Vaietut ja vaiennetut (kirja)

Kirjan kansi

Anneli Sarhimaa: Vaietut ja vaiennetut – Karjalankieliset karjalaiset Suomessa

ISBN 978-952-222-890-1

Julkaisija/kustantaja: Suomalaisen kirjallisuuden seura (SKS)

Myynti: SKS, Helsinki, osta -> kirjakauppa

Julkaisupäivämäärä: 29.8.2017, sarjassa Tietolipas nr. 256

Sivumäärä: 297

Koko: 135 x 205 mm

Sidos: liimasidottu / pehmytkantinen

Suuri osa varsinkin Neuvostoliitolle luovutetun maamme osan, Karjalan, asukkaista oli ortodokseja ja karjalankielisiä samoin kuin sitten useat Suomen puolellekin jääneistä Pohjois-Karjalan maakunnassa asuneista. Maakunta oli mm. Veijo Saloheimon ja nyt tämän kirjan kirjoittaneen Anneli Sarhimaan mielestä vahvasti karjalankielistä aina jonnekin 1600-luvulle saakka. Sotien jälkeen karjalankieliset, samoin kuin Karjalan ortodoksit hajosivat ympäri Suomea eri paikkakunnille.

Nykyisin useilla paikoilla karjalankieli on vaihtunut savolaismurteeseen, vaikka sieltä Suomesta löytyy joitain ”saarekkeita”, missä karjalankieltä vielä osataan ja ymmärretään. Usein taitajat ovat tosin iäkkäitä ihmisiä ja kielen tulevaisuus ei ole kovin vahvoissa kantimissa.

Edelleen melko laajasti karjalankielisten kulttuuriperintä nivoutuu tiukasti sekä tuon karjalan kielen, mutta myös ortodoksisen uskon ja karjalaisten juurien ympärille. Ortodoksinen kirkko arkkipiispansa Leon johdolla on vienyt karjalankielen asiaa voimakkaasti eteenpäin. Myös Ortodoksi.netin sivuilla Internetissä on useissa mm. YouTube-videoissa esitelty karjalankielisiä tekstejä ja kirjoja.

Samaan aikaan on suomalaisten keskuudessa herännyt voimakas harrastuneisuus omiin sukujuuriin, joista useilla ne johtavat luovutettuun Karjalaan ja karjalaisuuteen. Suomessa on myös julkaistu viime vuosian useita karjalakielisiä tai sekä karjalan- että suomenkielisiä kirjoja ja muutakin materiaalia. Ortodoksisessa kirkossa on mm. käännetty jumalanpalvelustekstejä vähemmistökieleille karjalaksi ja kolttasaameksi.

Tähän kokonaisuuteen ja tilanteeseen sattuu todella hyvin saksalaisessa Mainzin yliopistossa Pohjois-Euroopan ja Baltian kielten ja kulttuurien professorina työskentelevän suomalaisen tutkijan, Anneli Sarhimaan teos karjalankielisistä karjalaisista Suomessa.

Kirja ottaa vahvasti kantaa siihen, miten karjalaisilla on ollut mahdollisuuksia käyttää karjalaa, mutta myös siihen, miten heille on tarjottu mahdollisuuksia siirtää tätä arvokasta kulttuuriperintöään tuleville sukupolville.

Ortodoksi.net / HAP
20.9.2017

Kirjan kirjoittaja,
professori Anneli Sarhimaa
(Kuva: Mainzin yliopisto)

Takakannen esittelyteksti

Karjalan kieli ja karjalankielisten oikeudet ovat sivuutettu Suomessa viime vuosiin saakka. Miksi karjalasta on vaiettu ja miksi vähätelty? Miten nyky-Suomessa tulisi tukea karjalan kielen puhujia, jotta heidän ei enää tarvitsisi vaieta omalla kielellään?

