Ero sivun ”Makari Moskovan metropoliitta” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Makari_moskovan_metropoliitta01.jpg|thumb|<center>Makari Moskovan metropoliitta, muistopäivä 30.12.<br>Kuva © Pyykkönen</center>]]'''Makari''' (''Макария, митр. Московского'') syntyi Moskovassa vuonna 1492. Kun hänen isänsä kuoli, hänen äitinsä vihkiytyi [[nunna]]ksi ja Makari [[Munkki|munkiksi]], jolloin hän sai luostarinimekseen Makarios. Hänestä tuli harvinaisten lahjakas ikonimaalari. Vuonna 1523 hänet vihittiin pappeuteen ja hänestä tehtiin Lužskin luostarin [[igumeni]], kolme vuotta myöhemmin hänet vihittiin Novgorodin ja Pihkovan arkkipiispaksi piispanistuimelle, joka oli ollut täyttämättä monta vuotta. Arkkipiispana hän lähetti lähetyssaarnaajia kaukana Venäjän pohjoisessa olevien alkuperäiskansojen pariin ja hänen omassa hiippakunnassaan taisteltiin myös vielä pakanuutta vastaan, sillä se oli melko yhteistä kansan keskuudessa. Hän antoi myös hiippakuntansa luostareille säännöt, sillä osassa niistä oli osittain jo kilvoittelu unohdettu mukavan elän tieltä. |
[[Kuva:Makari_moskovan_metropoliitta01.jpg|thumb|<center>Makari Moskovan metropoliitta, <br>muistopäivä 30.12.<br>Kuva © Pyykkönen</center>]]'''Makari''' (''Макария, митр. Московского'') syntyi Moskovassa vuonna 1492. Kun hänen isänsä kuoli, hänen äitinsä vihkiytyi [[nunna]]ksi ja Makari [[Munkki|munkiksi]], jolloin hän sai luostarinimekseen Makarios. Hänestä tuli harvinaisten lahjakas ikonimaalari. Vuonna 1523 hänet vihittiin pappeuteen ja hänestä tehtiin Lužskin luostarin [[igumeni]], kolme vuotta myöhemmin hänet vihittiin Novgorodin ja Pihkovan arkkipiispaksi piispanistuimelle, joka oli ollut täyttämättä monta vuotta. Arkkipiispana hän lähetti lähetyssaarnaajia kaukana Venäjän pohjoisessa olevien alkuperäiskansojen pariin ja hänen omassa hiippakunnassaan taisteltiin myös vielä pakanuutta vastaan, sillä se oli melko yhteistä kansan keskuudessa. Hän antoi myös hiippakuntansa luostareille säännöt, sillä osassa niistä oli osittain jo kilvoittelu unohdettu mukavan elän tieltä. |
||
Vuonna 1542 hänet valittiin Moskovan metropoliitaksi ja Venäjän kirkon johtajaksi. Viisi vuotta myöhemmin hän kruunasi ensimmäinen Venäjän tsaarin, Ivan Vassilievitšin. Vuonna 1551 hän kutsui kokoon kirkolliskokouksen (''Стоглавый Собор / Stoglavy Sobor''), satalukuisen neuvoston, joka tuomitsi useita tuohon aikaan esiintyneitä harhaoppeja, sääti kristillisten menettelytapojen ja koulutuksen periaatteet, sekä vahvisti säännöt ikonografiaan ja kirkkotaiteeseen. Koko piispuutensa ajan hän jatkoi ikonien maalaamista ja vuonna 1553 hän sai aikaiseksi Venäjällä painettujen ensimmäisten kirjojen tuotannon alkamisen. Kun Kazanin kaani hävisi, hän lähetti sinne heti lähetyssaarnaajia käännyttämään tataareja. |
Vuonna 1542 hänet valittiin Moskovan metropoliitaksi ja Venäjän kirkon johtajaksi. Viisi vuotta myöhemmin hän kruunasi ensimmäinen Venäjän tsaarin, Ivan Vassilievitšin. Vuonna 1551 hän kutsui kokoon kirkolliskokouksen (''Стоглавый Собор / Stoglavy Sobor''), satalukuisen neuvoston, joka tuomitsi useita tuohon aikaan esiintyneitä harhaoppeja, sääti kristillisten menettelytapojen ja koulutuksen periaatteet, sekä vahvisti säännöt ikonografiaan ja kirkkotaiteeseen. Koko piispuutensa ajan hän jatkoi ikonien maalaamista ja vuonna 1553 hän sai aikaiseksi Venäjällä painettujen ensimmäisten kirjojen tuotannon alkamisen. Kun Kazanin kaani hävisi, hän lähetti sinne heti lähetyssaarnaajia käännyttämään tataareja. |
||
Versio 16. joulukuuta 2012 kello 11.19
Makari (Макария, митр. Московского) syntyi Moskovassa vuonna 1492. Kun hänen isänsä kuoli, hänen äitinsä vihkiytyi nunnaksi ja Makari munkiksi, jolloin hän sai luostarinimekseen Makarios. Hänestä tuli harvinaisten lahjakas ikonimaalari. Vuonna 1523 hänet vihittiin pappeuteen ja hänestä tehtiin Lužskin luostarin igumeni, kolme vuotta myöhemmin hänet vihittiin Novgorodin ja Pihkovan arkkipiispaksi piispanistuimelle, joka oli ollut täyttämättä monta vuotta. Arkkipiispana hän lähetti lähetyssaarnaajia kaukana Venäjän pohjoisessa olevien alkuperäiskansojen pariin ja hänen omassa hiippakunnassaan taisteltiin myös vielä pakanuutta vastaan, sillä se oli melko yhteistä kansan keskuudessa. Hän antoi myös hiippakuntansa luostareille säännöt, sillä osassa niistä oli osittain jo kilvoittelu unohdettu mukavan elän tieltä.
Vuonna 1542 hänet valittiin Moskovan metropoliitaksi ja Venäjän kirkon johtajaksi. Viisi vuotta myöhemmin hän kruunasi ensimmäinen Venäjän tsaarin, Ivan Vassilievitšin. Vuonna 1551 hän kutsui kokoon kirkolliskokouksen (Стоглавый Собор / Stoglavy Sobor), satalukuisen neuvoston, joka tuomitsi useita tuohon aikaan esiintyneitä harhaoppeja, sääti kristillisten menettelytapojen ja koulutuksen periaatteet, sekä vahvisti säännöt ikonografiaan ja kirkkotaiteeseen. Koko piispuutensa ajan hän jatkoi ikonien maalaamista ja vuonna 1553 hän sai aikaiseksi Venäjällä painettujen ensimmäisten kirjojen tuotannon alkamisen. Kun Kazanin kaani hävisi, hän lähetti sinne heti lähetyssaarnaajia käännyttämään tataareja.
Kun tsaari, joka kunnioitti pyhää Makaria, pyysi häneltä hengellinen kirjaa, hän yllätti ja antoi hänelle kopion hautajaispalveluksesta. Pyhä kertoi hänelle, että kuka tahansa, joka lukee tämän kirjan huolellisesti ja soveltaa sen sanoja, ei koskaan tee syntiä.
Pyhä Makari kuoli rauhassa Moskovassa vuonna 1563, ja hänen kunnioittamisensa alkoi välittömästi. Venäjän ortodoksinen kirkko kanonisoi hänet virallisesti vuonna 1988.
Muistopäivä
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Makaria, Moskovan metropoliittaa, aina vuosittain hänen omana muistopäivänään joulukuun 30. päivänä.