arvonimiä|Teologi]]'', eli elämänsä loppuajan ja pääsi ansaitsemaansa iankaikkiseen lepoon noin vuonna 390 ollen silloin noin 62 vuoden ikäinen.

== Elämän loppuaika ==

Määrättynä kirkon tehtäviin vuoteen 382 asti hän toi julki kuuluisan puheensa ''Syntacterionin'', jossa hän todisti [[Jeesus|Pojan]] Jumaluuden 150 piispan ja keisari Theodosios Suuren läsnä ollessa. Tässä puheessa hän myös pyysi ja sai kaikilta luvan jättää Konstatinopolin piispanistuin. Hän palasi Nazianziin ja kotikyläänsä Arianziin, missä tämä ''Kolminaisuuden teologi'', jolle siis myös annettiin nimeen liitettäväksi harvinainen lisänimi ''[[Pyhien arvonimiä|Teologi]]'', eli elämänsä loppuajan ja pääsi ansaitsemaansa iankaikkiseen lepoon noin vuonna 390 ollen silloin noin 62 vuoden ikäinen.


[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]
Rivi 25: Rivi 35:


* Kirkkovuoden pyhät I (OKJ), 1979
* Kirkkovuoden pyhät I (OKJ), 1979

== Tropari ja kontakki ==

=== Tropari, 1.säv. ===

Teologiasi opetus kukisti kaunopuhujien ylpeyden, sillä sinä puhuit Jumalan Hengen syvyyksistä. Sinulle annettiin myös kaunopuheen lahja, rukoile Kristusta, meidän Jumalaamme, pelastamaan meidän sielumme.

=== Kontakki, 3.säv. ===

Oi kunniakas isä Gregorios, sinun tietosi on ylittänyt valheviisauden. kirkko on puettu opetuksiesi oikeudenmukaiseen viittaan. Me, sinun lapsesi vietämme sinun muistoasi huutaen: Iloitse, voittamattoman viisauden
isä!



[[Luokka:Pyhät]]
[[Luokka:Pyhät]]

Versio 19. tammikuuta 2010 kello 15.12

Pyhä Gregorios Teologi, Valamo.
(kuva © Pyykkönen)
Pyhä Gregorios Teologi, Kreikka.
(kuva © Pyykkönen)
Pyhät esipaimenet ja kirkon suuret opettajat Basileios Suuri, Gregorios Teologi ja Johannes Krysostomos
(muistopäivä 30.1.)
Venäläinen ikoni
1500-luku, Pihkova
Kuva: Wikipedia

Pyhä Gregorios Teologi, tunnettu myös nimillä Gregorios Nazianzilainen ja Gregorios Nuorempi, on yksi suurimmista ortodoksisen kirkkomme isistä. Hänellä on useampia muistopäiviä: varsinainen muistopäivä on tammikuun 25. päivänä, mutta häntä muistellaan myös yhdessä pyhän Basileios Suuren ja pyhän Johannes Krysostomoksen kanssa kolmen hierarkin päivänä tammikuun 30. päivä.

Isä ja poika ja muuta sukua

Nimeä Gregorios Nazianzilainen käytetään myös joissakin yhteyksissä hänen isästään ja usein saattavat kyseiset henkilöt - isä ja poika - sekoittua niin nimiensä kuin tehtäviensäkin osalta. Ortodoksisessa kirkossa käytetäänkin hänestä yleisesti nimitystä pyhä Gregorios Teologi.

Greogorios syntyi vuonna 329 Arianzissa, pienessä kappadokialaisessa kylässä, joka ei ole kaukana Nazianzista. Hänen äitinsä oli hurskas Nonna (muistopäivä 5.8.) ja hänen veljensä Kesarios (9.3.) ja sisarensa Gorgonia (23.2.'), kaikki heidät on myöhemmin kanonisoitu pyhiksi.

Opiskelu ja kristityksi tulo

Gregorios opiskeli Palestiinan Kesareassa, sitten Aleksandriassa ja lopulta Ateenassa. Purjehtiessaan Aleksandriasta Ateenaan hän joutui hengenvaaraan rajun myrskyn vuoksi. Myrsky pani myös hänen uskonsa koetukselle, koska hän ei tuolloin ollut vielä kastettu kristityksi. Kyynelsilmin ja suurella hartaudella Gregorios pyysi Jumalaa säästämään hänet kuolemalta ja hän lupasi omistaa koko elämänsä Hänelle. Gregorios selvisi koettelemuksestaan ja otti myöhemmin vastaan myös kasteen.

