Ero sivun ”Simeon Jerusalemilainen” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
=== Jeesuksen serkku === |
=== Jeesuksen serkku === |
||
Eusebioksen mukaan (Kirkkohistoria, kirja III, luku 11) pyhän Simeonin sanotaan olleen Kleopaksen poika, toissaalla häntä kutsuttiin myös Alfeukseksi, joka taasen oli pyhien apostolien Jaakob Nuoremman ja Juudaan isä sekä vielä toisen yhden pojan - Joosefin - isä. |
|||
⚫ | |||
⚫ | Näin ollen pyhä Simeon oli siis [[Jumalansynnyttäjä]]n puolison pyhän [[Joosef Kihlaaja]]n nuoremman veljen Kleopaksen poika ja siten siis avioliiton kautta Jeesuksen äidin ja [[Jeesus|Jeesuksenkin]] sukulainen, serkku. Hänestä sanotaan, että hän vielä vanhoilla päivillään näki Jeesuksen opetusta ja ihmetöitä ja näin hänestä tuli Jeesuksen seuraaja ja yksi seitsemästäkymmenestä apostolista. Hänen syntymävuottaan ei tiedetä, mutta joissain arveluissa se on sijoitettu vuoteen 13 eKr. |
||
=== Jerusalemin piispa === |
=== Jerusalemin piispa === |
Versio 27. huhtikuuta 2011 kello 14.55
Apostoli ja pappismarttyyri Simeon Jerusalemilainen (kreikaksi: Συμεών Ιεροσολύμων), Herran sukulainen oli yksi seitsemästäkymmenestä apostolista. Hän opetti Antiokiassa ja myöhemmin hän toimi Jerusalemin järjestyksessään toisena piispana (63-107) apostoli Jaakobin jälkeen.
Elämä
Jeesuksen serkku
Eusebioksen mukaan (Kirkkohistoria, kirja III, luku 11) pyhän Simeonin sanotaan olleen Kleopaksen poika, toissaalla häntä kutsuttiin myös Alfeukseksi, joka taasen oli pyhien apostolien Jaakob Nuoremman ja Juudaan isä sekä vielä toisen yhden pojan - Joosefin - isä.
Näin ollen pyhä Simeon oli siis Jumalansynnyttäjän puolison pyhän Joosef Kihlaajan nuoremman veljen Kleopaksen poika ja siten siis avioliiton kautta Jeesuksen äidin ja Jeesuksenkin sukulainen, serkku. Hänestä sanotaan, että hän vielä vanhoilla päivillään näki Jeesuksen opetusta ja ihmetöitä ja näin hänestä tuli Jeesuksen seuraaja ja yksi seitsemästäkymmenestä apostolista. Hänen syntymävuottaan ei tiedetä, mutta joissain arveluissa se on sijoitettu vuoteen 13 eKr.
Jerusalemin piispa
Sen jälkeen kun Jerusalemin ensimmäinen piispa, apostoli Jaakob (muistopv. 23.10.), kuoli vuonna 63, kristityt valitsivat Simeonin hänen paikalleen. Keisari Trajanuksen (98-117) aikana raportoitiin roomalaiselle kuvernööri Atticukselle, että pyhä Simeon oli kuningas Daavidin sukua (roomalaiset halusivat tuhota kaikki kuningas Daavidin sukulaiset) ja että Simeon tunnusti kristinuskoa. Pakanat pidättivät tuolloin jo todella iäkkään, reilusti yli 100-vuotiaan Simeonin ja kidutettuaan häntä lopulta ristiinnaulitsivat hänet. Tuon on arveltu tapahtuneen noin vuonna 107 (joidenkin lähteiden mukaan vasta vuonna 117).
Raamatussa ja kirkkohistoriassa
Pyhä Simeon mainitaan Apostolien teoissa (Ap. t.13:1):
- Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia: Barnabas ja Simeon, josta käytettiin nimeä Niger, kyreneläinen Lukios, Menahem, joka oli neljännesruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, sekä Saul.
Myös kirkkohistorioitsija Eusebios mainitsee pyhän apostoli Simeonin kirkkohistoriassaan (kirjat 2:22, 3:11 ja 3:32). Eusebios kirjoittaa apostolien Pietarin, Jaakob Sebedeuksen pojan ja Johanneksen siunanneen Simeonin piispalliseen tehtäväänsä järjestyksessään toiseksi Jerusalemin piispaksi apostoli Jaakobin jälkeen.
Sekoitus muihin henkilöihin
Simeon on joskus identifioitu myös Simoniin, Herran veljeen, joka mainitaan lyhyesti Raamatussa (Matt.13:55, Mark.6:3). ”Veljekset” pitänee tässä huomioida ”serkuksina” ja historioitsija Hegesippos kutsuukin Jerusalemin piispaa ”pikkuserkuksi”. Tosin jotkut tutkijat pitävät silti Simeonia ja Simonia todellisina veljeksinä.
Apostoli Simeon, Herran sukulainen, on sekoitettu myös silloin tällöin toiseen apostoli Simoniin, Simon Kananeukseen, joka tunnettiin myös nimellä Simon Kiivailija.
Muistopäivä
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää apostoli Simeon Jerusalemilaista, Herran sukulaista, aina vuosittain hänen omana muistopäivänään 27. päivänä huhtikuuta sekä yhdessä seitsemänkymmenen pyhän ja kunniakkaan apostolin kanssa myös 4. päivänä tammikuuta.
Tropari ja kontakki
Tropari, 1. säv.
- Oi Simeon, me kutsumme sinua Herran sukulaiseksi, suureksi esipaimeneksi ja päättäväiseksi marttyyriksi. |Sinä hävitit harhan ja säilytit uskon. | Tänään, kun me vietämme sinun muistoasi, || me saamme anteeksiannon synneillemme sinun rukouksiesi tähden.
Kontakki, 2. säv.
- Sinut, joka tulit korkeuksissa olevan Siionin kansalaiseksi, | vihittiin täällä alhaalla olevan Siionin istuimelle. |Sinä ohjasit laumaasi taivaalliseen lammastarhaan, | ja tulit ristiinnaulituksi Kristuksen tähden näin jäljitellen Hänen kärsimyksiään. || oi siunattu Simeon.