Johannes Edelläkävijän mestaus

Pyhän Johannes Edelläkävijän pää (Kuva: Pyykkönen)

Pyhän Johannes Edelläkävijän (Johannes Kastajan) mestaus (29.8.)

Evankelistat kertovat Raamatussa Johannes Kastajan marttyyrikuolemasta vuonna 32 jälkeen Kristuksen syntymän. (Matt.14:1-12 ja Mark.6:14-29)

Herran kasteen jälkeen Johannes laitettiin vankilaan Herodes Antipaksen toimesta. Herodes oli Galilean tetrarkki eli neljänneshallitsija ja kuvernööri. Pyhä maa, Palestiina oli jaettu Herodes Suuren kuoleman jälkeen neljään osaan ja jokaiseen osaan oli laitettu Rooman keisarin toimesta oma kuvernööri. Herodes Antipas oli asetettu Galileaan keisari Augustuksen määräyksestä.

Jumalan profeetta tuomitsi Herodeksen oman laillisen vaimonsa, Arabian kuninkaan Aretan tyttären jättämisestä ja siitä että Herodes sen sijaan asui yhdessä veljensä Filipin vaimon Herodiaksen kanssa (Luuk.3:19-20). Syntymäpäivänään Herodes järjesti juhlat arvohenkilöille, kylien vanhemmille ja tuhansille päälliköillensä. Salome, Herodeksen tytär, tanssi vieraiden edessä ja hurmasi tanssillaan myös Herodeksen. Kiitoksena tästä Herodes lupasi tytölle antaa mitä tahansa vaikka puolet valtakunnastaan.

Halpamainen tyttö oman häijyn äitinsä Herodiaksen neuvosta pyysi silloin Johannes Kastajan päätä hopeatarjottimella. Herodes tuli tästä pyynnöstä levottomaksi, koska hän pelkäsi Jumalan vihaa, jos hän murhauttaisi profeetan. Hän pelkäsi myös kansan vihaa, sillä kansa rakasti Edelläkävijää. Mutta jottei menettäisi kasvojaan vieraiden edessä antamansa varomattoman lupauksen vuoksi, hän määräsi pyhän Johanneksen pään leikattavaksi ja annettavaksi Salomelle.

Perimätieto kertoo, että kuolleen katumuksen saarnamiehen suun avautuneen vielä kerran ja julistaneen: "Herodes, sinä et saa pitää veljesi Filipin vaimoa." Salome otti tarjottimen ja antoi sen äidilleen. Raivostunut Herodias pisteli yhä uudelleen ja uudelleen profeetan kieleen neulalla ja hautasi Johannes Kastajan pään epäpuhtaaseen paikkaan.

Mutta Yksi ns. mirhatuojanaisista, pyhä Johanna (muistopäivä kesäkuun 27. päivä) kuningas Herodeksen palvelijan Kusaan vaimo, otti salaa pyhän pään ja laittoi sen saviastiaan sekä hautasi sen Oliivivuorelle, joka sijaitsi eräällä Herodeksen omistamalla tilalla. Johannes Kastajan opetuslapset veivät opettajansa ruumiin pois yöllä ja hautasivat päättömän ruumiin Sebastiaan, missä koko tämä raivoisa tapahtuma oli tapahtunut.

Johannes Kastajan murhan jälkeen Herodes jatkoi hallitsemistaan vielä jonkin aikaa. Pontius Pilatus, Juudean kuvernööri, lähetti myöhemmin Jeesuksen hänen luokseen pilkattavaksi (Luuk.23:6-12).

Jumalan tuomio kohtasi myös Herodeksen, Herodiaan ja Salomen heidän maallisen elämänsä aikana. Salome, ollessaan ylittämässä Sikoris-jokea talvella, putosi jään läpi veteen. Jää murtui niin, että ruumis jäi veteen ja pää jään yläpuolelle. Tilanne muistutti sitä, kun hän kerran tanssi vieraitten edessä lattialla, mutta nyt hänen jalkansa sätkivät avuttomana jäisessä vedessä. Hän oli ansassa siihen saakka, kunnes suuri jääpala tuli ja leikkasi hänen niskansa.

Salomen ruumista ei löydetty, mutta pää tuotiin Herodekselle ja Herodiakselle aivan kuten Johannes Kastajan pää oli aikanaan heille tuotu. Arabian kuningas Areta suuttui tästä ja kostona epäkohteliaasta käyttäytymisestä julisti sodan Herodesta vastaan. Aikanaan lyöty ja hävinnyt Herodes kärsi Rooman keisari Caius Caligulan (hallitsi vv. 34-41) vihasta ja hänet karkotettiin Herodiaan kanssa ensi Galliaan sitten Espanjaan, jossa hän myöhemmin kuoli.

Herran edelläkävijän ja kastajan Johanneksen mestauspäivä vakiintui kirkon toimesta muistopäiväksi, jota vietetään elokuun 29. päivänä ja joka on samalla tiukka paastopäivä sen surun johdosta, jota kristityt kokevat pyhän väkivaltaisen kuoleman johdosta. Joissakin ortodoksisissa perinteissä hurskaat ihmiset eivät tuona päivänä syö ollenkaan lautaselta eivätkä käytä veistä, jotkut eivät syö ollenkaan ruokaa missään muodossa tuona päivänä.

HAP

Kirjallisuutta:

Kirkkovuoden pyhät II , Johannes Kastajan mestaus ss. 1142 - 1144