Ero sivun ”Anastasios Siinailainen” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Anastasios Siinailaisesta ei tiedetä kovinkaan paljoa ja lähes kaikki, mitä tiedetään, on kerätty hänen itsensä kirjoittamista kirjoista. Hänet sekoitetaan usein toiseen samannimiseen pappiin ja kirjailijaan, Anastasios Antiokialaiseen (558-598). |
Anastasios Siinailaisesta ei tiedetä kovinkaan paljoa ja lähes kaikki, mitä tiedetään, on kerätty hänen itsensä kirjoittamista kirjoista. Hänet sekoitetaan usein toiseen samannimiseen pappiin ja kirjailijaan, Anastasios Antiokialaiseen (558-598). |
||
Anastasios Siinailaisen kirjoitukset osoittavat kirjoittajan hallinneen erilaisia tyylejä, jotka noihin aikoihin olivat Bysantissa tunnettuja ja käytettyjä. Samoin hän näyttää osanneen antaa hyvin vastauksia tuon ajan kristillistä oppia, tapoja ja elämäntapaa koskeviin kysymyksiin. |
Anastasios Siinailaisen kirjoitukset osoittavat kirjoittajan hallinneen erilaisia tyylejä, jotka noihin aikoihin olivat Bysantissa tunnettuja ja käytettyjä. Samoin hän näyttää osanneen antaa hyvin vastauksia tuon ajan kristillistä oppia, tapoja ja elämäntapaa koskeviin kysymyksiin. Häneltä tunnetaan myös saarnoja ja [[Eksegetiikka|eksegeesejä]], [[Raamattu|Raamatun]] selityksiä. |
||
== Kristologian pohtija == |
== Kristologian pohtija == |
Versio 10. huhtikuuta 2010 kello 07.01
Pyhittäjä Anastasios Siinailainen (tunnetaan myös nimillä Anastasios Sinaita (tai Sinaitis) / Αναστάσιος Β΄ Σιναΐτης sekä Anastasios Tunnustaja) syntyi Aleksandriassa 600-luvulla ja oli tuottelias ja merkittävä kreikkalainen ortodoksisen kirkon kirjailija, pappi ja munkki sekä myöhemmin myös Siinailla sijaitsevan pyhän Katariinan luostarin johtaja, igumeni.
Tuottelias kirjailija
Anastasios Siinailaisesta ei tiedetä kovinkaan paljoa ja lähes kaikki, mitä tiedetään, on kerätty hänen itsensä kirjoittamista kirjoista. Hänet sekoitetaan usein toiseen samannimiseen pappiin ja kirjailijaan, Anastasios Antiokialaiseen (558-598). Anastasios Siinailaisen kirjoitukset osoittavat kirjoittajan hallinneen erilaisia tyylejä, jotka noihin aikoihin olivat Bysantissa tunnettuja ja käytettyjä. Samoin hän näyttää osanneen antaa hyvin vastauksia tuon ajan kristillistä oppia, tapoja ja elämäntapaa koskeviin kysymyksiin. Häneltä tunnetaan myös saarnoja ja eksegeesejä, Raamatun selityksiä.
Kristologian pohtija
Hän oli mieltynyt jäljittämään kristillisten termien etymologista taustaa. Hän tunsi hyvin Raamatun ja tuon ajan isien kirjoitukset. Samoin hän oli kiinnostunut laajasti monista kristologisista asioista. Tällainen oli muun muassa Jumalan ja ihmisen luonto ja erityisesti Kristuksen persoona. Silti hän ei halunnut kehitellä omia teorioitaan keskeisistä kirkollisista kysymyksistä tai usein edes ilmaisemaan niitä, mikä johti myöhempiin kommentaareihin, tekstin kriittisiin korjauksiin tai jopa osittain sensuuriin joissakin hänen teksteissään.
Julkaisuja
Hänen pääteoksiaan ovat:
- Viae Dux / kreikaksi: Ὁδηγός / Odegos / Opastaja, opas oikealla tiellä – puolustaa Khalkedonin uskontunnustusta, opastaen oikeaan uskoon ja torjuen harhaoppeja, erityisesti monofysiittejä.
- Qaestiones et Responsiones / Ἐρωτήσεις καὶ ἀποκρίσεις περὶ διαφόρων κεφαλαίων καὶ διαφόρων προσώπων / Kysymyksiä ja vastauksia – on pastoraalista teologiaa, neuvoja maallikoille hengellisistä asioista ja sakramenteista sekä lahjoituksista hyväntekeväisyyteen ja muista aiheista.
- Hexaemeron / Θεωρίαι ἀναγωγικαὶ εἰς τὴν ἑξαήμερον / Kuusi päivää, Raamatun luomiskertomus – tässä kirjoittaja muun muassa varoittaa käsittelemästä Raamattua kirjaimellisesti ja kehottaa ihmistä olemaan avoin Hengen vaikutukselle sanojen takana ja näin saamaan selville täydellisen merkityksen ja tarkoituksen. Kirjan vuoksi Anastasiosta on kutsuttu myös ”uudeksi Moosekseksi”.
- Homilia I, II, III de creatione hominis – opetuspuheita ja opetuksia
Muistopäivä
Eräiden lähteiden mukaan pyhittäjä Anastasios kuoli vuonna 685. Ortodoksisessa kirkossa pyhittäjä Anastasiosta muistellaan huhtikuun 20. päivänä sekä joissain paikalliskirkoissa myös kirkkaana keskiviikkona pääsiäisaikaan, Siinain pyhien isien synaksiksena.