Basileios Suuri ja Julianos Luopio

Ateenassa Gregorios liittyi pyhän Basileios Suuren seuraan, sillä hän tunsi Basileioksen jo entuudestaan, mutta nyt heidän tuttavuutensa kasvoi elämänaikaiseksi veljeydeksi. Kolmas jäsen heidän joukossaan Ateenassa oli prinssi Juliaos, jota myöhemmin hallitsijana ollessaan kutsuttiin Julianos Luopioksi, koska hän kielsi Kristuksen ja teki kaikkensa palauttaakseen pakanuuden. Jo Ateenassa, ennen kuin Julianos oli viskannut pois hurskauden naamion, pyhä Gregorios näki hänen epävakaan mielensä ja sanoi: ”Mitä pahuutta Rooma onkaan kasvattava.”

Ateenan opiskelujensa jälkeen Greogorioksesta tuli Basileioksen askeettikumppani, kun he elivät jonkin aikaa yhdessä erakkoelämää Pontuksessa. Hänen isänsä määräsi Gregorioksen papiksi Nazianzin kirkkoon ja myöhemmin pyhä Basileios Kesarean piispana vihki vastoin Gregorioksen omaa tahtoa Sasiman piispaksi Kesarean arkkihiippakuntaan. Tämä vihkimys oli Gregoriokselle suuren surun alku ja väärinymmärryksien syy hänen ja Basileioksen välisissä suhteissa. Mutta hänen rakkautensa Basileiosta kohtaan pysyi, kuten voimme myöhemmin selvästi nähdä hänen Hautajaispuheestaan pyhälle Basileiokselle.

Uskon puolustaja harhaoppeja vastaan

Noin vuonna 379 pyhä Gregorios tuli avustamaan Konstantinopolin kirkkoa, joka oli ollut areiolaisten puristuksessa jo neljän vuosikymmenen ajan. Erinomaisen viisailla sanoillaan ja monilla teoillaan hän vapautti kirkon harhaopin ikeestä. Hänet valittiin toisen ekumeenisen kirkolliskokouksen toimesta kaupungin arkkipiispaksi . Tämä kirkolliskokous kokoontui vuonna 381 Konstantinopolissa ja tuomitsi Makedonioksen, Konstatinopolin arkkipiispan, Pyhän Hengen viholliseksi. Kun Gregorios tuli Konstatinopoliin, areiolaiset olivat ottaneet haltuunsa kaikki kirkot ja hänen täytyi pitää jumalanpalvelus pyhälle marttyyri Anastasialle pyhitetyssä kotikirkossa. Täältä hän alkoi saarnata oppiaan Kolminaisuudesta.

Kun hän kaksi vuotta myöhemmin lähti Konstantinopolista, areiolaisilla ei ollut ainuttakaan kirkkoa jäljellä kaupungissa. Pyhä Meletios Antiokialainen (muistopv. 12.2.), joka toimi toisen ekumeenisen kirkolliskokouksen puheenjohtajana, kuoli ja pyhä Gregorios valittiin hänen tilalleen. Täällä hän jatkoi dogmaattisen teologian tulkintojaan.

Elämän loppuaika

Määrättynä kirkon tehtäviin vuoteen 382 asti hän toi julki kuuluisan puheensa Syntacterionin, jossa hän todisti Pojan Jumaluuden 150 piispan ja keisari Theodosios Suuren läsnä ollessa. Tässä puheessa hän myös pyysi ja sai kaikilta luvan jättää Konstatinopolin piispanistuin. Hän palasi Nazianziin ja kotikyläänsä Arianziin, missä tämä Kolminaisuuden teologi, jolle siis myös annettiin nimeen liitettäväksi harvinainen lisänimi Teologi, eli elämänsä loppuajan ja pääsi ansaitsemaansa iankaikkiseen lepoon noin vuonna 390 ollen silloin noin 62 vuoden ikäinen.

HAP

Kirjallisuutta

  • Kirkkovuoden pyhät I (OKJ), 1979

Tropari ja kontakki

Tropari, 1.säv.

Teologiasi opetus kukisti kaunopuhujien ylpeyden, sillä sinä puhuit Jumalan Hengen syvyyksistä. Sinulle annettiin myös kaunopuheen lahja, rukoile Kristusta, meidän Jumalaamme, pelastamaan meidän sielumme.

Kontakki, 3.säv.

Oi kunniakas isä Gregorios, sinun tietosi on ylittänyt valheviisauden. kirkko on puettu opetuksiesi oikeudenmukaiseen viittaan. Me, sinun lapsesi vietämme sinun muistoasi huutaen: Iloitse, voittamattoman viisauden isä!