”Vaietut ja vaiennetut” -teos on kattava esitys Suomessa kotoperäisestä karjalankielisestä väestöstä. Historian, kielen ja kulttuurin lisäksi se kuvaa karjalankielisten asemaa sodanjälkeisessä Suomessa ja ottaa kantaa siihen, miten mahdollisuuksia käyttää karjalaa ja siirtää kieltä uusille puhujapolville tulee parantaa.

Karttakuva kirjasta

Kirja on tarkoitettu Suomen karjalankieliselle yhteisölle, kielellisten oikeuksien toteutumisesta vastaaville päättäjille ja virkamiehille, tutkijoille ja opiskelijoille sekä kaikille Suomen vähemmistökielistä ja Suomen kieli-ilmastosta kiinnostuneille.

Kun karjalainen kansa on assimiloitunut valtaväestöön, ovat sen käsitykset itsestään muuttuneet valtaväestön näkemysten mukaisiksi. Kirja avaa Suomen karjalankielisten karjalaisten kielioloja ja niiden kehityshistoriaa, joita yhteisön jäsenetkään eivät aina tunne. Tämä on tärkeä keskustelunavaus koko yhteiskunnassa ja karjalankielisen yhteisön sisällä. (Ari Burtsoff, nuoren polven karjalankielinen karjalainen Suomessa)

Teos on koskettava tutkimukseen ja laajaan lähdeaineistoon perustuva kuvaus karjalankielisten syrjinnästä ja karjalan väheksynnästä demokraattisessa Suomessa. Samalla se on yhteiskunnallista vastuuta tuntevan tutkijan kannanotto kielellisten oikeuksien puolesta. Kirja kuuluu jokaisen poliitikon, virkamiehen, opettajan ja opiskelijan lukemistoon: se opettaa ymmärtämään, mitä syrjinnästä seuraa ja kannustaa korjaamaan virheitä yhteisin voimin. (Professori emerita Pirkko Nuolijärvi)

