Ristileipä

Ristileipä tunnetaan myös nimellä ristaleipä on pääsiäistä edeltävälle ajalle, Suuren paaston aikaan sijoittuva ortodoksinen perinneruoka.

Ristaleipiä leivotaan neljännelle paastoviikolle, joka alkaa Ristinkumartamisen sunnuntaista ns. ristinkumartamisen keskiviikoksi.

• Leipiä leivotaan yksi jyvien joukkoon ja tämä jauhetaan viljan mukaan kun kylvetään uusi vilja.
  
• Yksi suureen tsuppuun eli ikoninurkkaukseen, tämä leipä jaetaan eläimille, kun ne lasketaan laitumelle keväällä.
• Lisäksi viedään kummeille ristileipä keskiviikkona, nautitaan yhdessä, luetaan rukoukset, esimerkiksi iltarukoukset.

Leipomisohje

• 1/2 l haaleaa vettä
• 1 tl suolaa
• 1 pala hiivaa
• ruisjauhoa
• tee ruisvelli,anna hapantua muutama tunti
• lisää jauhoa pehmeäksi taikinaksi, nostata 1 tunti
• leivo noin 10 sentin läpimittaisia leipiä ja tee päälle taikinasta ristinauha, nostata.
• Paista 220 asteessa kypsäksi

Perinteitä

Karjalassa ristaleivän siunaaminen oli risti-isän ja -äidin siis kummin tehtävä. Kummius rinnastettiin laajemminkin verisukulaisuuteen. Itse asiassa lasten käytännöllinen kasvatus oli vanhempien huolena, hengellisessä mielessä kummit olivat korkeassa asemassa!

Lapset veivät ristaleivän kummeilleen. Eräs tapa oli,että kummi kosketti leivällä otsaansa, siunasi lapsen leivällä, antoi leivän takaisin ja antoi "palkaksi" housu- tai hamekankaan, huivin tai hopearahan. Kummia kiitettiin "jalkaan kumartamalla". Tapahtuma oli hyvin mieluisa kaikille. Leipä tuotiin kotiin ja pantiin ikoninurkkaan. Leivän paloja annettiin ainakin elikoille kun ne päästettiin keväällä laitumelle - karhujen varalta. Kylvöä alettaessa laitettiin vakkaan, lisättiin leipätaikinaan, jne.

Ristaleipä oli hyvin tärkeä osa elämää ja hyvinvointia.

(Lähde: Ortodoksi.netin keskustelupalsta, nimimerkeiltä hjs ja Perpetus)