Ero sivun ”Pontius Pilatus” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 27: | Rivi 27: | ||
[[Luokka:Henkilöt]] |
[[Luokka:Henkilöt]] |
||
[[Luokka:Kirkkohistoria]] |
Versio 4. syyskuuta 2010 kello 17.20
Pontius Pilatus oli roomalainen prokuraattori, korkea Rooman valtakunnan virkamies Juudeassa noin vuosina 26 - 36. Prokuraattorin virka oli samankaltainen kuin maaherralla (Pilatuksen aikana titteli oli praefectus) ja maaherran nimike muutettiinkin sitten myöhemmin prokuraattoriksi, jolla oli alueellaan myös jonkin verran sotilaallista valtaa.
Kristillisessä perinteessä Pontius Pilatus liitetään vahvasti mukaan niihin alkukirkon tapahtumiin, joissa Jeesus Kristus tuomittiin ja teloitettiin ristiinnaulitsemisella. Kertomukset Pontius Pilatuksesta Raamatussa ovat laajat ja niiden sävy on kaikesta huolimatta hieman myötämielinen. Syytä ei selvästi siirretä niinkään Pontius Pilatuksen hartioille, vaan se on enemmän vallanhimoisen ylimmäisen papin Josef bar Kaifaksen hartioilla.
Pontius Pilatuksesta on kirjoittanut ensimmäisellä vuosisadalla historioitsija Josefus Flavius. Tacitus ja Filon Aleksandrialainen mainitsevat hänet ja myöhäisemmissä apokryfeissa kerrotaan tavallisesti siitä, miten Jumala rankaisee Poikansa murhaajaa. Pilatus tunnetaan kuitenkin ennen kaikkea Uuden Testamentin kertomuksista, joiden mukaan hän tuomitsi Jeesuksen kuolemaan ja antoi ristiinnaulita hänet. Uudessa Testamentissa hänen katsotaan kyllä olleen vastuussa Jeesuksen kuolemasta, mutta suurempi syy sälytetään kansan ja sen juutalaisten johtomiesten harteille, koska he vaativat Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja Barabbaksen vapautusta. Pilatus tietää, että Jeesus on syytön, mutta hänen oma asemansa ja poliittisten levottomuuksien välttäminen ovat hänelle tärkeämpiä kuin oikeudenmukaisuus, ja niin hän pesee kätensä väkijoukon nähden.
Pilatuksesta on esitetty hyvin monenlaisia arvioita. Oliko hänen tuomionsa väärä, koska se johti Messiaan ristiinnaulitsemiseen? Etiopialainen kirkko kunnioittaa häntä pyhänä, koska hän toimi Jumalan pelastussuunnitelman välineenä tuomitessaan Jeesuksen ristinkuolemaan, ja koptilainen kirkko pitää häntä marttyyrina (muistopäivä 25.6.).
Pilatus esiintyy Uudessa Testamentissa Jeesuksen kärsimyskertomusten lisäksi ainoastaan Luukkaan evankeliumissa (Luuk.13:1-3):
- ”Juuri siihen aikaan Jeesuksen luo tuli ihmisiä, jotka kertoivat Pilatuksen surmauttaneen uhraamaan tulleita galilealaisia, niin että heidän verensä oli sekoittunut uhrieläinten vereen. Jeesus sanoi siihen: ”Luuletteko, että he olivat suurempia syntisiä kuin kaikki muut galilealaiset, koska saivat tuollaisen lopun? Eivät suinkaan – samalla tavoin te kaikki olette tuhon omia, ellette käänny.”
Pontius Pilatuksen nimi mainitaan nikealais-konstantinopolilaisessa uskontunnustuksessa:
- ”... ristiinnaulittiin meidän puolestamme Pontius Pilatuksen aikana, kärsi ja haudattiin ...”
Pontius Pilatuksen myöhemmistä vaiheista on erilaisia toisistaan poikkeavia käsityksiä. Toinen tulkinta kertoo hänen palanneen kutsuttuna takaisin Roomaan, jossa teki sitten itsemurhan. Toisessa tulkinnassa annetaan ymmärtää hänen oppineen virheistään ja loppuajan hallitsemisen olleen onnistuneempaa.
Pontius Pilatuksen vaimosta on olemassa oma erillinen tarinansa, jonka mukaan hänet - nimeltään Claudia Procula - olisi kanonisoitu ortodoksisessa kirkossa nimellä pyhä Prokla (muistopv. 27.10.). Vaimon nimeä ei kuitenkaan mainita Raamatussa. Matteuksen evankeliumissa (Matt.27:19) sanotaan:
- Kun Pilatus istui tuomarinistuimellaan, hän sai vaimoltaan sanan: "Älä tee mitään sille pyhälle miehelle. Näin hänestä viime yönä pahaa unta."