Naisdiakonius (artikkeli)

Pauliina Pylvänäinen (TM, väit.)

Ensimmäisten naisdiakonien rooli kirkossa oletettua monipuolisempi

Pauliina Pylvänäinen
(Kuva: UEF)

Kristinuskon alkuaikoina naisilla oli merkittävä rooli seurakunnan jumalanpalveluksessa, auttamistyössä ja viestinnässä, osoittaa teologian maisteri Pauliina Pylvänäinen väitöstutkimuksessaan. Tutkimuksen tulokset laajentavat aiempaa käsitystä naisten tehtävistä varhaiskirkossa.

- Kiinnitin huomioni erityisesti naispuolisille diakoneille osoitettuihin tehtäviin. Kävi ilmi, että jumalanpalveluksessa heitä ohjeistettiin vartioimaan kirkkorakennuksen sisäänkäyntejä ja järjestämään tilaa sisään saapuville naisille. He myös avustivat, kun naisia kastettiin. Naisdiakonit toimivat seurakunnan muiden työntekijöiden rinnalla esimerkiksi seurakuntalaisilta kerättyjä avustuksia jakaen. Lisäksi heidän tehtävänkuvaansa kuului matkustamista ja kirjeiden kuljettamista seurakunnasta toiseen, Pylvänäinen summaa.

Tutkimus kohdistui Apostoliset konstituutiot -nimiseen kirkkojärjestykseen, joka on kirjoitettu nykyisen Turkin alueella vuonna 380 jKr. Kirjoittaja on tuntematon. Teksti on laadittu seurakunnan johtajan käyttöön. Se sisältää kattavan ohjeistuksen seurakunnan käytännön elämästä. Aiemmin Apostolisia konstituutioita pidettiin harhaoppisena tekstinä. Nykyään sillä on ohjeellinen asema sekä roomalais-katolisen että ortodoksisen kirkon lainsäädännössä.

Vanhaa tekstiä luetaan nyt uudessa valossa

Varhaiskirkon diakonian tutkiminen on viime vuosina haastanut tutkijoita Suomessa ja maailmalla. 1990 -luvun alussa australialainen raamatuntutkija John N. Collins osoitti, että diakonien määritteleminen avustustoimintaa harjoittaviksi palvelijoiksi on Raamatun valossa harhaanjohtava. Collinsin mukaan sana ”diakoni” viittaa pikemminkin henkilöön, joka toimii välikätenä kahden tahon välillä. – Collinsin väite on mullistamassa aiemmin vallalla ollutta käsitystä. Kristinuskon alkuaikoina diakonit eivät varsinaisesti olleetkaan köyhiä ja sairaita hoitaneita henkilöitä. He esimerkiksi kuljettivat kirjeitä seurakunnan johtajalta vastaanottajalle, koska erillistä postilaitosta ei ollut heidän käytössään. Tämä tulee ilmi monissa Raamatun jälkeen laadituissa teksteissä, myös Apostolisissa konstituutioissa, Pylvänäinen toteaa.

TT Pekka Metson mukaan (Ort.fi 19.9.2017) ensimmäisen kristillisen vuosituhannen aikana naisdiakoneja toimi ortodoksisen kirkon tehtävissä. Sittemmin tehtävä katosi esimerkiksi luostarilaitoksen kehittymisen myötä. Keskustelua diakonissan viran elvyttämisestä on käyty jo usean vuosikymmenen ajan. Aleksandrian patriarkaatti teki viime vuonna päätöksen diakonissan tehtävän palauttamisesta, ja kuluvan vuoden helmikuussa kuusi nunnaa vihittiin alidiakoneiksi.

Pylvänäisen tutkimus ei anna suoraa vastausta ortodoksisen kirkon ajankohtaisiin pohdintoihin diakonissan viran palauttamisesta. – Tutkijana tavoitteeni ei ollut tarjota valmiita vastauksia, vaan haastaa jatkamaan keskustelua. Apostolisia konstituutioita analysoidessani pyrin ymmärtämään tekstiä niin kuin aikalaiset ovat sitä lukeneet ja tulkinneet. Toivonkin, että tämä tarjoaa tuoretta energiaa keskusteluun. Apostolisilla konstituutioilla on ortodoksisessa kirkossa kanoninen asema, joten tekstin huomioiminen diakonissainstituution kehittämisessä on mielestäni keskeistä, Pylvänäinen toteaa.

