Ero sivun ”Mikael (enkeli)” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
| Rivi 56: | Rivi 56: | ||
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
||
== Tropari ja kontakki == |
|||
=== Tropari, 4.säv. === |
|||
:: ''Oi taivaallisten voimien johtajat, | teitä me kelvottomat aina ahkerasti anomme, | että rukouksillanne suojelisitte meitä | kätkien aineettoman kunnianne siipien alle | meidän hartaasti eteenne langetessa ja anoessa: | Päästäkää meidät hädästä, || oi ylhäisten voimien päämiehet.'' |
|||
=== Tropari, 1.säv. === |
|||
:: ''Ylistäkäämme kerubeja, serafeja, valtaistuimia, voimia, hallituksia, valtoja ja herruuksia, | arkkienkeleitä ja enkeleitä, | sillä he ovat aluttoman Kolminaisuuden ruumiittomia palvelijoita | ja käsittämättömien salaisuuksien ilmoittajia. | Kunnia Hänelle, joka on antanut teille elämän; kunnia Hänelle, joka on antanut teille valon; || kunnia olkoon Hänelle, jota ylistätte kolmi-pyhä veisuin.'' |
|||
=== Kontakki, 4.säv. === |
|||
:: ''Taivaallisten voimien johtajat, | jumalallisen kunnian palvelijat, | enkelten päämiehet ja ihmisten neuvojat, | rukoilkaa meille hyvyyttä ja suurta armoa, || te ruumiittomien voimien johtajat.'' |
|||
== Minea == |
|||
* [http://www.ortodoksi.net/images/4/46/Minea_08%2B11.pdf Minea 8.11.] |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 29. lokakuuta 2010 kello 14.03
Pyhä ylienkeli Mikael on kaikista enkeleistä ja muista ruumiittomista voimista eniten muisteltuja eli kirkollisessa mielessä juhlittuja. Hänelle on annettu Danielin kirjassa ja Ilmestyskirjassa myös nimi Herran sotajoukon päällikkö (Joos.5), arkistrategos eli enkelien komentaja taistelussa langenneita enkeleitä vastaan.
Mikael Raamatussa
Enkeleitten nimiä ei ole laajalti mainittu Raamatussa. Vanhassa testamentissa ylienkeli Mikael mainitaan nimeltä yhdessä Gabrielin kanssa ainoastaan Danielin kirjassa. Uudessa testamentissa Mikael mainitaan Juudaksen kirjeessä ja Ilmestyskirjassa sekä Gabriel kahteen kertaan Luukkaan evankeliumissa. Muita ylienkeleitä, joiden nimet tunnetaan perimätiedon perusteella, ei mainita nimeltä Raamatussa. Roomalaiskatolinen kirkko on antanut ylienkeleille nimet: Mikael, Gabriel, Rafael, Uriel, Barachiel, Salafiel ja Jehudiel. Myös langennut enkeli Saatana kuului aikanaan ylienkelien joukkoon.
(Dan. 10:13)
- ”Persian enkeliruhtinas on vastustanut minua kaksikymmentäyksi päivää, mutta Mikael, yksi suurimmista enkeliruhtinaista, tuli auttamaan minua.”
(Dan.10:21)
- ”Ainoa, joka tukee minua heitä vastaan, on teidän enkeliruhtinaanne Mikael.”
(Dan.12:1)
- ”Silloin astuu esiin Mikael, suuri enkeliruhtinas, joka seisoo kansasi suojana.”
(Juud.1:9)
- ”Ei edes ylienkeli Mikael, kiistellessään Mooseksen ruumiista Paholaisen kanssa, rohjennut herjata eikä tuomita tätä, vaan sanoi: "Nuhdelkoon Herra sinua!”
(Ilm.12:7)
- ”Taivaassa syttyi sota. Mikael ja hänen enkelinsä kävivät taisteluun lohikäärmettä vastaan.”
Mikael kirkkoisien kirjoituksissa
Kirkkoisät ovat yhdistäneet ylienkeli Mikaelin vielä ainakin seuraaviin Vanhan testamentin tapahtumiin:
- Israelilaisten eksoduksen (Egyptistä paon) aikana Mikael opasti israelilaisia päivällä pilvimuodostelman, yöllä tulisen pilarin muodossa.
- Suuri Herran sotajoukon johtaja käytti valtaansa tuhotessaan 185 000 Assyyrian hallitsijan Sennacheribin sotilasta (deuterokanoniset kirjat)
- Mikael löi jumalattoman johtajan Heliodoruksen. (2.Makk.3:24-26)
- Mikael suojeli kolmea pyhää nuorta: Hananjaa, Asarjaa ja Misaelia (muistopv. 17.12.), kun heidät heitettiin tuliseen pätsiin heidän kieltäydyttyään epäjumalanpalvonnasta (Dan.3:22-25).
