Pyhän Aleksanteri Syväriläisen koulukunta (väitöskirja)

Väitöskirjan kansi

Irina Karvonen: Pyhän Aleksanteri Syväriläisen koulukunta
- 1500-luvun luostarihistoriaa vai 1800-luvun venäläiskansallista tulkintaa?

ISBN 978-952-61-1131-5 (nid.)

Julkaisija: Itä-Suomen yliopisto

Julkaisuajankohta: 14.6.2013

Sivumäärä: 184 sivua

Koko: 250 mm x 178 mm

Sidos: nidottu / pehmytkantinen

Publications of the University of Eastern Finland
Dissertations in Education, Humanities and Theology, Nr. 44

Takakannen esittelyteksti:

Tutkimuksessa tarkastellaan Karjalan pyhittäjän Aleksanteri Syväriläisen nimeen yhdistettyjen "oppilaiden" kulttitradition muotoutumista ja muuttumista 1500-luvulta vuoteen 1917. Erityisesti 1800-luvulla Venäjän kirkkopoliittiset ja valtiolliset intressit vaikuttivat Syvärin "koulukunnan" muotoutumisesta luotuun kuvaan, joka haluttiin nähdä osana ei niinkään karjalaista vaan alkuperäistä venäläistä hagiografista perinnettä.

