Ero sivun ”Siluan Athosvuorelainen” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Ankarana [[Kilvoitus|askeettina]] hän sai jatkuvan rukoilemisen armon ja rukoillessa hän koki näyn, jossa hän näki Kristuksen. Monien hengellisten harjoitusvuosien jälkeen hän omaksui suuren nöyryyden ja sisäisen hiljaisuuden. Hän rukoili ja kyynelehti koko maailman puolesta samalla lailla kuin itsensä puolesta ja asetti aina vihollisensa rakastamisen suureen arvoon. Thomas Merton (1915-1968), trappisti, 1900-luvun [[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolinen]] sistersiläisjärjestöön kuulunut munkki ja kirjailija, kuvaili pyhää Siluania ”1900-luvun todistusvoimaisimpana, aidoimpana munkkina”. |
Ankarana [[Kilvoitus|askeettina]] hän sai jatkuvan rukoilemisen armon ja rukoillessa hän koki näyn, jossa hän näki Kristuksen. Monien hengellisten harjoitusvuosien jälkeen hän omaksui suuren nöyryyden ja sisäisen hiljaisuuden. Hän rukoili ja kyynelehti koko maailman puolesta samalla lailla kuin itsensä puolesta ja asetti aina vihollisensa rakastamisen suureen arvoon. Thomas Merton (1915-1968), trappisti, 1900-luvun [[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolinen]] sistersiläisjärjestöön kuulunut munkki ja kirjailija, kuvaili pyhää Siluania ”1900-luvun todistusvoimaisimpana, aidoimpana munkkina”. |
||
Vaikka hän oli hädin tuskin lukutaitoinen, pyhiinvaeltajat |
Vaikka hän oli hädin tuskin lukutaitoinen, pyhiinvaeltajat kävivät hänen luonaan ja hakivat häneltä viisaita neuvoja. Hänen opetuslapsensa ja oppilaansa, [[arkkimandriitta]] [[Sofroni Saharov]] on toimittanut hänen kirjoituksiaan. Isä Sofroni on kirjoittanut pyhittäjän elämästä kirjan, johon nämä opetukset on tallennettu kaikkien luettavaksi. Kirja on ilmestynyt myös suomeksi nimellä: Pyhittäjä Siluan Athosvuorelainen, kirjan on kustantanut [[Uuden Valamon luostari|Valamon luostari]] ja se julkaistiin vuonna 2005, ISBN 978-952-5495003. |
||
[[Kuva:Siluan_athosvuorelainen_wik.jpg|thumb|Pyhittäjä Siluanin ikoni (kuva: wikipedia)]] |
[[Kuva:Siluan_athosvuorelainen_wik.jpg|thumb|Pyhittäjä Siluanin ikoni (kuva: wikipedia)]] |
||
Pyhä Siluan Athosvuorelainen kuoli syyskuun 24. päivänä 1938 ja hänen muistopäivänsä on hänen kuolinpäivänsä 24.9. [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti]] [[Kanonisointi|kanonisoi]] pyhän Siluanin vuonna 1987. |
Pyhä Siluan Athosvuorelainen kuoli syyskuun 24. päivänä 1938 ja hänen muistopäivänsä on hänen kuolinpäivänsä 24.9. [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti]] [[Kanonisointi|kanonisoi]] pyhän Siluanin vuonna 1987. |
||
Versio 31. tammikuuta 2009 kello 09.54
Pyhittäjä Siluan Athosvuorelainen (siviilinimeltään Simeon Ivanovitš Antonov) syntyi vuonna 1866 Venäjällä Tambovin alueella olevassa Sovskin kylässä.
Jo melko nuorena, kahdenkymmenen seitsemän vuoden ikäisenä heti armeijan jälkeen, hän lähti kotimaastaan Venäjältä ja siirtyi Kreikkaan Athos-vuoren munkkiyhteisöön asettuen siellä Pyhän Panteleimonin luostariin, jossa hänet vihittiin munkiksi nimellä Siluan, joka on venäläinen versio raamatullisesta nimestä Silvanus.
Ankarana askeettina hän sai jatkuvan rukoilemisen armon ja rukoillessa hän koki näyn, jossa hän näki Kristuksen. Monien hengellisten harjoitusvuosien jälkeen hän omaksui suuren nöyryyden ja sisäisen hiljaisuuden. Hän rukoili ja kyynelehti koko maailman puolesta samalla lailla kuin itsensä puolesta ja asetti aina vihollisensa rakastamisen suureen arvoon. Thomas Merton (1915-1968), trappisti, 1900-luvun roomalaiskatolinen sistersiläisjärjestöön kuulunut munkki ja kirjailija, kuvaili pyhää Siluania ”1900-luvun todistusvoimaisimpana, aidoimpana munkkina”.
Vaikka hän oli hädin tuskin lukutaitoinen, pyhiinvaeltajat kävivät hänen luonaan ja hakivat häneltä viisaita neuvoja. Hänen opetuslapsensa ja oppilaansa, arkkimandriitta Sofroni Saharov on toimittanut hänen kirjoituksiaan. Isä Sofroni on kirjoittanut pyhittäjän elämästä kirjan, johon nämä opetukset on tallennettu kaikkien luettavaksi. Kirja on ilmestynyt myös suomeksi nimellä: Pyhittäjä Siluan Athosvuorelainen, kirjan on kustantanut Valamon luostari ja se julkaistiin vuonna 2005, ISBN 978-952-5495003.
Pyhä Siluan Athosvuorelainen kuoli syyskuun 24. päivänä 1938 ja hänen muistopäivänsä on hänen kuolinpäivänsä 24.9. Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti kanonisoi pyhän Siluanin vuonna 1987.