Teologian maisteri Pauliina Pylvänäisen systemaattisen teologian alaan kuuluva väitöskirja Agents in Liturgy, Charity and Communication: The Tasks of Female Deacons in the Apostolic Constitutions (Liturgisia, karitatiivisia ja viestinnällisiä toimijoita: Naisdiakonien tehtävät Apostolisissa konstituutioissa) tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa 15. syyskuuta 2017. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimi professori Bart J. Koet Tilburgin yliopistosta ja kustoksena professori Antti Raunio Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöskirja julkaistaan kansainvälisessä sarjassa lähiaikoina. Siihen asti kirja on luettavissa Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen kirjastossa.

Tiivistelmä

Väitöskirjani Liturgisia, karitatiivisia ja viestinnällisiä toimijoita. Naisdiakonien tehtävät Apostolisissa konstituutioissa on tutkimus naisista tunnetussa ja kanonisoidussa varhaiskristillisessä dokumentissa. Kaksi tämänhetkisestä keskustelusta nousevaa teoreettista lähtökohtaa luovat tutkimuksen lähtökohdan: Viime aikoina sekä juutalaisten ja kristittyjen väliset suhteet kristinuskon ensimmäisinä vuosisatoina että diakoni-käsite (kr. ”diakonos”) ovat tulkittu uudelleen. Tutkimus luo synteesin näiden kahden lähtökohdan välille. Kun analysoin diakoni-käsitettä, otan huomioon juutalais-kristilliset vaikutteet, jotka oletettavasti vaikuttavat lähdetekstin taustalla.

Tutkimuksen lähde on Apostoliset konstituutiot -niminen kirkkojärjestys. Todennäköisesti se on valmistunut vuonna 380 jKr. Antiokian alueella. Dokumentti on laadittu aiempia tekstejä kopioiden ja muokaten. Tekstin rakenne on jäänyt hajanaiseksi, minkä vuoksi sen tulkinta on haasteellista. Apostolisia konstituutioita pidettiin pitkään harhaoppisena tekstinä, mutta hiljattain tutkijat ovat huomanneet, että siinä on havaittavissa monenlaisia opillisia vaikutteita. Tällä hetkellä tutkimuksellinen mielenkiinto on kohdistunut opillisten seikkojen sijasta tekstin kulttuuriseen kontekstiin.

Tarkastelen lähdetekstiä, sekä sen yksittäisiä naisdiakoneihin viittaavia käsitteitä ja jakeita, että niiden konteksteja, systemaattisen analyysin avulla. Analysoidessani otan huomioon dokumentin koko kokonaisuuden. Kiinnitän huomioni erityisesti juutalais-kristilliseen vuorovaikutukseen dokumentin taustalla sekä lähteisiin, joita laatija on käyttänyt tekstiä työstäessään.

Analyysi osoittaa, että Apostolisten konstituutioiden naisdiakonit ovat nimettömäksi jääviä naisia, jotka kuitenkin ovat naimattomia ja erityisellä tavalla tehtäväänsä valittuja. Kirkkojärjestyksen laatija viittaa heihin monenlaisia käsitteitä käyttäen. Käsitteet sopivat yhteen diakoni-käsitteen uudelleentulkinnan kanssa. Naisdiakonien on mahdollista hoitaa heille osoitettuja tehtäviä, mikäli he viettävät siveellistä elämää. Niin sanottu naisdiakonin ordinaatiorukous, joka on vanhin tunnettu tämäntyyppinen rukous, osoittaa, että Apostolisten konstituutioiden naisdiakonit ovat yhteisössään valittuja ja arvostettuja henkilöitä.

Naisdiakonien tehtävät Apostolisissa konstituutioissa voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

• Ensinnäkin laatija osoittaa heille seurakunnan liturgiseen elämään liittyviä tehtäviä. Naisdiakonit vartioivat kirkkorakennuksen sisäänkäyntejä, järjestävät paikkoja niitä tarvitseville naisille ja ovat läsnä, kun naiset osallistuvat ehtoolliselle. He myös avustavat naisia kastettaessa.
• Toiseksi naisdiakoneilla on tehtäviä, joita on perinteisesti pidetty karitatiivisena palveluna. Diakoni-sanan uudelleentulkinnan vuoksi tehtäviä tarkastellessa on arvioitava, sisältävätkö ne todella karitatiivisia konnotaatioita. Analyysi osoittaa, että naisdiakonit lähetetään vierailemaan naisten kodeissa. Vierailut sisältävät esimerkiksi almujen jakamista ja ovat siten osa karitatiivista palvelua. Parantamisen ja matkustamisen tehtävät näyttävät myös olevan joissakin yhteyksissä luonteeltaan karitatiivisia.
• Näiden tehtävien ohella naisdiakoneilla on tehtävä, joka ei ole liturginen eikä karitatiivinen: Kirjeiden kuljettajina he osallistuvat seurakunnan viestintään.