SISÄLLYSLUETTELO

• ABSTARACT
• TIIVISTELMÄ
• ESIPUHE
• 1 JOHDANTO
  • 1.1 Pyhän Aleksanteri Syväriläisen "koulukunnan" muotoutuminen Aunuksen hiippakunnan perustamisvaiheessa
  • 1.2 Tutkimustehtävä, metodi ja rajaukset
  • 1.3 Tutkimuksen lähteet
  • 1.4 Aiempi tutkimus
  • 1.5 Tutkimuksen rakenne
• 2 PYHÄN ALEKSANTERI SYVÄRILÄISEN ELÄMÄKERRAN MUKAISET OPPILAAT MUUTTUVAN TRADITION VALOSSA — ELÄMÄKERRAN KOLME ERI REDAKTIOTA
  • 2.1 Koulukunnan tradition alkulähteellä: 1500-luvun käsikirjoitus (I)
    • 2.1.1 Alussa oli pyhän Aleksanteri Syväriläisen elämäkerta
      • 2.1.1.1 Aleksanterin lapsuus ja nuoruus
      • 2.11.2 Syventyminen kilvoitteluun
      • 2.1.1.3 Oma luostari
    • 2.1.2 Ihmekertomukset
      • 2.1.2.1 Danielin näky
      • 2.1.2.2 Aleksanterin elämän aikana tapahtuneet ihmeet
      • 2.1.2.3 Pyhittäjä Aleksanterin kuolema ja kuoleman jälkeen tapahtuneet ihmeet
    • 2.1.3 Elämäkerran loppusanat
    • 2.1.4 1500-luvun käsikirjoitukseen perustuvat tulokset: 20 Aleksanterin oppilasta
  • 2.2 1800-luvun Valamolainen käsikirjoitus (II) muokkaa traditiota
    • 2.2.1 Valamolaisen käsikirjoituksen tunnusmerkit muuttavat sen ajoitusta
    • 2.2.2 Slaavinkielinen elämäkerran teksti
    • 2.2.3 Valamolainen käsikirjoitus laajentaa oppilaiden määrä 23:een
  • 2..3 Vuonna 1905 painetussa elämäkerran versiossa (III) syväriläinen traditio saa lopullisen muotonsa
    • 2.3.1 Aleksanterin elämänvaiheiden kuvaus noudattaa tuttua kaavaa
    • 2.3.2 Luostarikirkkojen rakentamiseen liittyvät tapaukset
    • 2.3.3 Ihmekertomukset
      • 2.3.3.1 Aleksanterin elämän aikana tapahtuneet ihmeet
      • 2.3.3.2 Aleksanterin kuoleman jälkeen tapahtuneet ihmeet
      • 2.3.3.3 Aleksanterin pyhäinjäännösten löytämisen jälkeen tapahtuneet ihmeet
    • 2.3.4 Syväriläinen traditio ei tunne valamolaisia lisäyksiä
  • 2.4 Analysoitujen redaktioiden perusteella löydetyt oppilaat
• 3 SYVÄRIN KOULUKUNTA VENÄLÄISESSÄ HAGIOGRAFISESSA KIRJALLISUUDESSA. KEITÄ PIDETÄÄN PYHÄN ALEKSANTERI SYVÄRILÄISEN OPPILAINA?
  • 3.1 Kirkkokalentereissa esiintyvät oppilaiden nimet
  • 3.1.1 Karjalan omat pyhät
    • 3.1.2 Aleksanteri Syväriläisen oppilaat moskovalaisessa traditiossa
  • 3.2 Aleksanteri Syväriläisen oppilaat 1900-luvun venäläisissä pyhien elämäkertakokoelmissa
    • 3.2.1 Aleksanteri Syväriläisen oppilaat nykyisessä hagiografiassa: vallankumouksen jälkeiset 70 vuotta eivät muuttaneet jo olemassa olevaa traditiota
    • 3.2.2 Paluu juurille: 1900-luvun alkuvuosien elämäkertakirjallisuus Aleksanteri Syväriläisen oppilaista
  • 3.3 Aleksanteri Syväriläisen oppilaat 1800- ja 1900-luvun vaihteen kirjallisuudessa
    • 3.3.1 Aunukselainen paterikon
    • 3.3.2 Solovetskilainen paterikon
  • 3.4 Syväriläiseen traditioon yhdistetyt pyhittäjät — yhteenveto
• 4 PYHÄN ALEKSANTERI SYVÄRILÄISEN OPPILAIDEN IDENTIFIOINTI KIRKOLLIS-POLIITTISTA TAUSTAA VASTEN
  • 4.1 Aleksanterin aikalaiset ja Syvärin luostarin munkit
    • 4.1.1 Aleksanterin sukulaiset
    • 4.1.2 Luostarin munkit ja pyhiinvaeltajat
      • 4.1.2.1 Munkit Feodor, Tiihon ja Savvati
      • 4.1.2.2 Luostarin taloudenhoitajat Roman ja Arseni
      • 4.1.2.3 Pyhiinvaeltajat, Aleksanterin rippilapset Grigori, Daniel ja Bogdan Korjukov
      • 4.1.2.4 Munkki Antoni ja pappismunkit Leonti, Irodion, Jesaja ja Nikodim
    • 4.1.3 Syvärin luostarin historian kannalta tärkeät henkilöt
      • 4.1.3.1 Arkkipiispa Makari
      • 4.1.3.2 Pyhän Aleksanteri Syväriläisen elämäkerran kirjoittaja Irodion
  • 4.2 Syvärin traditioon liitetyt henkilöt
    • 4.2.1 Gennadi ja Feodor
    • 4.2.2 Makari Oredezilainen vai Makari Roomalainen
    • 4.2.3 Feodorit Kuolalainen
    • 4.2.4 Metropoliitta Filip ja Joona Šamin
  • 4.3 Henkilöiden identifioinnista nousevat johtopäätökset
• 5 AUNUKSEN HIIPPAKUNNAN KIRKOLLIS-POLIITTINEN TILANNE, SEN VAIKUTUS SYVÄRIN KOULUKUNNAN KEHKEYTYMISEEN JA HIIPPAKUNNAN VALISTUSTOIMINNAN KANNALTA TÄRKEÄT HENKILÖT
  • 5.1 Mikä on Aunuksen alueen luostareiden elpymisilmiön takana?
  • 5.2 Syvärin luostari ja Karjalan pyhittäjät
  • 5.3 Andrei Zavalisinista Adrian Ondrusovalaiseksi
  • 5.4 Oliko oppilas Afanasi Säntämän luostarin perustaja?
  • 5.5 Vanhus Nikifor ja Vasojärven luostari
  • 5.6 Ignati ja Feodor - pyhän Aleksanterin aikalaiset?
  • 5.7 Dionisi Ostrovilainen, Kornili Ostrovilainen, Leonid Ostrovilainen ja Ferapont Ostrovilainen
  • 5.8. Gennadi Vasojärveläinen
  • 5.9 Äänisen alueen pyhittäjät
    • 5.9.1. Joasaf Masjärveläinen
    • 5.9.2. Kassian Solomannilainen
    • 5.9.3. Joona Jaasjärveläinen
  • 5.10 Yhteenveto
• 6 TUTKIMUSTULOKSET — SYVÄRIN KOULUKUNNAN ARVIOINTI
• 7 EKSKURSSI
  • Pyhän Aleksanteri Syväriläisen oppilaiden kunnioituksesta Suomessa
• 8 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
  • 8.1 Lähteet
    • 8.1.1 Pyhän Aleksanteri Syväriläisen elämäkerran redaktiot
      • 8.1.1.1 Painetut laitokset
      • 8.1.1.2 Painamaton käsikirjoitus
    • 8.1.2 Vertailumateriaalina käytetyt lähteet
      • 8.1.2.1 Hagiografiakirjallisuus
      • 8.1.2.2 Painetut kalenterit
      • 8.1.2.3 Nettikalenterit
    • 8.1.3 Historialliset dokumentit
      • 8.1.3.1 Painetut
      • 8.1.3.2 Painamattomat
  • 8.2 Kirjallisuus
• РЕЗЮМЕ
• LIITTEET