Sisällysluettelo

• 1 Lukijalle
• 2 Karjalaiset, karjalan kieli ja karjalankielinen kulttuuri Suomessa
  • 2.1 Ikivanha kotoperäinen väestöryhmä
  • 2.2 Karjala ja suomi - sisaret sukukielten perheessä
  • 2.3 Karjalainen perinnekulttuuri
  • 2.4 Suomen karjalankielinen nykykulttuuri
• 3 Sodat ja muuttoliikkeet Suomen karjalankielisten historian rajapyykkeinä ennen toista maailmansotaa
  • 3.1 Suomen kotoperäinen kielimaisema alkoi muotoutua tuhansia vuosia sitten
  • 3.2 Kahden riikin riitamaa
  • 3.3 Rajalla halkaistu kansa
  • 3.4 Suomen karjalankieliset alueet ja niiden väestö 1920- ja 1930-luvulla
  • 3.5 Miksi karjalan kieli ei vakiintunut osaksi itsenäisen Suomen kielimaisemaa?
• 4 Karjalankielisten määrän romahtaminen toisen maailmansodan jälkeen
  • 4.1 Yhteisöön kuuluu kymmeniätuhansia, mutta vain kolmannes osaa kieltä
  • 4.2 Karjalaa alettiin tukea vasta 2000-luvulla
• 5 Kuka osaa karjalaa Suomessa nykyisin, ja missä sitä käytetään?
  • 5.1 Kaikenikäisten karjala
  • 5.2 Perheensisäisten kielenkäyttömallien muuttuminen
  • 5.3 Karjala suvun ja perheen kielenä ja muissa yhteyksissä 163
  • 5.4 Karjalaksi lauletaan, kuunnellaan musiikkia ja luetaan kirjoja ja lehtiä
  • 5.5 Karjalan käyttö kirjalliseen itseilmaisuun ja viestintään
  • 5.6 Internetryhmät pitäjäseurojen rinnalla karjalankielisten verkostoitumisen välineenä
  • 5.7 50-64-vuotiaat karjalan voimaannuttamisen voimavarana
• 6 Uhanalaisen karjalan voimaannuttaminen on mandollista
  • 6.1 Eurooppalainen kielen elinvoimaisuusmittari EuLaViBar
  • 6.2 Suomessa puhuttavan karjalan saamat barometriarvot
• 7 Kielipolitiikan mahdollisuuksia ja vaaroja karjalan kielen voimaantumisen kannalta
  • 07.1 Suomessa kielten laillinen asema määritellään perustuslaissa, kielilaissa, saamen kielilaissa ja viittomakielilaissa
  • 7.2 Karjalan kielen virallinen kielipoliittinen asema on heikompi kuin muiden kotoperäisten kielten
  • 7.3 Myönteistä kehitystä virallisessa kielipolitiikassa mutta ongelmia tuen toteutumisessa
  • 7.4 Karjalan Kielen Seuran kielipoliittinen toiminta karjalan säilymisen ja voimaantumisen parantamiseksi Suomessa
  • 7.5 Muiden karjalaisjärjestöjen, ortodoksisen kirkon ja kieliyhteisön yksittäisten jäsenten toiminta karjalan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi
• 8 Karjalan kielen voimaanturnisen edellytykset ovat yhteiskunnan tuki sekä yhteisön aktiivisuus ja yksimielisyys
• Lähteet
• Liite: ELDIAn koordinaattorin vastaus karjalan kielen statusta Suomessa koskevaan tiedusteluun 17.5.20 10
• Asiahakemisto
• Kartat
  • Kartta 1. Suomen karjalankielisten perinnäiset asuinalueet
  • Kartta 2. Raja-Karjalan ja Petsamon asukkaiden sijoittuminen toisen maailmansodan jälkeen
  • Kartta 3. Karjalankielisten alueellinen keskittyminen Suomessa nykyisin
  • Kartta 4. Karjalan kielen päämurteet
• Kuviot
  • Kuvio 1. ELDIAn kyselytutkimukseen vastanneiden ikäjakauma
  • Kuvio 2. Äidinkieli: kaikki vastanneet
  • Kuvio 3. Eri ikäryhmiin kuuluvien osuus niistä, joille karjala on ainoa äidinkieli
  • Kuvio 4. Eri ikäryhmiin kuuluvien osuus niistä, joille. karjala on toinen äidinkielistä
  • Kuvio 5. Äidinkieli: ikäryhmä 65+
  • Kuvio 6. Äidinkieli: ikäryhmä 50-64
  • Kuvio 7. Äidinkieli: ikäryhmä 30-49
  • Kuvio 8. Itsearvioitu karjalantaito: puhuminen ja ymmärtäminen
  • Kuvio 9.. Eri-ikäisten suhteellinen osuus kaikista karjalaa eri taitotasoilla puhuvista
  • Kuvio 10. Karjalantaito ikäryhmittäin: puhuminen
  • Kuvio 11. Karjalantaito ikäryhmittäin: ymmärtäminen
  • Kuvio 12. Vanhempien vastaajalle puhuma kieli
  • Kuvio 13. Vastaajan vanhempien keskenään puhuma kieli
  • Kuvio 14. Isovanhempien vastaajalle puhuma kieli
  • Kuvio 15. Vastaajan sisarustensa kanssa puhuma kieli
  • Kuvio 16. Karjalan kielen käyttö eri tilanteissa
  • Kuvio 17. Karjalan kielen käyttötaajuus sen nykyisin keskeisimmissä käyttöyhteyksissä ikäryhmittäin
  • Kuvio 18. Kirjojen ja lehtien lukeminen karjalaksi
  • Kuvio 19. Karjalan luku- ja kirjoitustaito verrattuna puhumiseen ja ymmärtämiseen
  • Kuvio 20. Karjalantaito ikäryhmittäin: lukeminen ja kirjoittaminen
  • Kuvio 21. Karjalan kielen kirjallinen käyttö eri yhteyksissä ikäryhmittäin
  • Kuvio 22. Karjalan Kielen Seuran kielipoliittisen toiminnan osa-alueet