Ero sivun ”Haudantakainen elämä (kirja)” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: thumb|<center>Kirjan kansi<br><small>(Kuva tähän tulee myöhemmin)</small></center> :: ''Mitrofan'': '''Haudantakainen elämä''' :: Suoment...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
Esillä oleva on lyhennelmä aikanaan huomiota herättäneestä teoksesta ''"Kuinka elävät kuolleemme ja kuinka me tulemme elämään kuolemamme jälkeen"''. Teoksen ensimmäistä, v. 1882 ilmestynyttä venäjänkielistä painosta ja sen lähes samanaikaisesti ilmestynyttä ranskankielistä käännöstä seurasivat 6 kuukauden kuluttua toinen ja vuoteen 1889 mennessä vielä kolme painosta. |
Esillä oleva on lyhennelmä aikanaan huomiota herättäneestä teoksesta ''"Kuinka elävät kuolleemme ja kuinka me tulemme elämään kuolemamme jälkeen"''. Teoksen ensimmäistä, v. 1882 ilmestynyttä venäjänkielistä painosta ja sen lähes samanaikaisesti ilmestynyttä ranskankielistä käännöstä seurasivat 6 kuukauden kuluttua toinen ja vuoteen 1889 mennessä vielä kolme painosta. |
||
Vaikka oma mielenkiintonsa on jo sillä seikalla, että teoksen kirjoittajana on [[Konevitsan luostari]]mme [[munkki]], '''Mitrofan'', niin varsinainen syy teoksen suomentamiseen on teoksessa itsessään, ei vähiten sen käsittelemässä aiheessa. Ihmisen haudantakainen kohtalo on niitä ongelmia, jotka eivät koskaan menetä ajankohtaisuuttaan. Vaikka tämä ongelma kirkastuu täydellisesti vasta kokemuksen kautta siirtyessämme uskosta näkemykseen, voi tätä kirjaa lukiessa todeta, että Jumalan sana ja kirkon olemuksen sisältämä perimätieto raottavat uskovalle ihmiselle iäisyyden verhoa paljon enemmän kuin mitä yleensä tiedämme. |
Vaikka oma mielenkiintonsa on jo sillä seikalla, että teoksen kirjoittajana on [[Konevitsan luostari]]mme [[munkki]], '''Mitrofan''', niin varsinainen syy teoksen suomentamiseen on teoksessa itsessään, ei vähiten sen käsittelemässä aiheessa. Ihmisen haudantakainen kohtalo on niitä ongelmia, jotka eivät koskaan menetä ajankohtaisuuttaan. Vaikka tämä ongelma kirkastuu täydellisesti vasta kokemuksen kautta siirtyessämme uskosta näkemykseen, voi tätä kirjaa lukiessa todeta, että Jumalan sana ja kirkon olemuksen sisältämä perimätieto raottavat uskovalle ihmiselle iäisyyden verhoa paljon enemmän kuin mitä yleensä tiedämme. |
||
Munkki Mitrofan, maallikkonimeltään ''Vasili Aleksejev'', päätti opintonsa Pietarin yliopistossa v. 1851. Toimittuaan ensin opettajana hän meni luostariin ollen munkkina 20 vuotta. Teoksensa hän kirjoitti Konevitsan luostarissa, mutta siirtyi myöhemmin Venäjälle, jossa kuoli v. 1888. |
Munkki Mitrofan, maallikkonimeltään ''Vasili Aleksejev'', päätti opintonsa Pietarin yliopistossa v. 1851. Toimittuaan ensin opettajana hän meni luostariin ollen munkkina 20 vuotta. Teoksensa hän kirjoitti Konevitsan luostarissa, mutta siirtyi myöhemmin Venäjälle, jossa kuoli v. 1888. |
||
Versio 19. toukokuuta 2011 kello 09.09
- Mitrofan: Haudantakainen elämä
- Suomentaja: S.
- ISBN: -
- Julkaisija ja kustantaja: Ortodoksinen Veljestö
- Julkaisupäivämäärä: Esipuhe päivätty 25.8.1951
- Sivumäärä: 63 sivua
- Koko: 210 x 149 mm
- Sidos: Nidottu / pehmeäkantinen
Suomentajan alkusanasta:
Esillä oleva on lyhennelmä aikanaan huomiota herättäneestä teoksesta "Kuinka elävät kuolleemme ja kuinka me tulemme elämään kuolemamme jälkeen". Teoksen ensimmäistä, v. 1882 ilmestynyttä venäjänkielistä painosta ja sen lähes samanaikaisesti ilmestynyttä ranskankielistä käännöstä seurasivat 6 kuukauden kuluttua toinen ja vuoteen 1889 mennessä vielä kolme painosta.
Vaikka oma mielenkiintonsa on jo sillä seikalla, että teoksen kirjoittajana on Konevitsan luostarimme munkki, Mitrofan, niin varsinainen syy teoksen suomentamiseen on teoksessa itsessään, ei vähiten sen käsittelemässä aiheessa. Ihmisen haudantakainen kohtalo on niitä ongelmia, jotka eivät koskaan menetä ajankohtaisuuttaan. Vaikka tämä ongelma kirkastuu täydellisesti vasta kokemuksen kautta siirtyessämme uskosta näkemykseen, voi tätä kirjaa lukiessa todeta, että Jumalan sana ja kirkon olemuksen sisältämä perimätieto raottavat uskovalle ihmiselle iäisyyden verhoa paljon enemmän kuin mitä yleensä tiedämme.
Munkki Mitrofan, maallikkonimeltään Vasili Aleksejev, päätti opintonsa Pietarin yliopistossa v. 1851. Toimittuaan ensin opettajana hän meni luostariin ollen munkkina 20 vuotta. Teoksensa hän kirjoitti Konevitsan luostarissa, mutta siirtyi myöhemmin Venäjälle, jossa kuoli v. 1888.
Sisällysluettelo
- Suomentajan alkusana
- Esipuhe (arkkipiispa Herman)
- Sureville sydämille
- HAUDANTAKAINEN ELÄMÄ
- HAUDANTAKAINEN ELÄMÄ ENNEN YLÖSNOUSEMUSTA
- Persoonallinen, tietoinen ja toimiva elämä
- Haudantakaisen maailman yhteys tähän maailmaan
- AUTUAALLINEN ELÄMÄ
- Autuuden muodot
- Autuus ensimmäisenä ajanjaksona ei ole täydellistä
- Sielun sisäinen ja ulkonainen autuus paratiisissa
- ELÄMÄ KADOTUKSESSA
- Kadotuksen eri nimityksiä
- Välitilan ja tuomitun tilan välinen ero
- Sisäinen ja ulkonainen, mutta vaillinainen vaiva
- Helvetin vaiva
- Omatunto