- Jumalan tahdon mukaisesti sotajoukonjohtaja Mikael kuljettaa profeetta Habakukin (muistopv. 2.12.) hiuksista kantaen Juudeasta Babyloniin antamaan ruokaa Danielin leijonille (Dan.14:33-37)
Uuden testamentin ajalta kirkkoisien keromuksista löytyy ainakin yksi tapahtuma, joka yhdistetään ylienkeli Mikaeliin:
- Mikael osoittaa voimansa ja pelastaa ihmeellisesti nuoren miehen, jonka rosvot heittivät mereen kivipainot jaloissaan pyhän Athosvuoren rannikolla. Tämä tarina löytyy athoslaisesta paterikonista ja pyhän Neofytus Dohiariolaisen elämänkerrasta
Mikaelin nimi
Mikael on ainoa enkeli, josta on Raamatussa käytetty nimitystä ylienkeli (aikaisemman käännöksen mukaan: arkkienkeli, kreikaksi: αρχάγγελος, ensimmäinen sanansaattaja) ja tästä syystä häntä pidetään kristinuskossa ylimpänä kaikista seitsemästä ylienkelistä.
Mikael (hepreaksi: מיכאל, latinaksi: Michael) tarkoittaa suomeksi ”sitä, joka on Jumalan kaltainen”. Mikaelin tehtäviä ovat perimätiedon mukaan erilaiset välitystehtävät ihmisiltä Jumalalle sekä Mikaelin katsotaan olevan enkeleistä se, joka johdattaa sielut taivaaseen. Pyhältä ylienkeli Mikaelilta pyydetään esirukouksia etenkin vihollisten tunkeuduttua omalle alueelle ja sisällissotien uhatessa.
Muistopäivät
Ylienkeli Mikaelia muistellaan erityisesti marraskuun 8. päivänä yhdessä ylienkelien Gabrielin ja Rafaelin sekä muiden ruumiittomien voimien kanssa. Toinen muistelupäivä on syyskuun 6. päivä, jolloin muistellaan ylienkeli Mikaelin ihmettä Fryygian Khonaissa, kun hän pelasti kirkon pakanoilta, jotka yrittivät tuhota sen patoamalla Khrysosjoen veden ja juoksuttamalla sen sitten kirkon yli.
Pyhälle ylienkeli Mikaelille on pyhitetty lukuisia ortodoksisia kirkkoja ja muiden muassa Mikkelin kaupunki ja Mikkelin ortodoksinen pääkirkko Etelä-Savossa on saanut nimensä ylienkeli Mikaelin mukaan. Luterilaisessa kirkossa oli alkuaan erityinen mikkelinpäivä 29.9., mutta päivän luonne on muuttunut aikojen saatossa ja siitä on nykyisin tullut kaikkien enkelien päivä ja sitä vietetään 29.9. tai sitä seuraavana sunnuntaina.
Mikael ikoneissa
Mikael on kuvattu usein ikoneissa miekka kädessään ja näin kuvataan hänen asemaansa taivaallisten sotajoukkojen johtajana. Toisessa kädessä hän saattaa kantaa kilpeä, taatelipuun oksaa, keihästä, kirjekääröä tai valkoista lippua (jossa on yksi punainen risti). Joissakin ikoneissa ylienkeli Mikael (tai myös ylienkeli Gabriel) pitää toisessa kädessään maata kuvaavaa palloa ja toisessa sauvaa.
On olemassa myös erikoisia ikoneja, joissa Mikael on kuvattu seisomassa vaakasuoran ihmisvartalon päällä pitäen vasenta kättä ylhäällä ja kädessä on pieni lapsen kuva. Ruumis kuvaa ihmistä hänen kuolemansa hetkellä ja lapsen kuva hänen sieluaan, jonka Mikael johdattaa taivaaseen. Tämän ikonin tarina perustuu siis tuohon jo edellä mainittuun Mikaelin tehtävään ylienkelinä.
Slaavilaisessa ikoniperinteessä Mikael puetaan useimmiten punaiseen asuun. Usein Mikael polkee vielä jaloissaan paholaista, joka joskus kuvataan lohikäärmeenä. Tämä kuvaa sitä, että Mikael tulee olemaan suuressa osassa taistelussa Saatanaa eli Samaelia vastaan.
Tropari ja kontakki
Tropari, 4.säv.
- Oi taivaallisten voimien johtajat, | teitä me kelvottomat aina ahkerasti anomme, | että rukouksillanne suojelisitte meitä | kätkien aineettoman kunnianne siipien alle | meidän hartaasti eteenne langetessa ja anoessa: | Päästäkää meidät hädästä, || oi ylhäisten voimien päämiehet.
Tropari, 1.säv.
- Ylistäkäämme kerubeja, serafeja, valtaistuimia, voimia, hallituksia, valtoja ja herruuksia, | arkkienkeleitä ja enkeleitä, | sillä he ovat aluttoman Kolminaisuuden ruumiittomia palvelijoita | ja käsittämättömien salaisuuksien ilmoittajia. | Kunnia Hänelle, joka on antanut teille elämän; kunnia Hänelle, joka on antanut teille valon; || kunnia olkoon Hänelle, jota ylistätte kolmi-pyhä veisuin.
Kontakki, 4.säv.
- Taivaallisten voimien johtajat, | jumalallisen kunnian palvelijat, | enkelten päämiehet ja ihmisten neuvojat, | rukoilkaa meille hyvyyttä ja suurta armoa, || te ruumiittomien voimien johtajat.